Rippikoulun käy tänä vuonna yli 47 000 nuorta. Kuvan nuoret eivät liity juttuun.
13 500 riparilaista on kertonut mielipiteensä: riparit saivat huippuarvosanan, leireillä saa olla oma itsensä ja olo on turvallinen
Tämän kesän riparilaiset antoivat rippikoululle kouluarvosanaksi keskimäärin 9-.
Valtaosa luterilaisen kirkon tämän vuoden ripareista on käyty. Rippikoulujen lopulla täytettyjen arviointikyselyjen perusteella riparit olivat tänäkin vuonna menestys.
Kirkkohallituksen rippikoulun ja seurakuntakasvatuksen asiantuntija Vilppu Huomo arvioi, että lokakuun alkuun mennessä on pidetty noin 90 prosenttia kaikista tämän vuoden rippikouluista.
Kyselyyn on vastannut tähän mennessä yli 17 000 henkilöä, joista 78 prosenttia eli noin 13 500 on rippikoululaisia ja loput isosia, työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Riparin on käynyt tänä vuonna noin 47 000 nuorta, joista noin kolmannes on vastannut kyselyyn.
Tässä jutussa käsitellään vain rippikoululaisten vastauksia – ei isosten, vapaaehtoisten tai työntekijöiden.
66 prosenttia koko maan riparilaisista antoi rippikoululle kouluarvosanaksi 10 tai 9. 11 prosenttia antoi arvosanaksi 7 tai vähemmän.
Koko maan rippikoululaisten antamien arvosanojen keskiarvo on 8,8. Helsingin hiippakunnassa (johon kuuluu myös Vantaa) rippikoululaisten antamien arvosanojen keskiarvo on 9 ja Espoon hiippakunnassa 8,9.
– Koko maan yleisarvosana on 9-. Se on hieno arvosana, Huomo sanoo.
Riparilla oli hyvä olla, vaikka koronaepidemia vaikutti joidenkin riparilaisten kokemukseen
Kyselyssä rippikoululaisia pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin väitteisiin asteikolla 1–7, jossa 7 tarkoittaa ”täysin samaa mieltä” ja 1 ”täysin eri mieltä”.
Vastausten keskiarvo väitteeseen ”minun oli hyvä olla rippikoulussa” on 6,1.
Keskiarvo väitteeseen ”rippikoulussa oli hyvä yhteishenki” on 5,8.
Keskiarvo väitteeseen ”rippikoulussa sain olla oma itseni” on 6,2.
Keskiarvo väitteeseen ”minun oli turvallista olla rippikoulussa” on 6,5.
Kyselyn mukaan 46,3 prosenttia rippikoululaisista koki, että koronavirus vaikutti riparikokemukseen huonolla tavalla.
– Päällimmäinen ajatukseni on, miten hienoa on, että nuorilla on ollut turvallista ja hyvä olla rippikoulussa – siitä huolimatta, että monella on ollut haastava kevät ja kesäkin on ollut luultavasti stressaava, Vilppu Huomo sanoo.
Huomon mukaan koronaepidemia näkyy vastauksissa jossain määrin. Nuorten hyvinvointia koskevissa vastauksissa näkyy edellisvuoteen verrattuna pieni pudotus. Nuoret eivät ole myöskään saaneet yhtä helposti kavereita riparilla kuin viime vuonna.
– Oletan sen johtuvan siitä, että nuorilta peruttiin keväällä rippikoulujen ennakkotapaamiset. Tavallisesti rippikouluissa on tapaamisia pitkin kevättä, mutta tänä vuonna monet nuoret lähtivät leirille niin, että he olivat tavanneet oman ryhmänsä kanssa vain muutaman kerran ennen kuin kaikki tapaamiset jouduttiin koronapandemian takia perumaan.
Kyselyn mukaan 46,3 prosenttia rippikoululaisista koki, että koronavirus vaikutti riparikokemukseen huonolla tavalla. 32,5 prosenttia vastasi, että koronavirus ei vaikuttanut riparikokemukseen ja 12,9 prosenttia, että koronavirus vaikutti riparikokemukseen myönteisesti.
Ripareilla Nuoren seurakunnan veisukirja pitää edelleen pintansa. Tänä vuonna tuttu punakantinen kirja täytti 50 vuotta.
Moni nuori on epävarma uskostaan Jumalaan, mutta huomattava osa haluaa kuulua kirkkoon
Nuoret viihtyivät riparilla, mutta uskoa koskeviin väitteisiin he suhtautuivat varautuneemmin. Trendi on tuttu edellisiltä vuosilta.
Vastausten keskiarvo väitteeseen ”uskon, että Jumala on olemassa” on 3,8.
Keskiarvo väitteeseen ”usko Jumalaan vahvistui rippikoulun aikana” on 3,9.
Keskiarvo väitteeseen ”uskon, että Jeesus on noussut kuolleista” on 3,6.
Aivan kuin muukin väestö, nuoret eroavat toisistaan siinä, uskovatko he Jumalaan.
Keskiarvo väitteeseen ”rippikoulussa käsiteltiin elämäni kannalta tärkeitä asioita” on 4,4.
Keskiarvo väitteeseen ”kristinuskolla on merkitystä elämässäni” on 3,9.
Keskiarvo väitteeseen ”haluan kuulua kirkkoon” on 4,7.
Vilppu Huomon mukaan nuorten vastaukset ne ovat melko hyvin linjassa laajempien kyselyjen kanssa, joissa on tutkittu uskoa Jumalaan.
– Aivan kuin muukin väestö, nuoret eroavat toisistaan siinä, uskovatko he Jumalaan. On tärkeää, että rippikoulussa nuorilla on tilaa epäillä ja miettiä omaa suhdettaan Jumalaan, Huomo sanoo.
– Usko Jumalaan ja kirkkoon kuuluminen ovat entistä selvemmin yksilöllisiä valintoja. Tämä näkyy myös rippikoulussa.
Rippikoulu yksinään ei kanna
Vaikka ripari on monille nuorille hieno kokemus, muutaman vuoden päästä huomattava osa heistä eroaa kirkosta. Vilppu Huomo ajattelee, että kirkolla pitäisi olla 20–30-vuotiaille tarjolla jotain muuta.
– Rippikoulu ei yksinään kanna vuosia eteenpäin. Rippikoulu usein vahvistaa nuoren suhdetta seurakuntaan, mutta kirkossa täytyy tehdä töitä sen eteen, että suhde seurakuntaan jatkuisi myös rippikoulun jälkeen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Moni nuori kastetaan nyt vasta rippikoulun yhteydessä – Maria Kopposella oli samana vuonna sekä kaste että rippijuhlat
AjankohtaistaLapsikasteitten määrän vähentyminen näkyy jo rippikouluikäisten ikäluokissa. Ripareille ilmoittautuu nyt myös heitä, jotka eivät kuulu kirkkoon.
