Jaani Vilkkilä on Suomen ainoa poliisipappi. Hänellä on työhuone Pasilan poliisitalolla.
Vangit kertovat poliisipappi Jaani Vilkkilälle, mitä on hyvä elämä: ”Se on turvallista, tavallista arkea, johon kuuluvat työpaikka ja koti”
Henkirikoksen uhrin omaista ei kannata yrittää lohduttaa, sillä sanat kaikuvat helposti tyhjinä. Tärkeintä on olla läsnä, sanoo poliisipappi Jaani Vilkkilä.
Helsinki on ainoa kaupunki Suomessa, jossa toimii päätoiminen poliisipappi. Vuosien ajan virkaa hoiti viime vuonna eläkkeelle jäänyt Carita Pohjolan-Pirhonen.
Nyt Pasilan poliisitalolla päivystää Jaani Vilkkilä, 47. Hän aloitti tehtävässä lokakuun alussa ja sai oman huoneen tammikuussa. Se on tarpeen, sillä keskustelut papin kanssa ovat luottamuksellisia.
Kun mennään henkirikoksen uhrin omaisen luokse, niin ei kannata yrittää lohduttaa. Sanat kaikuvat helposti tyhjinä.
– Jaani Vilkkilä
– Olen Helsingin seurakuntayhtymän työntekijä, en siis poliisi. Olen organisaation ulkopuolinen ja vaitiolovelvollinen. Tämä on hyvä tilanne työni kannalta, sanoo Vilkkilä.
Helsingin poliisilaitoksella on noin 1600 työntekijää ja Maahanmuuttovirastolla tuhatkunta. Vilkkilä toimii heidän työpaikkapappinaan. Lisäksi hän kohtaa henkirikosten ja itsemurhien uhrien omaisia ja poliisivankilan pappina rikoksista epäiltyjä. Paljon pappia pyydetään myös surujärjestöjen vertaistukitapahtumiin.
Poliisitalon kahvihuone on usein alku keskustelulle
Surua, kuolemaa ja kriisitilanteita – ja sitäkin enemmän tavallisen työelämän arkea ja juhlaa. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi kaksi poliisipariskuntaa, jotka Vilkkilä on vihkinyt avioliittoon.
Ennen omaa työhuonetta Vilkkilä päivysti Pasilan kahden poliisitalon lukuisissa kahvihuoneissa. Niissä hän liikkuu vieläkin paljon, sillä sitä kautta pappi tulee tutuksi. Syvällisemmät keskustelevat alkavat kahvihuoneen rupattelusta ja jatkuvat papin työhuoneessa.
Jaana Vilkkilä on pappi, hänelle ei ole poliisin koulutusta. Naapurimaassa Virossa poliisipappeja on useampia ja he ovat saaneet myös poliisikoulutuksen.
– Poliisi kohtaa työssään tilanteita, jotka menevät ihon alle. Niistäkin puhutaan, vaikka useammin kamelin selän katkaisee siviilielämän kriisi, kuten jokin perhetilanne, kertoo Vilkkilä.
Testataanko pappia? Vilkkilä nauraa ja vastaa, että totta kai. Hän kertoo huumepoliisin työntekijän heilutelleen eväsrasiansa päällä taskustaan ottamaansa pussia. Se sisälsi keltaista jauhetta. Muut poliisit totesivat, eikö sitä ole vielä takavarikoitu. Papin piti haistaa pussia, joka sisälsikin parmesaania.
Omaisen tuska pitää ottaa vastaan
Vilkkilän puhelin on auki myös iltaisin, jos poliisista tai kaupungin kriisipäivystyksestä soitetaan. Häntä on pyydetty omaisten tueksi niin henkirikoksissa kuin itsemurhatapauksissa. Mitä pappi voi niissä sanoa?
– Kun mennään henkirikoksen uhrin omaisen luokse, niin ei kannata yrittää lohduttaa. Sanat kaikuvat helposti tyhjinä. Tärkeää on, että pappi tai kuka tahansa muukin ihminen, on läsnä ja uskaltaa ottaa vastaan tunnereaktion. Toiset menevät lukkoon, toiset riehuvat shokissa. Kun antaa ensin oman läsnäolonsa, voi ehkä tehdä jonkun kysymyksen, joka tuo tilanteeseen uuden näkökulman. Usein sekin riittää, että on vierellä hiljaa, kertoo Vilkkilä.
Lähes jokainen tapaamani vanki kertoo oma-aloitteisesti, mitä hyvä elämä hänestä on.
– Jaani Vilkkilä
Vilkkilä kertoo alkushokin vastaanottamisen lisäksi myös siunanneensa hautaan rikosten ja itsemurhien uhreja, sillä tutuksi tullutta ja kriisissä auttanutta pappia on helpoin pyytää.
Itsemurhan omaisten tuskaa lisää usein loputon jossittelu ja itsesyytökset. Varsinkin kun uhri on nuori, vanhemmat syyttävät itseään, vaikka olisivat tehneet kaikkensa rakkaansa pelastamiseksi.
Vangit pyytävät pappia keskustelemaan
Vilkkilä kohtaa myös rikoksista kiinniotettuja, pidätettyjä ja vangittuja. Heitä hän tapaa viikoittain poliisivankilassa, jossa vangit kutsuvat pappia juttelemaan kanssaan.
– Nämä ovat todella merkityksellisiä tapaamisia, joissa puhutaan aika usein myös hengellisistä asioista. Varsinkin ensikertalaiselle vuorokausi pienessä ja karussa sellissä on raju kokemus. Minulla on se etu, että en ole viranomainen ja minulla on aikaa, usein menee tunti-puolitoista.
Moni vangittu tuntee häpeää ja myöntää tehneensä väärin. Moni kirjoittaa kirjeen omaisilleen, itselleen, jopa uhrilleen, vaikka ei sitä lähetä.
Kun vanki kertoo omasta elämästään, lähes poikkeuksetta rikoksen taustalla on päihteiden käyttö. Usein rajun teon taustalta paljastuu herkkä ihminen, joka olisi kaivannut elämässään apua, tunnustusta ja patistusta eteenpäin.
Jaani Vilkkilä tapaa myös rikoksista kiinniotettuja, pidätettyjä ja vangittuja.
– Kiinnostavaa on, että lähes jokainen tapaamani vanki kertoo oma-aloitteisesti, mitä hyvä elämä hänestä on. Se on turvallista, tavallista arkea, johon kuuluvat työpaikka ja koti, sanoo Vilkkilä.
Ennen nykyistä työtään Vilkkilä on toiminut seurakuntapappina Tampereen Harjun ja Helsingin Roihuvuoren seurakunnissa sekä oppilaitospappina Järvenpäässä ja Espoossa. Tärkeä kokemus poliisipapille oli myös vuoden pesti rauhanturvaajien pappina Kosovossa.
Entä Espoo ja Vantaa?
Vantaan seurakunnilla on työpaikkapappi Jari Saarinen. Hän toimii Fazerin, HK:n, Tikkurilan väritehtaan ja myös hätäkeskuksen ja Itä-Uudenmaan poliisin Vantaan aseman työpaikkapappina. Joskus häntä kutsutaan myös muille vantaalaisille työpaikoille, jos tulee kuolemantapaus ja paikalle tarvitaan pappi.
Saarisen mukaan työpaikkapappitoiminnalla on Vantaalla pitkät perinteet ja yhteistyö poliisilaitoksen kanssa on alkanut jo 1990-luvulla. Toisin kuin Helsingin poliisipappi, Saarinen ei kuitenkaan käy surukodeissa, vaan keskittyy henkilökunnan auttamiseen. Jos pappia tarvitaan paikalle rikostapauksissa, se järjestyy Henkisen huollon kautta tai suoraan seurakunnasta.
Espoossa ei ole erillistä työpaikkapappia. Poliisi voi siellä tarvittaessa ottaa kriisitilanteissa yhteyttä seurakuntiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Voiko kaiken pahan selittää elämän olosuhteilla, poliisipappi Jaani Vilkkilä?
AjankohtaistaVilkkilän mukaan on olemassa sellaista pahaa, jota kokeneen poliisinkin on vaikea kohdata.
Päivystävä pappi ei kaihda vaikeitakaan aiheita
Ajankohtaista