Jeruselamin Itkumuurin luokse kerääntyneet juutalaiset surevat Hamasin hyökkäyksessä kuolleita ja rukoilevat panttivankien vapauttamisen puolesta. Kuva: Chen Junging/Sipa Press/Lehtikuva
Uutistausta: Hamasin raaka hyökkäys käynnisti tuhoisan kaupunkisodan ja nosti pintaan antisemitismin aallon
Lähi-idän sotien pitkässä ketjussa tämänkertainen sota Gazassa herättää erityisen paljon tunteita. Se nostaa esiin myös kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia.
Holokaustin kauhujen ei pitänyt enää koskaan palata. Pogromien eli juutalaisvainojen ajan piti olla ohi. Lokakuun 7. päivä osoitti, että näin ei ole. Pimeimmät ajat voivat palata.
Terroristijärjestöt Hamas ja Islamilainen Jihad ampuivat Israeliin yli 5 000 rakettia. Niiden taistelijat rikkoivat Gazan raja-aidan. Hyökkäys johti raakalaismaisiin joukkomurhiin musiikkifestivaaleilla ja läheisillä kibbutseilla. The Washington Postin mukaan Hamasin suunnitelmissa oli vieläkin laajempi hyökkäys syvälle Israeliin.
Kokonaisia perheitä tapettiin, lapsia säästämättä. Israelin mukaan noin 1 200 ihmistä tapettiin. Hamasin joukot ottivat mukaansa 247 panttivankia, jotka vietiin Gazan alle rakennettuihin tunneleihin. Vankien joukossa on yli 40 maan kansalaisia.
Yllätetyt ja järkyttyneet israelilaiset hautasivat ainakin hetkeksi poliittiset erimielisyytensä. Israel keräsi Gazan rajalle valtavan sotajoukon ja valmistautui siihen, että sen kimppuun iskisi myös Libanonista toimiva ääri-islamilainen Hizbollah. Sotatoimia Libanonissa ja Syyriassa onkin ollut, ja lisäksi Jemenin huthit ovat ampuneet Israeliin ballistisia ohjuksia.
Sekä Hamas että Hizbollah saavat aseellista, taloudellista ja ideologista tukea Iranista. Iran puolestaan on Venäjän läheinen liittolainen. Venäjälle uusi Lähi-idän sota sopii, sillä se vie huomiota pois Ukrainasta. Se toivoo sen heikentävän länsimaita ja otti Hamasin johtoa vastaan Moskovassa. Tästä kertoo artikkelissaan esimerkiksi Time-lehti.
Länsimaat ja Euroopan unioni ilmaisivat heti tukensa Israelille. Yhdysvallat lähetti muun muassa lentotukialuksen ja sukellusveneen Välimerelle. Lisäksi Israel on saanut Yhdysvalloista taloudellista ja aseapua.
Suomi korostaa Israelin oikeutta puolustautua, mutta muistuttaa myös sodan humanitaarisista säännöistä. Samoin ovat tehneet muut EU-maiden johtajat.
Lapsi seuraa, kun ihmiset yrittävät pelastaa omaisuuttaan tuhotun kerrostalon raunioista Rafahin kaupungissa Gazassa. Kuva: Mohammed Abed/AFP/Lehtikuva
Siviiliuhreja tulee tiheästi asutetulla alueella tuhansittain
Israel käynnisti pian vastahyökkäyksen. Ensin massiivisilla ilmapommituksilla kohteisiin, joissa se katsoi Hamasin toimivan. Sitten maahyökkäyksellä, johon liittyviä taisteluja käydään erityisesti Gazan pohjoisosassa niin maan päällä kuin pinnan alla.
Siviiliuhreja on tullut järkyttävä määrä, vaikka Israelin puolustusvoimat vakuuttaa tekevänsä kaikkensa siviilien suojelemiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi varoitussoittoja ennen pommi- ja ohjusiskuja.
BBC kertoo uutisessaan gazalaisesta hammaslääkäristä Mahmoud Shaheenista, joka sai puhelinsoiton. Israelin tiedustelu antoi hänelle kaksi tuntia aikaa evakuoida naapuruston kerrostalot ja sen jälkeen koko korttelin. Tämän jälkeen talot tuhottiin.
Sodan sumu on tässä sodassa erityisen sakea ja monia tietoja vaikea, jopa mahdotonta varmistaa. Esimerkiksi Gazassa kuolleiden siviilien määrän kertovat suurelta osin Hamasiin linkittyvät Gazan terveysviranomaiset. Heidän mukaansa uhreja on yli 11 000, joista jopa 4 500 lapsia.
Mielenosoittajat laittoivat Yhdysvalloissa esille kenkiä, jotka symboloivat Gazan sodassa kuolleita lapsia. Kuva: Martin Pope/Sipa USA/Lehtikuva.
Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, eikä sitä, paljonko tässä joukossa on Hamasin taistelijoita, sillä uutistoimisto AP:n mukaan terveysviranomaiset eivät erottele siviilejä ja sotilaita uhritilastoissa. Kaikki uhrit merkitään ”Israelin aggression” uhreiksi. Osa tiedoista on osoittautunut vääriksi tai ylimitoitetuiksi, osassa tapauksista esimerkiksi iskun syystä tai tekijästä on ristiriitaisia tietoja. Osa uhreista on yhä raunioiden alla.
Israelia on syytetty sotarikoksista, iskuista siviilikohteisiin ja myös sairaala-alueille eli sodan humanitaaristen sääntöjen rikkomisesta. Israel on puolustautunut kertomalla Hamasin tunneleista sairaaloiden, huvipuistojen, moskeijoiden, koulujen ja kerrostalojen alla. Samoin on kerrottu Hamasin tulittaneen israelilaisia sotilaita sairaaloiden läheltä. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää myös siviilien käytön ihmiskilpinä.
Heti sodan alussa Israel katkaisi sähkön, polttoaineiden ja veden jakelun ja elintarvikkeiden tuonnin Gazaan. Se myös kehotti väestöä siirtymään Gazan eteläosiin. Siviilien tilanne Gazassa on vaikea, ja sairaaloiden toiminta hankaloitunut, osa on lopettanut toimintansa. Monet avustusjärjestöt ovat varoittaneet humanitaarisesta kriisistä, ja niiden työntekijöitä on kuollut sodassa. Samoin sodassa on kuollut kymmeniä journalisteja.
Arkistokuvassa vuodelta 2014 Israelin armeijan sotilas esittelee tunnelia Israelin ja Gazan rajalla. Hamasilla on satoja kilometrejä tunneleita jopa kymmenien metrien syvyydessä. Kuva: Jack Guez/AP/Lehtikuva
Panttivangit ja kuvat kuolleista siviileistä ovat Hamasille taktiikkaa
Hamasilla polttoainetta on tähän asti riittänyt, samoin kuin ammuksia. Hamas ei siviiliuhreista juuri perusta: järjestön kyyniseen taktiikkaan kuuluvat maailmalle leviävät kuvat siviiliuhreista. Hamas oli The Washington Postin mukaan jo iskun suunnitteluvaiheessa valmis uhraamaan monien gazalaisten hengen. Järjestö toivoi, että Israelin asevoimat hyökkää voimakkaasti Gazaa vastaan ja että siviiliuhrien määrä kääntää maailman Israelia vastaan. Hamas pyrki hyökkäyksellään myös estämään Israelin ja Saudi-Arabian ja laajemminkin Israelin ja arabimaiden lähentymisen.
Panttivangit ovat Hamasin ainoa neuvotteluvaltti nyt kun Israel pyrkii tuhoamaan koko järjestön tai ainakin sen sotilaalliset kyvyt. Israel on ilmoittanut, ettei pysyvää tulitaukoa tule ilman kaikkien panttivankien vapauttamista. Lyhyitä humanitaarisia tulitaukoja on viime päivinä ollut muun muassa Yhdysvaltain diplomaattisen toiminnan ansiosta. Niiden aikana kymmeniätuhansia ihmisiä on siirtynyt pois pahimmilta taistelualueilta.
Israel pitää Hamasia Isisiin verrattavana terroristijärjestönä ja eksistentiaalisena uhkana olemassaololleen.
Israel pitää Hamasia Isisiin verrattavana terroristijärjestönä ja eksistentiaalisena uhkana olemassaololleen. Kun palestiinalaisten puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa lauletaan From the river to the sea Palestine will be free, niin Hamasille tuo lause tarkoittaa nimenomaan Israelin valtion tuhoamista. Neuvotteluratkaisu alueen jakamisesta ei Hamasille ole mahdollinen toisin kuin palestiinalaishallinnolle.
Hamas haluaa peruskirjansa mukaan islamilaisen valtion, ei demokraattista ja moniarvoista maata. Esimerkiksi naisten ja seksuaalivähemmistöjen kannalta Hamasin valta olisi katastrofi. Lapsia Hamas kasvattaa pienestä pitäen vihaamaan Israelia. The New York Times kertoo artikkelissaan järjestön hyväksymistä oppikirjoista.
Israel ei enää halua muutaman vuoden aselepoa, jonka aikana Hamas varustautuisi uudelleen ja aloittaisi jälleen uuden sodan. Ongelma on se, millä Hamasin hallinto Gazassa korvataan. Löytyykö toimijaa, jonka alueen asukaat hyväksyvät?
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ilmoittanut, ettei maa halua Gazaa hallintaansa. Yhdysvallat toivoo palestiinalaishallinnon ottavan alueen vastuulleen.
Ei koskaan enää – ja nyt taas
Gazan sota on nostanut pintaan monenlaisia ilmiöitä, joiden ei olisi toivonut enää palaavan. Yksi niistä on antisemitismi ja antisemitistiset hyökkäykset, joita on ollut laajasti eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Ranskassa juutalaisvastaisia tekoja oli kolmessa viikossa 819, mikä on kolme kertaa enemmän kuin vuoden aikana. Yhdysvalloissa yliopistojen kampuksilla on ahdisteltu juutalaisia opiskelijoita.
Helsingin juutalaisessa koulussa ja seurakunnassa on tiukennettu turvajärjestelyjä, ja lapsia kehotetaan ottamaan Daavidin tähti pois kaulastaan turvallisuussyistä. Seurakunnan johtajaa Yaron Nadbornikia on uhkailtu.
Saksassa juutalaisvastaisia tekoja on ollut yli 2 000. Berliinissä yritettiin polttaa Beth Zion -synagoga. Kun Saksassa vietettiin Kristalliyön muistopäivää, synagogassa puhunut Saksan liittokansleri Olaf Scholz lupasi suojella Saksan juutalaisia juutalaisvastaisuuden häpeälliseltä nousulta: "Kysymys on siitä lupauksesta, joka on annettu yhä uudelleen ja uudelleen vuoden 1945 jälkeisinä vuosikymmeninä: Ei koskaan enää!"
105 000 ihmistä marssi Pariisissa antisemitismiä vastaan. Lisäksi muualla maassa vastaaville marsseille osallistui noin 80 000 ihmistä. Kuva: Isa Harsin/SIPA/Lehtikuva
Holokaustissa tapettiin kuusi miljoonaa juutalaista. Yhtenä jälkiseurauksena tästä syntyi Israelin valtio turvapaikaksi juutalaisille. Hamasin hyökkäys oli verisin yksittäisin isku juutalaisia vastaan sitten holokaustin. Sitä on verrattu myös väkivaltaisiin pogromeihin, joita erityisesti Venäjällä tehtiin 1800- ja 1900-luvuilla juutalaisia vastaan. Hamasin joukkomurhista selvinneet kokevat, että he pelastuivat holokaustilta, kertoo Ylen haastattelema israelilainen psykoanalyytikko Sharon Shitrit.
Avoin juutalaisvastaisuus on nostanut päätään arabimaissa. Niissä antisemitismillä on pitkät juuret aina Adolf Hitlerin ihailua myöten. Iranille Israel on perivihollinen, jonka avulla maata johtavat uskonnolliset johtajat pystyvät myös perustelemaan omaa valtaansa.
Myös islaminvastaisuus ja siihen liittyvät teot ovat yleistyneet. ITV News kertoo, että Britanniassa fyysiset ja sanalliset hyökkäykset muslimeja vastaan ovat Gazan sodan jälkeen 600-kertaistuneet. Actonin moskeija on tuhrittu verellä jo kolmesti. Yhdysvalloissa floridalainen poliitikko Michelle Salzman vastasi hänelle tehtyyn kysymykseen, että kaikkien palestiinalaisten kuolema olisi tarpeen.
“Toisen terroristi on toisen vapaustaistelija” -slogania on käytetty puolustamaan Hamasin tekoja. Siviilien massamurhaaminen ei kuitenkaan ole vapaustaistelua. Euroopan Unioni on määritellyt Hamasin terroristijärjestöksi.
Sekä Suomessa että Euroopassa ja Yhdysvalloissa on järjestetty laajoja mielenosoituksia, joissa on vaadittu rauhaa, tulitaukoa tai panttivankien vapauttamista. Osa mielenosoituksista on ollut palestiinalaisia tukevia, osa Israelia.
Gazan puolesta -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä 13.10. Helsingin Rautatientorilla, josta se eteni Israelin suurlähetystölle. Mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan noin 500 ihmistä. Lauantaina 11.11. järjestetyssä mielenosoituksessa oli puolestaan 3 000 ihmistä. Kuva: Wasim Al-Nasser/Museovirasto.
Jatkuuko Benjamin Netanjahun valta?
Israeliin muodostettiin sodan sytyttyä kansallisen yhtenäisyyden hallitus. Sitä ennen maassa oli kuukausien ajan ollut laajoja mielenosoituksia pääministeri Benjamin Netanjahua ja hänen hallitustaan vastaan.
Mielenosoittajat ovat olleet huolissaan Netanjahun lakiuudistuksesta, joka heikentäisi korkeimman oikeuden asemaa laillisuusvalvojana ja kasvattaisi hallituksen valtaa oikeuslaitoksen yli. Vastustajat pitävät uudistusta uhkana Israelin demokratialle.
Tuoreiden kyselytutkimusten mukaan 70–80 prosenttia israelilaisista vaatii Netanjahun eroa, joten on hyvin todennäköistä, että valta vaihtuu Israelissa sodan jälkeen. Vasemmistolainen Haaretz-lehti ehtikin tätä jo vaatia.
Viekö sota lopulta myös hallituksessa nyt olevat äärioikeistolaiset uskontopuolueet pois vallankahvasta? Niiden tukena on iso osa Israelin siirtokuntalaisista, joista monet suhtautuvat hyvin rasistisesti palestiinalaisiin. The New Yorker kertoo, että siirtokuntalaiset ovat Gazan sodan aikana ajaneet 16 Länsirannan palestiinalaisten yhdyskuntaa pois mailtaan, ja 175 palestiinalaista on surmattu.
Tammikuussa 2023 Länsirannalla oli 144 siirtokuntaa, joista 12 Itä-Jerusalemissa. Näiden lisäksi alueella on sata laitonta siirtokuntaa. Länsiranta muistuttaakin tilkkutäkkiä, jonka vuoksi kahden valtion malli Israelin ja Palestiinan tulevaisuudelle näyttää vaikealta.
Israel ja Palestiina. Gazan aluetta hallitsee Hamas, Länsirantaa osittain palestiinalaishallinto. Osa alueesta on Israelin sotilashallinnon alaisuudessa. Länsirannalle on perustettu myös paljon siirtokuntia. Gazassa siirtokunnat purettiin vuonna 2005.
Israelin itsenäistymistä ja myöhempiä sotia seurasi pakolaisongelma
Kahden valtion malliin liittyy myös kiista palestiinalaispakolaisten oikeudesta palata maille, joista he lähtivät tai joista heidät ajettiin pois Israelin itsenäistymissodan aikana. Palestiinalaiset kutsuvat tapahtumia Nakbaksi eli katastrofiksi. Nykyisen Israelin alueelta pakeni arviolta 700 000 palestiinalaista. Heidän jälkeläisiään on miljoonia. Israelissa elää puolestaan yli kaksi miljoonaa arabia, jotka ovat Israelin kansalaisia.
Usein julkisuudesta unohtuu se, että Israelin synty johti myös siihen, että suurin osa muslimimaissa asuneista juutalaista muutti tai pakotettiin muuttamaan pois maista, joissa he olivat eläneet vähemmistönä jo 2 000 vuoden ajan. Monissa Lähi-idän maissa tehtiin antisemitistisiä iskuja juutalaisvähemmistöjä vastaan, pogromeissa kuoli satoja. Suurin osa juutalaisista pakeni ilman omaisuuttaan.
Vuoteen 1972 mennessä 600 000 muslimimaissa asunutta juutalaista oli muuttanut Israeliin ja 300 000 Ranskaan tai Yhdysvaltoihin. Tällä hetkellä juutalaisia on arabimaissa hyvin vähän, arviolta 15 000.
Gazassa näytti tältä vuonna 1839. Nyt pienellä alueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä.
Nykyisessä jännittyneessä tilanteessa ja vuosikymmenien sotien jälkeen yhden valtion malli näyttää epätodennäköiseltä. Siltä näyttää ainakin sellainen valtio, jossa juutalaiset ja palestiinalaiset voisivat elää rauhassa ja turvassa. Kahden valtion malli puolestaan vaatisi, että molemmilta puolilta löytyisi niitä, jotka uskaltautuisivat yrittämään sitä vielä kerran.
Rauhantahtoisia ihmisiä löytyy yhä molemmilta puolilta. Samoin niitä, jotka jaksavat rakentaa rauhaa ruohonjuuritasolla. Hyvä esimerkki tästä on Suomen Lähetysseuran lasten ja nuorten rauhankasvatusta tukeva työ Israelissa. Järjestön rauhankasvatuksen asiantuntija Risto Heikkinen totesi sodan alettua Kirkko ja kaupungin haastattelussa, ettei voisi tehdä työtään, jos ei näkisi siinä toivoa.
Vaikka toivo on savupilvien peitossa, sitä tuovat paikalliset ihmiset molemmin puolin. Sellaiset ihmiset, jotka uskaltavat vielä nähdä toistensa ihmisyyden.
Korjattu Hizbollahin oikeinkirjoitus 15.11. klo 9.
Paavi vetoaa rauhan puolesta
Paavi Franciscus on useaan otteeseen vedonnut rauhan saamiseksi Gazaan. Uutistoimisto Reuters kertoo uutisessaan, että paavi uusi vetoomuksensa sunnuntaina. Hänen mukaansa sotiminen saa jo riittää, ja hän vetosi sekä Israeliin että palestiinalaisiin rauhan puolesta. Hänen mukaansa Gazan humanitaarista tilannetta on helpotettava ja Hamasin vapautettava panttivankinsa.
Englannin anglikaanisen kirkon piispat tuomitsivat 31.10. antamassaan yhteisessä lausunnossaan Hamasin terroristiset teot: siviilien julman tappamisen, ruumiiden häpäisyn ja panttivankien ottamisen sekä rakettien ampumisen Israeliin. ”Kaikki tämä perustuu siihen, että Hamas kieltää Israelin olemassaolon oikeuden”, piispat kiteyttivät. Piispat myös toteavat Hamasin sortavan Gazan alueen väestöä ja käyttävän heitä ihmiskilpinä.
Vaikka piispat tunnustavat Israelin oikeuden puolustaa itseään, sen pitäisi sotatoimissaan noudattaa humanitaarisen lain periaatteita. Piispat nostavat esiin sen, että Israelin pommituksissa on kuollut valtava määrä siviilejä, ja pakenemaan joutuneiden kärsimykset ovat suuria. Avustustyöntekijöitä on kuollut ja myös pyhiä paikkoja pommitettu. Piispat vaativat tulitaukoja ja humanitaarisen suojelun alueita, jonne apua voitaisiin toimittaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Jokainen päivä Gazan sotaa on liikaa
PuheenvuorotHamasin pitää vapauttaa kaikki panttivangit ja Gazaan on saatava aikaiseksi pitävä tulitauko. Siitä on neuvoteltu jo aivan liian pitkään.
Mielipide: Israel murhaa vammaisia Gazassa
Puheenvuorot
Mielipide: Hamas ei kaipaa kahden valtion mallia
Puheenvuorot
