null ”Pakolaiskeskuksiin saapuneilla ukrainalaisilla on kova nälkä, jano ja syvä uupumus”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Ulriikka Myöhänen Budapestista

Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid toimitti sunnuntaina 21. maaliskuuta elintarvikkeita ja hygienitarvikkeita, kuten vaippoja, Velyki Beregyn kylän koulussa toimivaan pakolaissuojaan.

Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid toimitti sunnuntaina 21. maaliskuuta elintarvikkeita ja hygienitarvikkeita, kuten vaippoja, Velyki Beregyn kylän koulussa toimivaan pakolaissuojaan.

”Pakolaiskeskuksiin saapuneilla ukrainalaisilla on kova nälkä, jano ja syvä uupumus”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Ulriikka Myöhänen Budapestista

Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia Ukrainassa ja Unkarissa. Suomalaiset ovat lahjoittaneet apuun kohta kuusi miljoonaa euroa, viimeksi Vantaan seurakunnat 50 000 euroa.

Kirkon Ulkomaanavun viestinnänasiantuntija Ulriikka Myöhänen vastaa puhelimeen Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. Hän on siellä KUA:n paikallisen yhteistyökumppanin Hungarian Interchurch Aid -järjestön (HIA) tiloissa. HIA auttaa ukrainalaispakolaisia sekä Unkarissa että Ukrainassa.

– Palasin alkuviikosta Ukrainan puolelta tänne. Olimme Ukrainassa ja Unkarin raja-alueilla tapaamassa pakolaisia kuvaajan kanssa ja haastattelimme heitä heidän kokemuksistaan, Myöhänen kertoo Kirkko ja kaupungille.

Kirkon Ulkomaanapu ja sen kumppanijärjestö auttavat sotaa paenneita ihmisiä jakamalla ruokaa, vettä, hygieniatarvikkeita ja elintärkeitä lääkintävälineitä Unkarissa, Karpaattien vuoristoalueella kummallakin puolella rajaa ja Ukrainan sisällä Lvivin kaupungissa.

Tämä on täysin poikkeuksellista, ihmisten halu auttaa pakolaisia on uskomatonta.
– KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg

Tähän mennessä 3,7 miljoonaa ihmistä on paennut maan rajojen ulkopuolelle ja maan sisällä on yli 6,5 miljoonaa pakolaista. Myöhänen kävi muun muassa Berehoven pienessä kaupungissa, jossa monet perheet ovat odottaneet pakolaissuojissa jo viikkojen ajan sitä, miten sotatilanne etenee. On vaikea tehdä päätöksiä, jotka merkitsevät perheen hajoamista: naiset ja lapset jatkaisivat matkaa, isät jäävät puolustamaan maataan.

– Länsi-Ukrainassa tapasin ihmisiä, jotka ovat paenneet Harkovasta ja Kiovasta rajujen pommitusten keskeltä. Moni oli viettänyt päiväkausia pommisuojissa. Kun pakopäätös on tehty, matkaan on lähdetty nopealla aikataululla. Matkan taittaminen ei ole helppoa, kun mukana on pieniä lapsia ja iäkkäitä ihmisiä, Myöhänen sanoo.

Hätäavun tarkoitus on täyttää ihmisten perustarpeita. Pitkän matkan jälkeen ihmisillä on nälkä ja jano. Kuumia teekuppeja tarjoillaan jonossa odotteleville pakolaisille.

Hätäavun tarkoitus on täyttää ihmisten perustarpeita. Pitkän matkan jälkeen ihmisillä on nälkä ja jano. Kuumia teekuppeja tarjoillaan jonossa odotteleville pakolaisille.

Lasten pitää päästä kouluun

Niillä, jotka ovat päässeet pakoon joko maan sisälle tai naapurimaihin, on todella kova huoli sotatoimialueille jääneistä omaisistaan, niin sotilaista kuin siviileistä.

– Olemme auttaneet pakolaisia ihan perustarpeissa. Kun he saapuvat pakolaisten vastaanottokeskuksiin, heillä on tosi kova nälkä ja jano ja syvä uupumus. On tärkeää saada levätä ja nukkua. Annamme myös vaippoja ja perushygieniatarvikkeita. Keskuksiin on pitänyt hankkia pyykkikoneita ja jääkaappeja, Ulriikka Myöhänen kertoo.

Vasemmalta: Dmitriy, 5, Daniil, 8, äiti Kate Pugachova Budepestin lentoasemalla. Perhe on lähtenyt pakoon Ukrainan Dniprosta ja on matkalla Istanbuliin, jossa ystäväperhe on luvannut majoittaa heidät.

Vasemmalta: Dmitriy, 5, Daniil, 8, äiti Kate Pugachova Budepestin lentoasemalla. Perhe on lähtenyt pakoon Ukrainan Dniprosta ja on matkalla Istanbuliin, jossa ystäväperhe on luvannut majoittaa heidät.

KUA ja sen kumppanit ovat esimerkiksi toimittaneet seitsemällä miljoonalla eurolla elintärkeitä lääkintälaitteita Länsi-Ukrainaan sekä 278 tonnia ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita paikkoihin, joissa kotinsa jättäneet ihmiset majoittuvat.

– Seuraava asia, mihin etsimme ratkaisua, on lasten koulunkäynti. Kun sotaa on kestänyt yli neljä viikkoa, pitää lasten niin maan sisällä kuin Unkarin puolella päästä kouluun. Berehovessa pakolaissuojassa olleet lapset kävivät jo ilmoittautumassa paikalliseen kouluun ja opiskelevat nyt etänä.

Myöhäsen mukaan hänelle on kaiken pahan keskellä tuonut valoa lukemattomien ihmisten halu auttaa niin Ukrainassa, Unkarissa kuin Suomessa.

Avustuksia on tullut jo lähes kuusi miljoonaa euroa

Myös Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hembergin mukaan ihmisten auttamishalu on toivoa herättävää. Kirkon Ulkomaanavun saamat lahjoitukset Ukrainan pakolaisille ylittävät kohta kuuden miljoonan euron rajan.

Apua ovat antaneet yksittäiset ihmiset suoraan, lipaskeräysten kautta, osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja konsertteihin ja niin edelleen. Sitä on tullut myös esimerkiksi avustuksina seurakunnilta. Viimeksi keskiviikkona Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi 50 000 euron avustuksen Ukrainaan, mistä Hemberg iloitsee.

– Tämä on täysin poikkeuksellista. Ihmisten halu auttaa pakolaisia Ukrainan lähimaissa ja myös tänne saapuvia pakolaisia on uskomatonta. Varmasti asiaan vaikuttaa nyt myös sodan läheisyys ja Suomen naapurimaa. Ihmisillä on pelkoa siitä, miten meidän käy, Hemberg sanoo.

Hemberg toivoo, että auttamishalu jatkuu vielä pitkään, sillä sodassa ei loppua näy. Se, että rahaa on tullut näin paljon heti alkuun, on erittäin tarpeellista.

– Juuri nyt tarvitsemme varoja, kun lähetämme lisää henkilöstöä paikan päälle ja ostamme tarvikkeita, joilla voimme auttaa ihmisiä. Tämä on suurin kriisi, mitä Euroopassa on toisen maailmansodan jälkeen nähty. Olemme varautuneet pitkäjänteiseen apuun, johon sisältyy myös psykososiaalista tukea traumaattisia tilanteita kokeneille ihmisille sekä koulunkäynnin tukemista, Hemberg sanoo.

Itäistä Afrikkaa uhkaa nälänhätä

Samalla kun Jouni Hemberg iloitsee ukrainalaisten saamasta avusta, hän toivoo, ettei unohdettaisi hätää kärsiviä ihmisiä myöskään muualla.

– Toivon, että valtiot, Euroopan Unioni ja YK seuraisivat myös muuta maailmaa. Itse olen erityisen huolissani itäisen Afrikan tilanteesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja sodat ovat aiheuttaneet siellä nälänhädän uhan.

Vaikeimmassa tilanteessa ovat Somalia, Etiopia, Eritrea, Sudan ja Kenia.

Ukrainan sodalla puolestaan on vaikutusta koko maailman ruokatilanteeseen, myös siihen, miten köyhimmät maat pystyvät auttamaan kansalaisiaan ja mistä hätäapuun saadaan ruokaa. Maa on ollut viidenneksi suurin vehnän ja kolmanneksi suurin maissin viejä maailmassa. Esimerkiksi vakavaan poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin ajautunut Libanon on tuonut yli puolet tarvitsemastaan vehnästä Ukrainasta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: