Alina Symonenko on yksi Kirkon Ulkomaanavun kouluttamista koulupsykologeista. Kouluissa psykososiaalista tukea annetaan usein leikin kautta. Koulu on yksi kuudesta Harkovan metroasemille rakennetuista kouluista, joita Kirkon Ulkomaanapu tukee. Kuva: Antti Yrjönen
”Pommisuojia tarvitaan, jotta lapsille pystytään järjestämään lähiopetusta” – Ukrainaa on autettu Kirkon Ulkomaanavun kautta kymmenillä miljoonilla euroilla
Kouluihin on rakennettu ja kunnostettu 132 väestönsuojaa. Kun Venäjä pyrkii tuhoamaan Ukrainan energiahuoltoa ja ihmiset palelevat, Kirkon Ulkomaanapu kerää rahaa generaattoreihin.
Kun Venäjä tasan neljä vuotta sitten käynnisti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan, Kirkon Ulkomaanapu käynnisti samana päivänä hätäapukeräyksen ukrainalaisten auttamiseksi.
Samalla järjestö muistutti, että sota Itä-Ukrainassa alkoi jo kymmenen vuotta aiemmin ja että sen seurauksena Ukrainassa oli jo valmiiksi satojatuhansia pakolaisia.
Nyt ukrainalaisia pakolaisia on UNHCR:n mukaan maan rajojen ulkopuolella 5,9 miljoonaa. Ukrainan sisällä sotapakolaisia on noin 3,7 miljoonaa.
Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikön Erik Nyströmin mukaan ukrainalaisten hätä on koskettanut suomalaisia poikkeuksellisella tavalla. Yksityiset, yritykset ja seurakunnat ovat tähän mennessä lahjoittaneet ukrainalaisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta 18,1 miljoonaa euroa.
Eniten lahjoituksia kertyi hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna, 11 miljoonaa. Viime vuonna Ukrainaan lahjoitettiin 1,9 miljoonaa euroa.
– Kriiseissä, joissa avun tarpeet pitkittyvät, lahjoitusinto tavanomaisesti laskee akuutista alkuvaiheesta. Maailmassa on monta muutakin vakavaa kriisiä, joihin lahjoittajat reagoivat. Ukraina on tästä huolimatta ollut poikkeuksellisen suosittu lahjoitusten kohde, jopa suositumpi kuin Gaza. Ukrainalaisten tukeminen on ollut lähellä suomalaisten sydämiä. Siihen on montakin syytä, joista on yksi se, että Venäjä on meidän naapurimaamme. Sota on myös ollut paljon esillä uutisissa, Nyström sanoo.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat lahjoittaneet Ukrainan auttamiseen yhteensä 372 600 euroa.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat lahjoittaneet Ukrainan auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta yhteensä 372 600 euroa neljän viime vuoden aikana. Suurimman summan ne antoivat viime vuonna.
Lahjoittajien lisäksi Kirkon Ulkomaanapu on saanut Ukrainan avustushankkeisiinsa miljoona euroa Suomen ulkoministeriöltä. Euroopan unioni on tukenut Kirkon Ulkomaanavun johtamaa avustusjärjestöjen yhteenliittymää 20 miljoonalla eurolla, summasta KUA:n osuus on 8,8 miljoonaa. Education Cannot Wait -rahasto on antanut KUA:n hankkeisiin 10,9 miljoonaa euroa.
Bohodukhivin koulun rehtori Tamara Yemelianenko katselee pommin aiheuttamia tuhoja koulussaan, joka sijaitsee 18 kilomerin päässä Venäjän rajalta. Kuva: Antti Yrjönen
Normaaliuden tunnetta kaaoksen keskelle
Kirkon Ulkomaanapu ja sen yhteistyökumppanit ovat siis neljän vuoden aikana keränneet Ukrainaan apua 50 miljoonan edestä. Mitä rahoilla on tähän mennessä saatu aikaan?
– Meidän työmme keskittyy etenkin koulutukseen ja sitä kautta lapsiin ja nuoriin. Venäjän jatkuvat drooni- ja ohjusiskut vaikuttavat heidän elämäänsä ja koko yhteiskuntaan. Viimeksi näkemäni Unicefin tilaston mukaan viimeisen vuoden aikana on vaurioitunut tai tuhoutunut yli 340 koulua.
Erik Nyströmin mukaan vanhemmat kaikkialla maailmassa ajattelevat ensin lastensa tarpeita. Koska perheiden ja koko Ukrainan tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa, koulutus on KUA:n työn ytimessä.
– Pyrimme suojelemaan lapsia ja tuomaan heille normaaliuden tunnetta kaaoksen keskellä. Korjaamme tuhoutuneita ja vaurioituneita koulutiloja. Jotta niissä pystytään järjestämään opetusta ilman, että ilmahyökkäykset katkaisevat koulupäivän, olemme rakentaneet 132 väestönsuojaa. Pommisuojat ovat edellytys sille, että lapsille pystytään järjestämään lähiopetusta.
Koululaisille on hankittu myös talvivarusteita ja oppimateriaaleja. Kirkon Ulkomaanapu tukee myös etäkoulun pitämistä, sillä joillain alueilla Itä-Ukrainassa se on usein ainoa tapa järjestää opetusta.
Psykososiaalinen tuki auttaa lapsia
Kirkon Ulkomaanapu on hankkinut koululaisille myös talvivarusteita ja oppimateriaaleja. Olennainen osa koulujen tukemista on myös psykosiaalinen tuki oppilaille ja opettajille.
Nyströmin mukaan tämä pitää sisällään monen tasoisia asioita alkaen siitä, että lapsille taataan tila, jossa he kokevat olevansa turvassa ja jossa on turvallisia aikuisia, joiden kanssa voi käsitellä vaikeita asioita. Lapset ja nuoret, joilla on pelkotiloja, univaikeuksia, ahdistusta tai keskittymisvaikeuksia saavat niihin apua. Lapset saavat tarvittaessa apua myös koulupsykologeilta.
Lapset siirtyvät kiireesti päiväkotinsa pommisuojaan ilmahälytyksen aikana Romnyn kaupungissa Ukrainassa. Toimiva pommisuoja on edellytys päiväkodissa olemiselle sekä lähiopetukselle kouluissa. Kirkon Ulkomaanapu rakentaa ja varustaa näitä pommisuojia. Kuva: Antti Yrjönen
Koulunkäynnin tukemiseen annettava apu on tavoittanut jo yli 117 000 ukrainalaista.
– Teetimme psykososiaalisesta tuestamme viime vuonna riippumattoman ulkopuolisen arvion. 83 prosenttia vanhemmista kertoi, että heidän lastensa sosiaaliset taidot ovat parantuneet ja kolme neljästä, että stressi ja ahdistus ovat vähentyneet, Erik Nyström kertoo.
Lokakuussa hän kävi ukrainalaisessa koulussa, joka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Venäjän rajalta. Sinne iskettiin viime vuoden maaliskuussa ja koulu oli pahasti vaurioitunut.
– Vaikka koulu tuhoutui, pommisuoja saatiin sellaiseen kuntoon, että sitä oltiin ottamassa käyttöön opetustilaksi. Tapasimme noin kymmenvuotiaita lapsia, jotka oikein uhkuivat koulunkäynnin intoa. Lasten kasvoista näki, miten he kaipaavat toistensa kanssa olemista. Viime viikolla kuulin, että kaupunkiin oli taas tehty pommi-isku. Tuli mieleen, kävikö kenellekään näistä kohtaamistani lapsista pahasti. Ei ollut käynyt, mutta muita lapsia samasta kylästä oli kuollut. Mieleeni tuli vahva tunne epäoikeudenmukaisuudesta: miksi näiden lasten pitää kokea tällaista.
Oleksandr Shulga opiskelee hitsaajaksi ammattioppilaitoksessa Tšernihivissä Pohjois-Ukrainassa. Yksi opetuksen suurimmista haasteista ovat jatkuvat ilmahälytykset. Kuva: Antti Yrjönen
Nuoret eivät ymmärrä koko tulevaisuuskysymystä
Työ kouluissa on pieniltä osin laajentunut peruskoulutuksesta myös ammattikoulutukseen.
– On tärkeää, että Ukrainasta löytyy osaajia, kun maata aletaan jälleenrakentaa. Maassa on 11 prosentin työttömyys ja samaan aikaan huutava työvoimapula etenkin rakentamisessa ja teollisuudessa, eli työt ja osaaminen eivät kohtaa. Tarvitaan lisää ammattiosaajia. Armeijan mobilisointi ja tappiot rintamalla vaikuttavat tilanteeseen, sillä työvoimapulaa on etenkin perinteisesti miesvaltaisilla aloilla. Samoin maastamuutto sodan vuoksi vaikuttaa asiaan, Erik Nyström sanoo.
Kun arki on jo tarpeeksi iso haaste, on vaikea katsoa yhtään pidemmälle.
Nyström kertoo keskusteluistaan ammattikoululaisten kanssa.
– Puheet toivosta tai omista tulevaisuudensuunnitelmista ovat aika herkkiä aiheita. Kun kysyimme teini-ikäisiltä heidän haaveistaan, oli silmiinpistävää, miten vaikeaa heidän oli käsittää koko kysymystä. Kun arki on jo tarpeeksi iso haaste, on vaikea katsoa yhtään pidemmälle. Toisaalta ukrainalaiset ovat arjen ammattilaisia. Kun Venäjä pyrkii erityisesti nakertamaan ihmisten arkea, he haluavat sitkeästi pitää huolta siitä, että lapset käyvät koulua ja että heille tulisi sitä kautta mahdollisuus parempaan elämään.
Nyströmin mukaan yksi inspiroivimmista kohtaamisista Ukrainassa oli se, kun Kirkon Ulkomaanavun tukeman harkovalaisen koulun opettaja palkittiin vuoden opettajana.
Ukrainan Suomen-suurlähetystö ja Kirkon Ulkomaanapu käynnistivät tammikuussa yhteisen varainkeruukampanjan tukeakseen siviilejä, jotka kärsivät Venäjän iskuista Ukrainan energiahuoltoon. Tavoitteena on kerätä varoja, joilla voidaan hankkia generaattoreita, varavirtalähteitä ja liikuteltavia lämmöntuottolaitteita erityisen haavoittuvassa asemassa oleville yhteisöille.
– Lokakuussa, kun viimeksi olin Ukrainassa, Kiovaan ammuttiin ohjuksia. Oli tilanteita, joissa kaupungissa ei ollut muuta valaistusta kuin autojen valot. Kollega totesi, että hän joutuu säilyttämään ruokaansa jääkaapin sijasta yhdessä huoneessa, jossa on kaksi astetta lämmintä. Näin sähköä voi käyttää muuhun kuin jääkaappiin eli siihen, että voi nukkua toisessa huoneessa lämpimässä.
Tiistaina 24.2. klo 17 Senaatintorilla järjestetään Valoa Ukrainaan -tapahtuma. Tilaisuus kestää noin puoli tuntia, ja sen aikana sytytetään kynttilöitä Ukrainan tueksi. Senaatintorilla liikkuu Kirkon Ulkomaanavun lipaskerääjiä. Tilaisuuden jälkeen klo 18 Tuomiokirkossa on ekumeeninen rukoushetki.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Generaattoreita ja lämpöä Ukrainan lapsiperheille ja iäkkäille – suurlähetystö ja Kirkon Ulkomaanapu käynnistivät pikakeräyksen
AjankohtaistaVenäjän iskut siviili-infrastruktuuriin pakottavat ukrainalaiset siviilit kestämään äärimmäisiä talviolosuhteita ilman luotettavaa sähköä ja lämmitystä. Ukrainan Suomen-suurlähetystö ja Kirkon Ulkomaanapu vastaavat hätätilanteeseen yhteisellä varainkeruukampanjalla.
