null Samuli Sirviö, 37, tuottaa hittejä, valaa uskoa tähtiin kriisin hetkellä ja kantaa kaulassaan artistipuoliso Ellinooran antamaa ristiä – ”Päässä on hiljainen rukous”

Samuli Sirviön työhuone sijaitsee Grind Studioilla Hermannissa. Hän on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Antti Tuiskun, Maija Vilkkumaan, Cheekin, Pyhimyksen, Mikael Gabrielin, Ressu Redfordin, Jannika B:n ja Tuure Kilpeläisen kanssa. Nyt työn alla ovat Juha Tapion ja Ellinooran seuraavat levyt.

Samuli Sirviön työhuone sijaitsee Grind Studioilla Hermannissa. Hän on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Antti Tuiskun, Maija Vilkkumaan, Cheekin, Pyhimyksen, Mikael Gabrielin, Ressu Redfordin, Jannika B:n ja Tuure Kilpeläisen kanssa. Nyt työn alla ovat Juha Tapion ja Ellinooran seuraavat levyt.

Samuli Sirviö, 37, tuottaa hittejä, valaa uskoa tähtiin kriisin hetkellä ja kantaa kaulassaan artistipuoliso Ellinooran antamaa ristiä – ”Päässä on hiljainen rukous”

Kanttorin poika Samuli Sirviö aikoi kirkon töihin, mutta päätyi kotimaisen musiikin huipulle. Hänestä musiikkipiireissä on helppo olla kristitty: ”Kommentit ovat olleet useammin semmoisia, että vau, kuin sellaisia, että vitun spede.”

Tiedätkö Samuli Sirviön? Aika harva tietää, ellei ole kotimaisen musiikin huipulla. Näin siitä huolimatta, että mies nimettiin juuri vuoden kevyen musiikin tekijäksi.

Kun Sirviö kiitti syyskuisesta tunnustuksesta Instagram-tilillään, häntä onnittelivat siellä Juha Tapio, Tuure Kilpeläinen, Scandinavian Music Group, Pehmoaino, Tommi Läntinen, Ressu Redford

Viime keväänä Sirviö palkittiin musiikkialan Emma-palkinnolla vuoden tuottajana. Hän on säveltänyt ja tuottanut musiikkia puolisolleen Ellinoora Leikakselle ja monelle muulle eturivin artistille.

Kun maailman suosituimpiin poptähtiin kuuluva Ed Sheeran esiintyi Helsingissä elokuussa, hän poseerasi tietysti käsi Sirviön olalla. Sirviö toimi tuottajana Ellinooran vieraillessa Sheeranin biisissä 2step.
 

Tähtien kanssa työskentelevä mies saa liikkua rauhassa. Hän soittaa myös kitaraa Ellinooran bändissä.

– Olen nähnyt, mitä se on, ja viihdyn taustalla.

Sirviö tuottaa, säveltää, sanoittaa ja soittaa monella levyllä useita instrumentteja.

– Tuottaminen on kuin leikkimistä, mikä on kivaa. Vastaan siitä, että musiikista tulee tarpeeksi hyvää. Ylpeys valmiista biisistä tuntuu ihanalta.

Ennen kuin musiikkia aletaan nauhoittaa, Sirviö tutustuu artistiin. Hän haluaa ymmärtää tämän elämää, arvoja ja pyrkimyksiä.

– Tuottaja on tosi paljon psykologi. Kun artistille tulee kriisi, tuottajan pitää valaa häneen uskoa. Artisti soittaa silloin tuottajalle. Ainakin minun tapauksessani se menee aina näin, Sirviö sanoo nauraen.

Kesken haastattelua Sirviön puhelin soi. Ellinooran lentokone on laskeutunut Helsinki-Vantaalle, eikä hänellä ole kotiavainta mukana. Hermannin studiollaan haastattelua antava Sirviö lupaa lainata omansa.

Piti tulla kirkon nuorisotyöntekijä, pappi tai opettaja

Samuli Sirviö on soittanut niin kauan kuin muistaa. Hänen isänsä työskenteli Korson kirkossa kanttorina ja äiti pianonsoitonopettajana, ja kotona musisoitiin jatkuvasti. Sirviö kävi sellotunneilla.

– Teoriaopinnot tuntuivat nuorena tylsiltä, mutta on erittäin hyvä, että osaan lukea ja kirjoittaa nuotteja edes jotenkin.

Suvussa on musiikkiväkeä enemmänkin, esimerkiksi eno soitti kitaraa Kirkan bändissä. Se oli pikku-Samulille ”vau-homma”.
 

Kotona luettiin iltarukous ja laulettiin virsiä. Sirviö viihtyi Korson seurakunnan kerhoissa, jatkoi rippikoulun jälkeen isoseksi ja veti seurakunnan sivarina kerhoja muillekin.

Lapsuus ja nuoruus kuluivat tiiviissä ystäväporukassa. Moni kaveri kävi seurakunnan riennoissa, soitti ja skeittasi yhdessä ja jatkoi peruskoulusta Vaskivuoren lukion musiikkilinjalle Myyrmäkeen. Sirviö kohtaa entisiä lukiokavereitaan musiikkialalla.

Vanhemmat toivoivat nuoremmasta pojastaan muuta kuin muusikkoa, mutta ovat tukeneet häntä musiikkiuralla ja olleet ”hiton ylpeitä”. Nuorena Sirviö itse mietti kirkon nuorisotyöntekijän tai opettajan hommia.

– Ukkini oli kirkkoherra, ja hän toivoi minusta pappia. Sekin ajatus kiehtoi. Papiksi opiskelu olisi ollut tosi mielenkiintoista.

Risti kaulassa herättää keskustelua

Usko on musiikin tavoin kuulunut Samuli Sirviön elämään pienestä asti.

– Riparin jälkeen usko syveni. Siihen löytyi oma tapa. Koen uskon hyvin henkilökohtaisena asiana, joka auttaa minua elämään. Uskontunnustus on hyvä litania. Uskon, että on olemassa Jumala ja uskon ikuiseen elämään. En ole ikinä ajatellut, että kerranhan täällä vain eletään ja sitten maadutaan.

Sirviöllä ei ole ollut tarvetta julistaa uskoaan – tai piilotella sitä.

– Olen ajatellut, että voisin ottaa pienen ristitatuoinnin tähän, Sirviö osoittaa rannettaan.

Hän kulkee yleensä risti kaulassa. Rippiristi katosi kauan sitten, ja välillä käytössä oli Mallorcalta ostettu puinen risti. Nykyisen hän sai joululahjaksi Ellinooralta. Kultainen ristikoru on hyvin vanha.

– Saan siitä kiinni aina tiukassa paikassa. Tartun ristiin esimerkiksi silloin, kun lentokone laskeutuu. Siinä vaiheessa päässä on hiljainen rukous.

– Uskoni ei ole koskaan horjunut, kertoo Samuli Sirviö.

– Uskoni ei ole koskaan horjunut, kertoo Samuli Sirviö.

Risti herättää toisinaan keskustelua.

– Kommentit ovat olleet useammin semmoisia, että vau, kuin sellaisia, että vitun spede. Musiikkipiirit ovat hirveän suvaitsevaisia suuntaan jos toiseenkin. Vastaan on tullut monta artistia, joilla on gospel-taustaa, ja välillä tulee puhuttua uskonasioista.

Sirviö innostuu pohtimaan häilyvää rajaa gospelin ja kevyen musiikin välillä. Esimerkiksi Lauri Tähkän uuden levyn nimikappale Kaikella on tarkoitus on hänestä hieno ja henkinen. Sirviö pitää henkisinä myös Juha Tapion monia kappaleita, Coldplay:ta ja U2:ta.

 – Usko, toivo ja rakkaus voivat olla lyriikoissa mukana ilman, että jokaisen biisin päähenkilö on Jeesus. Minusta hyvässä biisissä pitää olla toivoa. Tietty toiveikkuus tekee siitä henkisen.

Ellinooran Dinosauruksii-biisi on striimannut platinaa, Viimeinen romantikko -albumi kultaa. Levyt koristavat studion seiniä.

Ellinooran Dinosauruksii-biisi on striimannut platinaa, Viimeinen romantikko -albumi kultaa. Levyt koristavat studion seiniä.

Rakkaus merkitsee yhteisiä aamiaisia ja retkiä Lammassaareen

Yhdeksän vuotta kestänyt parisuhde ja työsuhde Ellinooran kanssa kietoutuvat Samuli Sirviön elämässä yhteen. He säveltävät Ellinooran kappaleet yhteistyönä. Ellinoora sanoittaa ja Sirviö tuottaa.

Näin syntyi kultaa striimannut edellinen levy Viimeinen romantikko, ja niin syntyy todennäköisesti Ellinooran seuraavakin, soul- ja motown-henkinen levy, jonka työnimi on Retro

 – Aina joku kysyy, että miten voitte viettää niin paljon aikaa yhdessä. Minulle tämä on luksusta. Perheellisille on varmasti raskasta olla keikkaillessa paljon poissa kotoa. On hienoa, että me saamme Ellinooran kanssa kulkea yhdessä.

Yhteisiä keikkoja kertyi pelkästään viime kesänä yli kolmekymmentä.
 

Edellisen levyn kappaleessa Gröna Lund lauletaan rakkaudesta: ”Vinyylilevypinot kasvaa vaan / Ei Disneyy, ei fantasiaa / Jotain parempaa.”  Sirviö tunnistaa itsensä sanoituksen levykeräilijästä: hänellä on parituhatta vinyyliä. 

 – Elokuvarakkaus on minusta rakkauden karikatyyri. Ajattelen, että jokainen luo omanlaisensa rakkauden. Hyvissä parisuhteissa on paljon omia juttuja, joita on vaikea avata muille.

Sirviö järjestää kiireisen elämän keskelle vähän romantiikkaa, kuten rauhallisen aamiaisen yhdessä, ravintolaillallisen arki-iltana tai retken Lammassaareen. 

– On tärkeää, että toinen tuntee itsensä erityiseksi. Pitää pyrkiä siihen, että rakkaus on läsnä joka päivä ja elää sen mukaan, niin luultavasti silloin menee hyvin sillä saralla.

Puhelin soi uudestaan. Ellinooran taksi on kohta Grind Studioiden alaovella. Rakennuksen hissi on rikki, joten Sirviö kiirehtii raput alas ja palaa hengästyneenä takaisin ylös viidenteen kerrokseen, jossa heidän työtilansa sijaitsee.

Kun Sirviö viettää omaa aikaa, hän katsoo esimerkiksi futista ja lätkää kaveriensa kanssa. Studiota koristaa Teemu Selänteen nimikirjoituksella koristettu pelipaita.

Sirviö pitää myös yhteyttä lapsuudenystäviinsä Korsosta. Joka kuukausi järjestetään vanhan kaveriporukan saunailta.

  – Yritän olla mukava, sanoo Samuli Sirviö. 

  – Yritän olla mukava, sanoo Samuli Sirviö. 

Kolmekymppisenä on vaikea löytää yhteisöä kirkosta

Samuli Sirviö on kotiutunut Helsingin kantakaupunkiin. Kodin naapurissa seisoo kirkko, jonka ovea hän ei ole avannut kertaakaan. Yhteys seurakuntaan katkesi Korsosta muuttaessa.

– Toivoisin, että kirkko merkitsisi minulle enemmän. Toivoisin, että siellä olisi jotain, mistä ikäiseni ja kaltaiseni ihminen voisi helposti napata kiinni. Jos sellaista on, sitä ei ole ainakaan tuotu eteeni. Osallistuisin mielelläni.

Sirviö jää pohtimaan, millainen kirkon toiminta voisi tuntua omalta. Hän tietää, mitä ei ainakaan halua.

– Jos menen jumalanpalvelukseen, joissa välillä käynkin, en ikimaailmassa halua rockjumalanpalvelukseen. Kirkon ei myöskään tarvitse lähteä lippa vinossa festareille. Sellainen menee helposti kummeliksi.

Jokaisen yksilöllisyyden kunnioittaminen on Sirviölle tärkeää. Kirkkoon ja uskoon ei saa liittyä kenenkään tukahduttamista tai pienentämistä.

Sirviö pyörittelee tuoliaan, raapii leukaansa ja miettii.

– Jos sieluni tarvitsee joskus hoitoa, toivon, että saan sitä kirkosta.

Kuka

Samuli Sirviö, 37, on vuoden tuottaja ja vuoden kevyen musiikin tekijä 2022. Hän asuu Helsingin kantakaupungissa puolisonsa Ellinoora Leikaksen kanssa.

Mitä

Sirviö soittaa syksyllä Mestarit-kiertueella, jossa lavalle nousevat Kaija Koo, Paula Vesala, Ellinoora ja Jenni Vartiainen. Kiertue alkaa Espoosta 21.10.

Hän tuottaa parhaillaan Juha Tapion ja Ellinooran levyjä.

Motto

Meille käy hyvin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: