Teheranilaiset kävelevät Yhdysvaltain iskussa tuhoutuneen poliisiaseman raunioiden ohi. Kuva: Arash Khamooshi/Polarisimages/Lehtikuva.
”Syyttömät naiset ja lapset joutuvat sodissa uhreiksi”, Helsingissä asuva iranilainen Sara sanoo
Suomessa kahdeksan vuotta asunut Sara pelkää Teheranissa asuvien äitinsä ja sisarensa puolesta. Hän toivoo, että Iran saisi sodan jälkeen vaaleilla valitun oikeudenmukaisen johtajan.
Suomessa kahdeksan vuotta 13-vuotiaan poikansa kanssa asunut iranilainen Sara on järkyttynyt sekä Iranin, Yhdysvaltain ja Israelin välisestä sodasta että sitä edeltäneiden mielenosoitusten verisestä kukistamisesta. Sara, joka opiskelee Helsingissä, kertoo soittaneensa ennen sodan alkua äidilleen ja sisarelleen Iranin pääkaupunkiin Teheraniin.
– Sanoin heille, että Teheranissa pysyminen on vaarallista ja että heidän kannattaisi matkustaa Pohjois-Iraniin. Sain tietää eräältä suomalaiselta, joka työskentelee Israelissa, että Yhdysvallat ja Israel aikovat hyökätä Iraniin. Hänelle oli sanottu, että hänen pitää palata Suomeen. Sisareni vastasi: Älä huoli meistä, Iran ja Yhdysvallat neuvottelevat ja pääsevät sopimukseen, sotaa ei tule.
Kun Sara kuuli uutisista suomalaisten uutiskanavien kautta sodan alkaneen, hän järkyttyi ja huolestui syvästi. Hän otti puhelimensa soittaakseen äidilleen, mutta juuri sillä hetkellä internetyhteydet Iraniin katkesivat. Hän yritti moneen kertaan, mutta tuloksetta.
– Poikani näytti minulle puhelintaan ja sanoi: Äiti, katso lentoreittejä taivaalla, miksi Iranin yllä ei ole yhtään lentokonetta? Soita isoäidille, puhutaan hänen kanssaan ja kysytään häneltä. Hän rakastaa isoäitiään kovasti. Sanoin hänelle, että internet on katkaistu. Hän pahoitti mielensä.
Sara kertoo, että Iranin tapahtumat vaikuttavat hänen ja pojan elämään Suomessa.
– Sinä päivänä ajatukseni olivat muualla enkä huomannut, että ruoka paloi pohjaan. En pystynyt lukemaan läksyjäni. Emme ole vieläkään saaneet yhteyttä Iraniin. Tuntuu kuin olisimme vankilassa. Uutiset ovat hyvin järkyttäviä. Uutinen Etelä-Iranin koulun oppilaiden kuolemista on erittäin tuskallinen. Mitä syytä näillä lapsilla on joutua sodan uhreiksi?
Sota on markkina, joka hyödyttää vain poliitikkoja ja asevalmistajia
Sara toivoo, että mullahien hallinnon jälkeen Iran saisi oikeudenmukaisen ja demokraattisen johtajan, jonka iranilaiset itse valitsevat vaaleilla maan sisältä. Itse hän ei enää haluta palata Iraniin, vaan rakentaa oman ja lapsensa tulevaisuuden Suomessa.
– Sota ei ole pelkästään pommeja räjähtämässä. Jos tilanne jatkuu näin, Iranista tulee toinen Syyria, kuten Ukrainasta, jonka kaupunkeja Venäjä on tuhonnut laajalti. Sodan jälkeisten tuhojen korjaaminen ja paluun normaaliuteen kestää vuosia, Sara sanoo.
Savu nousee Iran presidentin palatsin ympäristöstä. Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksensä Iraniin iskemällä maan johtoa, ilmapuolustusta ja ohjusasemia vastaan. Kuva: Sipa Press/Lehtikuva.
Iranissa oli tammikuun alussa laajoja mielenosoituksia maan hallintoa ja johtajaa ylintä johtajaa Ali Khameneita vastaan. Hallinto vastasi mielenosoituksiin verilöylyllä.
– Ennen sotaa Iranin hallinto tappoi, haavoitti ja vangitsi tuhansia ihmisiä. Nytkin tavalliset ihmiset joutuvat jälleen kärsimään. Mielestäni olisi ollut parempi, jos ihmiset olisivat protestoineet hallintoa vastaan lakkoilemalla, jäämällä pois töistä ja sulkemalla kauppansa ja torinsa. Viime päivinä tuhansia ihmisiä on kuollut.
Toivon, että tämä sota loppuu ja rauha palaa koko maailmaan.
Sodasta ei Saran mielestä ole hyötyä kenellekään.
– Sota on markkina, joka hyödyttää vain poliitikkoja ja asevalmistajia. Syyttömät naiset ja lapset joutuvat sodissa uhreiksi. Toivon, että tämä sota loppuu ja rauha palaa koko maailmaan. Olen hyvin huolissani äitini ja sisareni tilanteesta Iranissa.
Pakokauhun keskellä Teheranissa
Teheranissa persian kieltä opiskeleva Irakin kurdi Bahar oli lähdössä yliopistoon, kun sota lauantaiaamuna 28.2. alkoi. Räjähdyksen äänet ja ikkunoiden tärinä täyttivät opiskelija-asunnon kauhulla.
– Iranin poliittisen tilanteen ja viime päivinä Israelin ja Yhdysvaltojen uhkauksista kuuluneiden uutisten takia tiesin, että sota oli alkanut, Bahar kertoo.
Internet katkesi heti. Opiskelija-asunnossa ei ollut televisiota eikä radiota uutisten seuraamiseen. Bahar ja hänen ystävänsä Siran pitivät käsiä korvillaan ja katsoivat pelokkaana ikkunasta kaupunkiin ja räjähdysten mustaan savuun taivaalla eri puolilla.
Bahar päätti palata sodan takia Irakin Kurdistaniin. Lentokenttä oli suljettu. Hän päätti ystävänsä kanssa yrittää ottaa taksin ja päästä sillä linja-autoasemalle.
Ystäväni Siran itki pelosta. Hetken aikaa halasimme toisiamme.
Katujen tukkoinen liikenne ja bensa-asemien jonot kertoivat, että ihmiset olivat pakenemassa Teheranista. Asema oli täynnä matkustajia, joista suurin osa ei ollut teheranilaisia. Bahar ja Siran pitivät toistensa käsistä kiinni pelon takia ja kävivät kymmenissä lipunmyyntipisteissä. Kaikki liput oli myyty.
– Olin huolissani perheestäni Irakin Kurdistanissa. Internetin katkeamisen takia pankkikorttini ei toiminut. Olimme nälkäisiä eikä meillä ollut käteistä. Pommitusten häiritsevät äänet saivat minut voimaan huonosti. Ystäväni Siran itki pelosta. Hetken aikaa halasimme toisiamme.
Lähes kuuden tunnin etsinnän ja yrittämisen jälkeen he sopivat luotettavan kuljettajan kanssa, että tämä vie heidät suurta summaa vastaan Iranin pääkaupungista länteen, Kurdistaniin.
Kun sota alkoi, monet Teheranin asukkaat pakenivat kaupungista. Tiet täyttyivät autoista ja bussiliput myytiin nopeasti loppuun. Kuva: Arash Khamooshi/Polarisimages/Lehtikuva.
Tytöt tanssivat ilman huntua
Kaupunki oli lähdettäessä hyvin vilkas. Ihmiset huusivat kaduilla ilon ja pelon sekoittuneessa tunnelmassa, ja tytöt tanssivat ilman huntua.
Kun Bahar oli jo luopunut toivosta saada internet toimimaan, hänen puhelimensa soi yhtäkkiä.
– Allo, hei sisar. Voin hyvin, olen matkalla takaisin Irakiin. Allo? Allo? Yhteys katkesi.
Taksinkuljettaja saapui noin seitsemän tunnin ajon jälkeen illalla Kurdistanin rajakaupunkiin. Kuljettaja otti käteisen Siranin isältä ja lähti. Bahar vietti yön ystävänsä kotona.
Mikään ei ole varmaa, kaikki on epänormaalia.
Vaikka Bahar ei ollut varma, onko raja auki, he matkustivat seuraavana päivänä taksilla kahden muun matkustajan kanssa kohti Iranin ja Irakin Kurdistanin välistä raja-asemaa.
Rajalle saavuttaessa ihmiset puhuivat Iranin johtajan kuolemasta.
– Perheeni oli ilman tietoa minusta yli 24 tuntia. Koin saman tilanteen myös kesällä Israelin ja Iranin välisen kahdentoista päivän sodan aikana. Tuolloin pystyin palaamaan kotiini Irakin Kurdistaniin vasta viiden sodan ja pommitusten keskellä vietetyn päivän jälkeen.
– Jos sota loppuu, minun täytyy palata Teheraniin noin kuukauden kuluttua kevätloman jälkeen. Mikään ei ole varmaa, kaikki on epänormaalia. Yhdysvallat pommittaa Irania ja Iran pommittaa Kurdistania tekosyynään amerikkalaisten ja hallitusta vastustavien kurdien läsnäolo.
Bahar toivoo, että kurdit saisivat vapauden ja ihmisoikeudet Iranissa, kunhan maa saa demokraattisen hallituksen. He ovat kautta historian olleet diktatuurien politiikan uhreja.
Haastateltavien nimet on muutettu turvallisuussyistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lähivuodet näyttävät, nouseeko Iranin seuraavaksi todelliseksi johtajaksi nykyisen ajatollahin poika – vallan kriitikoilla ei ole ehdokkaita tulevissa vaaleissa
AjankohtaistaNykyjärjestelmän puolustajat pyrkivät kaikin keinoin vakiinnuttamaan valtansa.
