Kuvataiteilija Kati Rapia keräsi muistiinpanoja tuoretta Voimia-sarjakuvaromaaniaan varten keltaisille post it -lapuille. Sama keltainen päätyi kirjan kuvitukseen. Kuvitus on Kati Rapian kirjasta Voimia – Tähtitieteilijän vaimon paluu (Teos 2022).
”Se, minkä voi kuvitella, voi tapahtua” – Kati Rapian sarjakuvaromaanissa tehdään road trip tulevaisuuteen ja luodaan parempaa maailmaa
Kuvataiteilija Kati Rapia haluaa purkaa sankarimyyttejä ja luoda niiden tilalle yhteistyötarinoita.
Kuvataiteilija Kati Rapian tuoreen sarjakuvaromaanin Voimia – Tähtitieteilijän vaimon paluu (Teos 2022) yksi päähenkilöistä on 1600-luvulla Tammisaaressa elänyt Anna Larsintytär Forsius.
Hänestä ei tiedetä kovin paljon, mutta ainakin Forsius vaikutti aikansa tiedepiireissä, pyöritti pappilan arkea ja oli usean lapsen äiti. Hänen puolisonsa oli Suomen ensimmäinen tähtitieteilijä, pappi ja runoilija Sigfrid Aronius Forsius.
Merkintöjä Anna Forsiuksen elämästä Rapia löysi muun muassa vanhoista tuomioistuinten pöytäkirjoista. Niiden mukaan Forsius juopotteli ja riiteli kovaäänisesti puolisonsa kanssa sekä syyllistyi lapsenryöstöön.
Tuomioistuinten pöytäkirjoista löytyi myös sarjakuvaromaanin toinen päähenkilö, aikansa normeihin sopeutumaton nainen ja kenties siksi pahiksena kuollut Margareta Kitt. Kolmannen päähenkilön, Bereniken, on Rapia keksinyt.
– Koska tietoa kyseisten naishenkilöiden elämästä ei juurikaan ole, olen osin kuvitellut heidän elämänsä, samastunut heidän kohtaloihinsa ja hypännyt heidän housuihinsa.
– Olen varma, että myös suurmiestarinoihin on sävelletty asioita.
Sarjakuvaromaanin sankarittaret eivät ole supersankareita, ja he kohtaavat utopiassaan myös vaikeuksia ja vastustusta. Kuvitus on Kati Rapian kirjasta Voimia – Tähtitieteilijän vaimon paluu (Teos 2022).
Kati Rapian naiskolmikko lähtee tutkimusmatkalle tulevaisuuteen. Siellä naiset purkavat homehtuneita rakenteita ja miettivät, millainen parempi maailma olisi mahdollinen.
Rapian mielestä kuvitteleminen on elinehto oikeudenmukaisemman huomisen rakentamisessa.
– Se, minkä voi kuvitella, voi tapahtua. Kuvitelmilla on suora yhteys todellisuuteen.
Tarinat historian poimuihin hukatuista erityisnaisista kiinnostavat tällä hetkellä lukijoita. Rapiaa sen sijaan kiinnostaa sankarimyyttien purkaminen.
– Don Quijotesta lähtien tarinoissa on yleensä yksi vimmainen sankari, joka johtaa tai sekoilee. Halusin tuoda esiin yhteistyötarinoita ja luoda niitä.
Rapia pohtii kirjassaan myös sitä, kuinka säilyttää toimintakyky epätoivoisessa tilanteessa kuten maailmanlopun edessä.
– Silloin ihminen tarvitsee lohtua ja toisten seuraa. Kun lohduttaa lähimmäistä, lohduttaa myös itseä.
”Aina pitää jaksaa nousta barrikadeille ja pysyä siellä”, toteaa Anna Forsius sarjakuvaromaanissa. Kati Rapia itse pysyttelee barrikadeilla tekemällä taidetta.
– Ei saa jumittua tyveneen ja saavutettuihin asioihin. Pitää myös pystyä näkemään kaikki se, minkä päällä istuu eli omat etuoikeudet.
– Ajattelen kirjastani, että kaikki siinä oleva on ennen kaikkea muistiinpanoja itselleni.
Kati Rapia on monialainen taiteilija. Nyt kun sarjakuvaromaani on tehty valmiiksi, työn alla on valokuvaprojekti. Kuva Heli Sorjonen / Teos.
Voimia-näyttely, jossa on nähtävillä serigrafioita Kati Rapian sarjakuvaromaanista 31.9.2022 asti Galleria Pajassa, Vanha Talvitie 9, Helsinki.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kamala luonto -sarjakuvan eläimet toimivat terapeutteina – varsinkin erityisherkkä majava osuu suomalaiseen mentaliteettiin
Hyvä elämäSarjakuvan eläinhahmojen toilailut naurattavat, mutta moni on saanut niistä myös voimaa ja vertaistukea.
