”Ranskalaisten on vaikea ymmärtää, että usko Jumalaan ei estä ajattelemasta vapaasti”, sanoo ranskalainen dominikaaniveli
Joka toinen ranskalainen määrittelee itsensä katolilaiseksi, mutta sillä ei välttämättä ole tekemistä Jeesuksen kanssa.
Milloin neitsyt Marian patsas käsketään poistettavaksi julkiselta paikalta, milloin musliminaiset eivät saa käyttää vartalon peittävää burkini-uima-asua.
Ranskalaisia uskontouutisia tuntuu yhdistävän yksi asia: uskonto ei saa näkyä.
Suomessa asuva ranskalainen dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond uskoo, että kyse on pohjimmiltaan pelosta. Ranskalaiset pelkäävät, että uskonto rajoittaa ihmisten vapautta.
– Meille ranskalaisille on tärkeää, että saamme ajatella vapaasti kuten Voltaire ja muut valistusajattelijat. Ajatellaan, että ranskalaisten tehtävä on tuoda maailmaan valistuksen valoa.
Toivon, että katolinen kirkko onnistuisi vastustamaan sellaista ja puhumaan muslimien puolesta.
– Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond
Monille ranskalaisille valistus tarkoittaa, että Jumalaan ei voi uskoa. Se harmittaa Laurent-Huyghues-Beaufondia.
– On vaikea saada ranskalaisia ymmärtämään, että usko Jumalaan ei estä ajattelemasta vapaasti.
”Katolisuus” on sitä, että vastustetaan islamia ja maahanmuuttoa
Ranskalainen maallisuusliike puhkesi kukkaan vuoden 1789 vallankumouksessa. Kirkon ja kuninkaan välillä oli vahva yhteys, ja kummastakin haluttiin päästä eroon. Katoliset papit joutuivat elämään joitain vuosia maan alla, kunnes tilanne taas helpotti.
– 1900-luvun alussa maallisuusliike iski taas, ja uskonnolliset sääntökunnat kiellettiin ensimmäiseen maailmansotaan asti, Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond kertoo.
– Onhan se väkivaltaa uskontoa kohtaan.
Kyselytutkimuksien mukaan kuitenkin yli puolet ranskalaisista määrittelee itsensä kristityiksi.
Laurent-Huyghues-Beaufond uskoo, että monien ihmisten kohdalla kyse on lähinnä uskonnon varjosta.
– Monille heistä tärkeää ovat vain niin sanotut kristilliset arvot, ei Jeesus.
Dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond. Kuva: Heikki Tuuli
”Kristilliset arvot” taas tarkoittavat monille sitä, että vastustetaan maahanmuuttoa ja islamia.
Etenkin terrori-iskujen jälkeen Laurent-Huyghues-Beaufondista on tuntunut, että ranskalaiset suhtautuvat muslimeihin kielteisesti vain siksi, että he ovat muslimeita.
– Toivon, että katolinen kirkko onnistuisi vastustamaan sellaista ja puhumaan muslimien puolesta. Kaikilla on vapaus uskoa tai olla uskomatta.
Mitä taas tulee ”niin kutsuttuihin katolilaisiin”, Laurent-Huyghues-Beaufond tuumii, että papeilla olisi heille paljon opetettavaa.
– Pappien pitää sanoa, että te luulette olevanne katolilaisia, mutta totta puhuen kyse ei ole tuollaisista arvoista vaan Jeesuksesta. Käykää kirkossa sunnuntaisin, niin saatte kuulla enemmän.
Tilalle omia kokkailuja ja materialismia
Veli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond uskoo, että katolinen kirkko jatkaa matkaansa marginaaliin Ranskassa. Pappeja vihitään vuosittain alle sata. Kirkon jäsenet eivät kasta lapsiaan. Alle 35-vuotiaista alle prosentti käy messussa.
Onko jokin muu ottanut kristinuskon paikan ranskalaisessa sielussa?
– Moni ranskalainen tekee ”oman ruokansa omassa keittiössä”: otetaan vähän buddhalaisuutta, vähän new agea ja ajatellaan, että maailmankaikkeudessa saattaa olla jokin ylin voima, Laurent-Huyghues-Beaufond kertoo.
– Mutta yleisin korvike on materialismi: ostetaan, matkustetaan ja ylpeillään, että minä olen vapaa.
Laurent-Huyghues-Beaufond puhui Ranskan uskontotilanteesta perjantaina 25.10. Helsingin Kirjamessuilla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Usko ei milloinkaan saisi keskittyä vain siihen, mitä minä haluan”, sanoo islamintutkija Mona Siddiqui
AjankohtaistaHelsingin yliopiston tutkijakollegiumin Jane ja Aatos Erkko -professorina uusinta kirjaansa valmisteleva Mona Siddiqui pitää suomalaisten koululaisten joulu- ja pääsiäiskirkkoja hyvänä asiana.
