Kamala luonto -sarjakuvan tekijät Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen tapasivat sarjakuvapiireissä ja heistä tuli pari.
Kamala luonto -sarjakuvan eläimet toimivat terapeutteina – varsinkin erityisherkkä majava osuu suomalaiseen mentaliteettiin
Sarjakuvan eläinhahmojen toilailut naurattavat, mutta moni on saanut niistä myös voimaa ja vertaistukea.
Sarjakuvan jokaisella hahmolla on oma luonteensa.
– Majava on täynnä patoutuneita tunteita, ja se vetäytyy turvaan omaan pesäänsä. Hahmo tuntuu osuvan suomalaiseen mentaliteettiin, sanoo Kamala luonto -sarjakuvaa käsikirjoittava Marja Lappalainen. Sarjakuvaa piirtää hänen puolisonsa Jarkko Vehniäinen.
Majava on yksi Kamalan luonnon suositummista hahmoista. Tuo vuodesta 2017 seikkaillut introvertti ja erityisherkkä erakko on iskenyt monen nauruhermoon. Niinpä syyskuussa ilmestyikin Majavan oma kirja.
Kamala luonto -sarjakuva ilmestyy Helsingin Sanomissa päivittäin. Myöhemmin kolmen kuvan stripit lähtevät kiertoon pariinkymmeneen muuhun sanomalehteen. Lisäksi Like-kustannus julkaisee niistä vuosittain albumeja. Osa albumeista on rakennettu jonkin teeman ympärille. Tänä kesänä ilmestyi Voimakirja.
Kamalan luonnon tyypeillä on samanlaisia ongelmia ja sattumuksia kuin ihmisillä.
Pariskunnan mukaan Voimakirja oli luonteva tehdä, koska he ovat saaneet niin paljon palautetta siitä, miten eläinhahmojen enemmän tai vähemmän surkuhupaisista touhuista saa voimaa ja vertaistukea. Kirjaan on nyt sen tekijöiden mukaan poimittu parhaat lohtua ja tukea antavat stripit. Osa on otettu mukaan lukijoiden palautteen perusteella.
Kaikki alkoi jääkiekkosarjakuvasta
Kamala luonto sai alkunsa vuonna 2001 Jarkko Vehniäisen Ilta-Sanomille piirtämästä jääkiekkoon liittyvästä sarjakuvasta. SM-liigassa Kärpät oli juuri pudottanut Jokerit ja Ilves HIFK:n, ja Vehniäinen keksi tästä tehdä sarjakuvan metsässä elävistä kärpästä ja ilveksestä.
– Nyt on kulunut 20 vuotta siitä, kun piirsin ensimmäiset Kamala luonto -stripit. Sarjakuvan nimihän on väännös Avara luonto -ohjelmasta, jota seuraan yhä televisiosta.
– Sarjakuva alkoi nopeasti ruokkia itse itseään. Se oli alussa paljon oudompi ja raaempi ja sisälsi enemmän raatelu- ja kaatumishuumoria. Pöljäily ja yllätyksellisyys kuuluvat kyllä edelleen kuvioon.
Jänisten raatelu, mitä tietenkin tapahtuu oikeasti luonnossa, jakaa lukijoita. Osa ei haluaisi nähdä sellaista sarjakuvassa.
– Sarjakuvaa tehdessä ei voi ajatella koko ajan sitä, mitä yleisö tästä tykkää. On vain uskottava itseensä ja omaan työhönsä, Marja Lappalainen tuumii.
Kolmen ruudun tarina voi näyttää yksinkertaiselta, mutta näemme sen eteen kovasti vaivaa.
Lappalasesta tuli Vehniäisen työpari vuonna 2016. He olivat tutustuneet sarjakuvapiireissä.
– Olen piirtänyt koko elämäni pöytälaatikkoon. Yhteistyö alkoi, kun Jarkko oli luvannut tehdä Kamalan luonnon lastenkirjan pentuteemalla ja hän pyysi minua auttamaan juonen kehittelyssä. Olenkin enemmän kirjoittajatyyppiä. Samalla aloin keksiä muutenkin uusia ideoita ja tarinoita, joita Jarkko työsti sitten eteenpäin.
Hedelmällistä työtä kaksilla aivoilla
Pariskunnan yhteistyö sujuu saumattomasti. Nykyään Marja Lappalainen ideoi noin 80 prosenttia käsikirjoituksista.
– On paljon hedelmällisempää, kun tekemiseen osallistuvat kahdet aivot. Ennen Marjaa olin välillä ideoimisen kanssa ihan lukossa, mutta nyt ideoita riittää, enkä voisi enää kuvitella tekeväni tätä yksin, Jarkko Vehniäinen sanoo.
– Kolmen ruudun tarina voi näyttää yksinkertaiselta, mutta näemme sen eteen kovasti vaivaa. Teen Marjan käsikirjoituksen pohjalta luonnoksen, jota viilaamme sen jälkeen yhdessä.
Pariskunta asui vielä Jyväskylässä, kun perheeseen kolme vuotta sitten syntyi lapsi. Sen myötä työkuvio muuttui siten, että ideointia tehdään nyt enemmän erikseen, kun toinen on lapsen kanssa.
Pari vuotta sitten tapahtui toinen iso muutos perheen muuttaessa Helsinkiin. Yhtenä syynä muuttoon oli se, että Lappalainen halusi palata työhönsä maa- ja metsätalousministeriöön.
– Huomasin tarvitsevani luovan työn lisäksi tuttua ja turvallista mutta kuitenkin inspiroivaa virkamiestyötä. Kun aivot välillä tuulettuvat muualla, alkaa ideoita taas pulputa, sanoo Lappalainen, joka hoitaa myös Kamalan luonnon sosiaalisen median ja sarjakuvatuotteiden verkkokaupan pyörittämisen.
Kun pariskunnalta kysyy heidän lempihahmojaan sarjakuvassa, toteaa Lappalainen majavan olevan hänelle erityisen rakas.
– Se johtuu paljolti siitä, että olen tuonut sen sarjaan. En silti samastu hahmoon millään tavalla.
Vehniäinen pitää varsinkin ketusta ja taivaanvuohesta.
– Hulvattomasta ketusta voi kehittää vaikka mitä tarinaa, ja taivaanvuohessa huvittaa sen julkeus ja itseriittoisuus. Myös pupujen elämäntapaluennot riemastuttavat minua.
Tekijät viihtyvät kaupungissa
Kumpikaan ei tunnustaudu erityiseksi luontoihmiseksi, vaikka kumpikin on lähtöisin maaseudulta, Jarkko Vehniäinen Viitasaarelta Keski-Suomesta ja Marja Lappalainen Jalasjärveltä Etelä-Pohjanmaalta.
– Ehkä sijoitin sarjakuvan metsään, koska olin elänyt lapsena ja nuorena lähellä luontoa. Silti se on enemmän ihmissuhdedraamaa kuin luonnon kuvailua, Vehniäinen sanoo.
– Olemme molemmat nykyään enemmänkin cityihmisiä. Tämä Arabianranta on kuitenkin siitä kiva asuinpaikka, että täällä pääsee nopeasti luontoon, kun siltä tuntuu, Lappalainen jatkaa.
Pariskunnalla on työn alla jo seuraava albumi, tammikuussa ilmestyvä, julkaistuista sanomalehtistripeistä koostuva Oman elämänsä sankarit. Seuraavalle sarjakuvakirjalle taas on mietitty aiheeksi ystävyyttä, joka on yksi Kamalan luonnon keskeisistä teemoista.
Kaksikolla on jatkuvasti myös muita kuvitustöitä, kuten Soundi-lehden kuukausittainen pilakuva. He tekevät myös mainoskuvituksia ja ihmisten lahjaksi tilaamia sarjakuvamaalauksia.
– Viime aikojen kiinnostavimpiin töihin kuuluu Kuopion uuteen yliopistolliseen sairaalaan opasteiksi tilatut Kamalan luonnon eläinhahmot, Vehniäinen toteaa.
Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen kertovat olevansa cityihmisiä, mutta tarpeen tullen Arabianrannan-kodista pääsee helposti luontoon.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Psykoterapeutti Anna-Kaisa Pitkäsen työtovereihin kuuluu hevosia ja muita maatilan eläimiä – ”Torjutuksi tullut lapsi saa eläimeltä toisenlaisen viestin”
Hyvä elämä HengellisyysHevonen, kissa ja kana osallistuvat lasten ja nuorten psykoterapiaan Breytingin maatilalla.
