null ”Suunnitteluhetkissä menee välillä liiankin lujaa” − Isoset ovat iloisia, kun iltaohjelmat naurattavat tai koskettavat

Nea Pelkosesta (vas.), Ira Koskesta ja Matias Vuorelasta on mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin rippikoululeireillä. 

Nea Pelkosesta (vas.), Ira Koskesta ja Matias Vuorelasta on mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin rippikoululeireillä. 

”Suunnitteluhetkissä menee välillä liiankin lujaa” − Isoset ovat iloisia, kun iltaohjelmat naurattavat tai koskettavat

Parasta rippikoululeirillä on yhteisöllisyys. Kukaan ei jää riparilla yksin, lupaavat Malmin seurakunnan isoset. 

Isosena toimiminen voi olla elämän muuttava kokemus. Näin vakuuttavat yhteen ääneen Malmin seurakunnan isoset Matias Vuorela, Ira Koski ja Nea Pelkonen.

− Olin vielä omalla riparilla tosi sulkeutunut, arka ja ujo. Olen muuttunut isostoiminnan myötä, Nea Pelkonen, 19, kertoo.

Pelkonen on toiminut isosena jo kolmella leirillä. Tänä kesänä hän pääsi ensimmäistä kertaa leirille appariksi eli apulaisohjaajaksi.

Ei ole olemassa ihanneisosta. Kaikenlaiset persoonat sopivat tehtävään, kunhan asenne on innostunut. Yleensä leirille ei lähde pelkästään ensikertalaisia, vaan mukana on usein myös konkareita, joilta saa tukea tarvittaessa.

Kirkkohallituksen vuonna 2019 teettämässä valtakunnallisessa itsearviointikyselyssä 97 prosenttia isosista koki leirin tunnelman turvalliseksi.

Nea Pelkonen on toiminut rippikoululeireillä sekä isosena että apparina. Heinäkuussa hän lähtee taas leirille isoseksi. 

Nea Pelkonen on toiminut rippikoululeireillä sekä isosena että apparina. Heinäkuussa hän lähtee taas leirille isoseksi. 

Jokaisen rippikoululeirin alussa sovitaan riparilaisten kanssa leirin säännöt ja rajat, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. Sääntöihin voi kuulua esimerkiksi se, että leirialueelta ei saa poistua ilman lupaa ja iltarauha alkaa kello 23 jälkeen. Päihteettömyydestä ei jousteta. 

Yksi tärkeimmistä säännöistä on, että ketään ei saa kiusata.

− Varsinaista kiusaamista en ole koskaan nähnyt. Toisinaan riparilla syntyy porukoita, joihin ei ole helppo päästä mukaan. Isosen tehtävä on huolehtia, että kukaan ei jää yksin, Ira Koski, 16, kertoo.

Haastattelut on tehty juhannusviikolla. Koski on ollut jo kahdella leirillä isosena ja lähdössä kohta kolmannelle.

Hauskinta on iltaohjelman ja sketsien suunnitteleminen

Tutustuminen uusiin ihmisiin, uudet ystävyyssuhteet ja jokaisen leirin ainutlaatuinen tunnelma ovat kolmikon mielestä parhaita asioita isosena olemisessa.

− Ja yhteisöllisyyden tunne. Viime leirillä meillä oli lavatanssit. Musiikkina oli vanhoja suomalaisia klassikoita ja uudempaa musiikkia. Tanssimme myös perinteistä letkajenkkaa, Nea Pelkonen kertoo.

Vuonna 2020 isoset antoivat rippikoululeirille kouluarvosanaksi yhdeksän Kirkkohallituksen teettämässä valtakunnallisessa itsearviointikyselyssä.

Matias Vuorela tykkää saada muut nauramaan. Hänen mielestään yhdessä nauraminen luo mukavan ja turvallisen ilmapiirin rippikoululeirille. 

Matias Vuorela tykkää saada muut nauramaan. Hänen mielestään yhdessä nauraminen luo mukavan ja turvallisen ilmapiirin rippikoululeirille. 

Hauskinta isosista on iltaohjelman ja erilaisten sketsien valmisteleminen.

− Suunnitteluhetkissä menee välillä vähän liiankin lujaa. Illalla harjoitukset muistuvat mieleen ja on vaikea pitää pokkaa, Pelkonen sanoo.

− Iltaohjelmat ovat kivoja. Laulamme yhdessä veisuja, on leikkejä ja esitämme sketsejä. Hauskinta on, kun vetää jonkun sketsin ja näkee, että kaikilla on hauskaa ja porukka nauraa. Se on erityisen hienoa, jos näin käy jo ensimmäisinä päivinä, Matias Vuorela, 17, kertoo. Vuorela on ollut isosena kolmella leirillä.

Isosesta on mahdollista jatkaa apuohjaajaksi

Leireille mahtuu myös monia koskettavia hetkiä. Etenkin viimeisenä iltana tunteet ovat monilla pinnassa.

− Porukka ymmärtää, että huomenna lähdetään kotiin ja jutellaan, miten kivaa on ollut. Ne ovat usein maagisia hetkiä, Matias Vuorela sanoo.

− Moni herkistyy iltahartauksissa, joissa isonen saa puhua itse valitsemistaan aiheista, kuten rakkaudesta ja ystävyydestä, Ira Koski kertoo.

Ira Kosken mukaan jokainen leiri on ainutlaatuinen kokemus. Leirejä ei voi verrata keskenään. 

Ira Kosken mukaan jokainen leiri on ainutlaatuinen kokemus. Leirejä ei voi verrata keskenään. 

Matias Vuorela odottaa innolla seuraavaa rippikoululeiriään. Hän täyttää kesällä 18 vuotta ja pystyy täten toimimaan leirillä apulaisohjaajana. Tämä tarkoittaa sitä, että leiristä maksetaan pieni korvaus, ja vastuut lisääntyvät: appari voi toimia esimerkiksi yövalvojana.

− Odotan taas ihan uutta kokemusta. Pääsen näkemään riparin aivan uudesta näkökulmasta.

Ira Koski (vas.), Matias Vuorela ja Nea Pelkonen hengailevat usein Tapanilan nuorten kirkolla. Tapanilan kirkko on kasvatuksen kirkko, jossa nuoret saavat viettää aikaansa.

Ira Koski (vas.), Matias Vuorela ja Nea Pelkonen hengailevat usein Tapanilan nuorten kirkolla. Tapanilan kirkko on kasvatuksen kirkko, jossa nuoret saavat viettää aikaansa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi