Sexmane vieraili Munkkivuoren kirkossa 1. lokakuuta kertomassa elämästään ja Sanansaattaja-albumin biisien taustoista.
Sexmane kertoi Munkkivuoren kirkossa biisiensä taustoista ja hengellisyydestään – ”Itse en koskaan lähtenyt lestadiolaisuudesta”
Keikkatauolle jäänyt artisti puhui kirkkovierailulla myös mielenterveydestä, avun hakemisesta ja sosiaalisen median vaikutuksista.
Harvemmin on Munkkivuoren kirkossa alttarille kävellyt henkilö saanut niin innostuneen vastaanoton kuin Sexmane, siviilinimeltään Max Sene. Syyskuun puolivälissä keikkatauolle jäänyt artisti vieraili Munkkivuoressa kertomassa elämästään ja noin vuosi sitten ilmestyneensä Sanansaattaja-levynsä kappaleiden taustoista.
Sexmane on esiintynyt suurilla lavoilla, mutta kertoi jännittäneensä keskustelijavieraaksi kirkkoon tulemista. Keikkatauon alkamisen jälkeen hän on viettänyt hiljaiseloa, pysynyt poissa sosiaalisesta mediasta ja keskittynyt ystäviin ja läsnäoloon.
– Se on tehnyt tosi hyvää, Sexmane kertoi.
Läsnäoloa hän toivoi myös kirkkoon saapuneilta ihmisiltä. Yleisöä kehotettiin pitämään puhelimet piilossa.
Sexmanea haastatellut nuorten aikuisten pappi, projektityöntekijä Ville Kormilainen kysyi somen käytöstä ja sen vaikutuksista lisää. Sexmane kertoi ilmiöstä, jonka moni varmasti tunnistaa: some synnyttää helposti riittämättömyyden tunteita. Välillä hänellekin käy niin, että kun lukee postaukseen tulleita kommentteja, muistaa paremmin ne muutamat ilkeät kommentit eikä niitä satoja muita, joissa saa kannustusta ja rakkautta.
– Välillä ilkeät kommentit vain naurattavat, välillä sattuvat, riippuu ihan mielentilasta, Sexmane kertoi.
Munkkiniemen seurakunnan pappi Ville Kormilainen haastatteli Sexmanea ja kysyi muun muassa siitä, onko hengellisyydestä ollut hänelle apua elämän vaikeissa hetkissä.
Epämiellyttäviä tunteita ei tarvitse paeta
Neljä albumia julkaissut, nopeasti valtavaan suosioon singahtanut 24-vuotias Sexmane kertoi saavansa paljon palautetta ihmisiltä siitä, että tietyt kappaleet ovat olleet heille tärkeitä ja auttaneet heitä eteenpäin. Sexmane on käsitellyt kappaleissaan esimerkiksi mielenterveyttä, kuolemaa ja hengellisyyttä.
Suosion myötä on tullut myös esikuvan rooli. Se välillä ahdistaa, vaikka Sexmane ymmärtääkin, että sellaisia tarvitaan. ”Oon sanansaattaja, enkä sankari”, kuten Sanansaattaja-kappaleessa sanotaan.
– Tiedän tekeväni samanlaisia virheitä kuin muutkin ihmiset. Olen mielelläni ääni, en esimerkki, hän totesi.
Sexmane kertoi Munkkivuoren kirkossa, että hänellä on diagnosoitu ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriö. Matka kohti avun saamista alkoi siitä, että Sexmane soitti siskolleen, joka lähti veljensä tueksi lääkäriin. Asiat lähtivät etenemään ja tarvittava apu järjestyi. Kormilainen kysyi Sexmanelta, miksi avun pyytäminen voi olla monelle niin vaikeaa.
– Ehkä tämä yhteiskunta asettaa tietyt raamit, että nuorten miesten ja miksei naistenkin pitäisi olla vahvoja joka paikassa. Ei tarpeeksi puhuta siitä, että on fine hakea apua.
Munkkivuoressa Sexmane puhui myös siitä, kuinka epämiellyttäviä tunteita ei kannata paeta.
– Tunteet kuuluvat elämään. Jos taistelee niitä vastaan, ne vain pahenevat. Tuntuu, että yritämme voida paremmin kuin voidaan ja kun surettaa tai ärsyttää, halutaan päästä siitä äkkiä yli. Välillä olisi hyvä antaa tunteen tulla.
Moni paikalle tullut oli sonnustautunut Sexmane-fanituotteisiin, huppareihin tai lippiksiin.
Usko on henkilökohtainen asia
Sexmane varttui Siilinjärvellä suuressa perheessä, johon kuuluivat suomalainen, lestadiolainen äiti ja senegalilainen isä. Lapset tottuivat käymään seuroissa, Suviseuroissa ja kirkossa.
Sanansaattaja-levyn kappaleessa Jumalan terve lauletaan siitä, kuinka äiti jätti lestadiolaisuuden ja että tietyt ihmiset eivät enää tervehtineet. Se tuntui lapsena isolta jutulta, sillä lestadiolaisuudessa on kyse paljolti juuri yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä.
– Itse en ole koskaan lähtenyt lestadiolaisuudesta. Kaikki eivät pidä minua uskovaisena, mutta tässä iässä se ei kiinnosta. Ajattelen, että usko on henkilökohtainen asia.
Ville Kormilainen kysyi, onko uskosta ollut Sexmanelle apua elämän vaikeissa hetkissä.
– Joo. Rukoilen, mutta tuntuu siltä, että yleensä silloin, kun kaikki on hyvin. Enemmän kiitän, harvemmin pyydän apua, hän vastasi.
Tänä vuonna Sexmanen somekuvissa on vilahtanut uusi tatuointi, suuri risti rinnassa. Kormilainen kysyi myös sen merkityksestä.
– No sellainen oli myös Justin Bieberillä, Sexmane nauratti yleisöä.
– Ehkä se on myös symboli nuoruudestani, hän jatkoi sitten.
Sexmanea kuulemaan oli etukäteen ilmoittautunut jopa noin 500 henkilöä, mutta lopulta paikan päälle saapui vähemmän, suntion arvion mukaan noin 350 henkilöä. Myös yleisö sai ehdottaa artistille kysymyksiä, joita Ville Kormilainen ehti esittää muutaman. Yksi niistä koski sitä, kuinka Sexmane saavuttaa hengellisen rauhan ja kuinka hän pitää sitä yllä.
– Aamulla, saman tien kun heräät, kylmään veteen. Kaksi minuuttia riittää, Sexmane vinkkasi.
Viimeinen kappale, josta tilaisuudessa puhuttiin, oli Haavat, jossa lauletaan muun muassa näin: ”Pidä musta kiinni, ku mun ote lipeää / Kerro mulle totuus, vaik se tekee kipeää / Vihdoin mä sen tajuun, ei oo häpee pyytää apuu / Kaikki haavat ei voi parantua itestään.”
Ville Kormilainen huomautti, että kappaleen kertosäe on kuin rukous.
– Niin, totta. Tuo on varmaankin lempibiisini tuotannostani. Hieno kappale, olen tästä tosi fiiliksissä, Sexmane kommentoi.
Yleisökysymysten joukkoon oli tullut myös kommentti siitä, että kappale sopisi vaikka ripareilla laulettavaksi.
– Minulla on sellaisia biisejä, jotka eivät ehkä sopisi, mutta jos joku, niin tuo, Sexmane sanoi.
Tilaisuuden päätteeksi Sexmane moikkasi paikalle tulleita fanejaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Laulaja Asla Jon ystäväpiiriin kuuluu muslimeja ja muulla tavalla henkisiä ihmisiä – ”Meitä yhdistää luottamus elämään ja pyrkimys mennä kohti hyvää”
Hyvä elämäLaulaja-lauluntekijä Asla Jon elämässä kristillinen kasvatus näkyy luottamuksena elämään ja sen prosesseihin. Hänen indie-kappaleissaan kuuluvat omat kokemukset.
