Jari Tervo sanoo, että suvun kristillinen perintö merkitsee hänelle sitä, että pidetään huoli pienimmistä, sairaimmista ja köyhimmistä.
Jari Tervo: ”Kirkko on radikaalimpi kuin ammattiyhdistysliike”
Jari Tervo jututti seurakuntien työntekijöitä kirjoittaessaan uutta romaaniaan.
Jari Tervo on tehnyt pientä syntiä. Hän on polttanut tupakan. Teiskon-kesäasunnolla sauhuttelun kieltää vaimo Kati Tervo, mutta Helsingissä on toisin.
– Ei tupakointi ole syntiä. Se ei ole minulle edes fyysinen vaan psykologinen riippuvuus. Olen vain tottunut polttamaan tupakan tietyissä paikoissa, Tervo sanoo.
Vakavampiin synteihin langetaan Tervon uudessa romaanissa. Siinä seikkaillaan suomalaisessa mielenmaisemassa vuoden 2018 huhtikuun kymmenentenä päivänä.
Kahdeksankymppinen aivoinfarktin saanut Leo Maanvilja on menossa poikansa järjestämään maahanmuuton vastaiseen mielenosoitukseen. Perillä hän ihmettelee, kun mielenilmauksessa ei soiteta työväenlauluja. Hän alkaa myös epäillä, onko hän sittenkään vappumarssilla.
Ei. Hän on tämän päivän Suomessa. Tervon romaanissa on läsnä nyky-Suomi: niin rasistisen taksikuskin kyttäämä liberaali naispappi kuin Irakista paennut paperiton nainen, joka haluaa kääntyä kristityksi.
Romaanin nimi on Aamen. Tervo tuskin tarkoittaa sillä rukouksen päätössanaa, egyptiläistä Amon-jumalaa tai Lordi-yhtyeen kitaristiakaan.
Uutisfriikin isän poika päätyi Uutisvuotoon
Aamen voi olla ironiaa, sillä Jumalan sanaan ei Tervon lapsuudessa uskottu. Kirkkoon kuulumattomuus oli rovaniemeläisen Alpo Tervon perheen perustilanne. Tervon isoisä Unto Abraham Tervo oli äänestänyt Maalaisliittoa ja kuulunut kirkkoon. Kun Tervon isä ryhtyi maalariksi, hän viehättyi vallankumouksesta, erosi kirkosta ja alkoi äänestää vasemmistoa. Jari Tervo kertoo, että vakaumuksellinen ateisti päästi mormonit kotiinsa.
– Mormonit kertoivat isälle, että kaiken takana on Jumala, joka on paljon isompi kuin kapitalistinen ja sosialistinen järjestelmä yhteensä. Isä ei ollut samaa mieltä, vaan väitteli heidän kanssaan.
Tervo muistelee mormonien käyneen heillä kylässä niin usein, että hän epäilee heidän kirjoittaneen johonkin paperinkulmaan, että ”Alpo Tervo tykkää keskustella”.
En oikein usko, että Jumala on Vantaalla asuva keski-ikäinen kiihkoilija.
Jari-poika ehdittiin kastaa ennen kuin isä erosi kirkosta. Kastaminen oli äidin vaikutusta.
– Omia poika-aikojaan isä muisteli kuuntelemalla jumalanpalvelusta radiosta, mutta isän todellinen jumalanpalvelus olivat uutiset.
Tervoilla seurattiin jokaista television ja radion uutislähetystä täydellisen hiljaisuuden vallitessa. Ja niin kävi, että uutisfriikin isän poika päätyi vuonna 1998 Uutisvuoto-tv-ohjelmaan kommentoimaan uutisia.
– Mielipaikkani ei ollut kameran edessä. En edes katsonut ohjelmia kuin muutaman kerran, koska aina, kun katsoin, harmistuin itselleni: sanoin mielestäni jonkin asian lepsusti tai minulla oli hölmö ilme.
Tervo kuvailee Uutisvuodon porukkaa bändiksi, jonka kanssa hän heitti keikan kerran viikossa 19 vuoden ajan.
Nyt ohjelmasta sivuun jäänyt Tervo kirjoittaa Vesa-Matti Loirin elämäkertaa.
Ensi vuonna ilmestyvä kirja syntyy viiden tunnin juttelusessioissa sankan tupakansavun keskellä.
– Palvaaminen on niin tehokasta, että kaikki vaatteet kalsareita myöten haisevat kotiin tullessani savulta. Vaatteet pesuun, Kati sanoo, kun tulen elämäkerturin hommista.
Tervo kertoo rakentavansa elämäkertaa kuin romaania välttääkseen ankaran synnin.
– Vanhemmiten olen alkanut uskoa, että ainoa synti, johon kirjailija voi syyllistyä, on tehdä kirjasta tylsä.
Ikä on tasoittanut kirkon arvostelua
Luterilaista kirkkoa Jari Tervo kertoo seuranneensa tarkasti ja tulleensa siihen tulokseen, että turvapaikan hakijoita tiloihinsa majoittanut kirkko kuuluu Suomen radikaaleimpiin organisaatioihin.
– Kirkko on radikaalimpi kuin ammattiyhdistysliike. Mitä jälkimmäinen on tehnyt yhteiskunnan heikoimpien eteen? Ei mitään. Ammattiyhdistysliikkeen ollessa voimissaan Lauri Ihalainen sanoi, että heille kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka. Ihmettelen, miksi he ovat nykyään niin hiljaa.
Tervo sanoo, että hän ei itse ole hyvä ihminen, mutta tunnistaa sellaisen, kun sellaisen tapaa. Hyvän ihmisen hän tapasi jututtaessaan kirkon työntekijöitä Aamen-romaania varten.
– Minulle kerrottiin järkyttäviä tarinoita. Esimerkiksi, miten eräs turvapaikkaa vailla oleva nuori mies oli tullut epävarmana kysymään, olisiko kirkon työntekijällä antaa hänelle papereita. Hän kun oli kuullut, että Suomeen jäämiseen tarvitaan paperit. Sama mies oli kysynyt myös, auttaako kristityksi kääntyminen Suomeen jäämistä. Tervetuloa, teen kaikkeni, eikä minun asiani ole miettiä, miksi haluat kääntyä kristityksi, kirkon työntekijä oli vastannut.
Minä en ole hyvä ihminen, mutta tunnistan sellaisen, kun sellaisen tapaan.
Tervo pohtii ihmisen moraalia.
– Se ohje mainitaan jossain muodossa lähes kaikissa uskonnoissa. Se on naiivi ja lapsellinen ajatus: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.”
Tekopyhyyttä Tervo ei siedä. Kolme vuotta sitten Raamattu sai häneltä kyytiä Uutisvuodossa, koska sitä käytettiin lyömäaseena homojen ihmisoikeuksia vastaan.
– En pidä todennäköisenä, että Jumala puhuu Mika Niikon kautta. En oikein usko, että Jumala on Vantaalla asuva keski-ikäinen kiihkoilija.
Mitä helvettiä? Ei vielä
Kun Jari Tervo sai Uutisvuoto-ohjelman nauhoituksissa jouluna 2016 sydämen rytmihäiriön, hän ei rukoillut Jumalaa.
– Ei. Ajattelin, että mitä helvettiä. Ei vielä!
Sydämen rytmi palautettiin kahteen kertaan sähköisesti, mutta kun epärytmi palasi, päädyttiin ablaatioon.
– Lääkärit menivät nivusista sydämeen. Sanoin Katille, että minun täytyy tehdä tästä juttu, että se on totta, että tie miehen sydämeen käy munien kautta.
Tervo Uuden romaanin nimi on Aamen.
Tervo sanoo suoraan kolumneissaan ja Twitterissä, missä lyhyen puheen mestarilla on 25 000 seuraajaa. Tervo on sanonut, että kirjailija ei ole hyvä ihminen, sillä hänen tehtävänsä on repiä, ei rakentaa. Kertoa, mikä on vialla juuri nyt.
– Parhaimmillaan on hienoa, että nykyään jokainen saa äänensä kuuluviin. Sosiaalisen median aikakaudella jokainen on tiedotusväline eikä kukaan tarvitse pääsyä paperille painettuihin lehtiin tai yleisönosastoon. Toisaalta sosiaalisessa mediassa kelluu valtava määrä paskaa ja täysin tietoista harhautusta.
Paskan syvyys ja määrä mietityttää Tervoa, mutta hän ei hevin lähtisi hillitsemään puhetta sanavapauden takia.
Ensi vuonna kuusikymmentä täyttävä Tervo ymmärtää myös kirjailijana ihmisen pimeää puolta.
– Jos tehdään romaani pyhimyksestä, ei siinä ole mitään tolkkua, ellei se käsittele törkeää rypemistä, jota pyhimys harjoitti ennen kuin näki valon.
Tervo pyytää katsomaan lapsia.
– Tunsitko jo lapsesta asti olevasi hyvä ihminen? Niinpä. Ihmiset ovat eläimiä. Kaikki me ryvemme katuojassa, mutta onneksi jotkut meistä katsovat tähtiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Värikkäitä keskusteluja Lutherin kanssa ja sisäistä painia Jumalan ja Saatanan välillä − Jari Tervon Mikael Agricolasta kertovassa romaanissa suurmiehestä tulee ihminen
Hyvä elämäPaitsi Agricolasta romaani Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa kertoo suomalaisuuden juurista, luterilaisesta uskosta ja suomen kielen perustamisesta.
