null ”Tilanne on täysin kestämätön, palaute musertavaa” – Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät vetoavat kirkon ylimpiin päättäjiin virkatodistuskriisissä

”Tilanne on täysin kestämätön, palaute musertavaa” – Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät vetoavat kirkon ylimpiin päättäjiin virkatodistuskriisissä

Etelän suurissa keskusrekistereissä ihmiset joutuvat odottamaan virkatodistuksia kohtuuttoman pitkään, 8–20 viikkoa.

Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät vetosivat maanantaina kirkon ylimpiin päättäjiin virkatodistuskriisin ratkaisemiseksi.

Kirkon virkatodistusten toimitusaika on heidän mukaansa tällä hetkellä etelän alueellisissa keskusrekistereissä liian pitkä eli 8–20 viikkoa. Samaan aikaan toisaalla Suomessa toimitusaika keskusrekistereissä on huomattavasti lyhyempi.

”Tilanne on täysin kestämätön. Ihmiset joutuvat odottamaan virkatodistuksia nyt kohtuuttoman pitkään. Asiakkaat eri puolella Suomea ovat eriarvoisessa asemassa asioidessaan viranomaisen kanssa. Saatu asiakaspalaute on musertavaa”, kerrotaan seurakuntayhtymien vetoomuksessa.

Tavoitteena oli parantaa palvelua

Virkatodistusta tarvitaan esimerkiksi perunkirjoitusta varten, ja lain mukaan perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa päähenkilön kuolemasta. Pitkät jonotusajat hermostuttavat syystä todistusten tarvitsijoita ja aiheuttavat ihmisille hankalia tilanteita.

Tilanteen taustalla on vuonna 2020 käynnistetty muutos, jonka tuloksena sukuselvitykset on alettu laatia yksittäisten seurakuntien sijaan keskitetysti alueellisissa keskusrekistereissä. Tavoitteena oli parantaa palvelua niin, että ihmiset saisivat tarvitsemansa tiedot yhdeltä luukulta.

Käytännössä kaikki ei ole sujunut kuin Strömsössä, vaan paine on siirtynyt erityisesti suuriin keskusrekistereihin. Vaikka niihin on palkattu lisähenkilökuntaa, työ on vaativaa ja jonot ovat kasvaneet, kuten Kirkko ja kaupungin aiemmassa uutisessa kerrotaan.

Ongelmalla on pääkaupunkiseudun seurakuntien mukaan monta juurta. Suurimmat syyt ovat, että kaikki seurakunnat eivät ole liittyneet keskusrekistereihin ja se, että kaikki keskusrekisterit eivät nyt tee valtakunnallisia todistuksia. Työtä joudutaan siksi tekemään kahdella tavalla, uudella ja vanhalla.

Esimerkiksi Helsingin keskusrekisterin tilausjonossa on marraskuun alussa noin 1300 valtakunnallista tilausta ja noin 400 niin sanottua välitodistustilausta. Välitodistustilauksia ei olisi, jos kaikki Suomen seurakunnat kuuluisivat aluekeskusrekistereihin, ja jos kaikki keskusrekisterit tekisivät valtakunnallisia todistuksia, pääkaupunkiseudun vetoomuksessa todetaan.

Tilanteen seurauksena menetämme jäseniä.

”Ruuhkautuneet keskusrekisterit eivät ole lähtökohtaisesti heikommin resursoituja kuin ruuhkautumattomat. Ruuhkautuneisiin keskusrekistereihin on palkattu runsaasti uutta työvoimaa, tehty ylitöitä ja järjestelty töitä uudelleen paremman tuottavuuden aikaansaamiseksi sekä pyydetty apua toisilta keskusrekistereiltä”, pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien johtajat ja rekisteripäälliköt kertovat.

Heidän mukaansa vaikeasta tilanteesta seurannut negatiivinen julkisuus syö koko kirkon uskottavuutta rekisterinpitäjänä. ”Tilanteen seurauksena menetämme jäseniä. Ongelma olisi ratkaistavissa paremmilla yhteisillä järjestelyillä”, vetoomuksessa sanotaan.

Apuun tarvitaan muut keskusrekisterit ja riittävät resurssit

Jotta kriisiin löydettäisiin nopeasti ulospääsy, tarvitaan koko kirkon yhteistä ponnistusta. Valtakunnallisten sukuselvitysten laadinta on niin vaativaa ja uusien osaajien kouluttaminen niin hidasta, ettei asiaa voida paikata väliaikaisella työvoimalla.

Tehokkain apu olisi vetoomuksen mukaan yhteistyö ja nopea kirkonkirjojenpidon uudelleenorganisoinnin loppuunsaattaminen sekä Kirjuri-jäsentietojärjestelmän kehittämisen turvaaminen. Kaikkien aluekeskusrekisterien tulisi sitoutua välittömästi laatimaan kaikki todistukset valtakunnallisina ja kaikki seurakunnat tulisi saada nopeasti osaksi aluekeskusrekistereitä. Kun nämä kaksi asiaa on saatu toteutettua, eikä näistä johtuva ylimääräinen työ kuormita muita aluekeskusrekistereitä, voidaan luotettavasti arvioida, kuinka suuri työntekijämäärä kuhunkin keskusrekisteriin pysyvästi tarvitaan.

Ongelma on yhteinen – niin pitää olla myös ratkaisun.

Tällä hetkellä kahdeksan Kokkolan ja Ylä-Savon keskusrekisterien toimistosihteeriä auttaa omien tilaustensa lisäksi ruuhkautuneita keskusrekistereitä. Tätä apua tarvitaan nyt lisää. Ongelma on yhteinen – niin pitää olla myös ratkaisun, vetoomuksessa sanotaan.

Jokaisen sellaisen keskusrekisterin, jossa toimitusajat ovat alle kuusi viikkoa, tulisi pääkaupunkiseudun kannanoton mukaan sitoutua auttamaan muita. Apu kohdistuisi niihin keskusrekistereihin, joissa on pisin jono. Kirkkohallitus koordinoisi apua.

Myös Kirjuri-järjestelmän riittävistä kehitysmäärärahoista tulee huolehtia. Nyt toteutetut ja tulevalle vuodelle esitetyt määrärahaleikkaukset eivät mahdollista riittävää ohjelmiston kehitystyötä, vetoomuksessa todetaan.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet hallintojohtaja Risto Hämäläinen ja hallintopäällikkö Sari Anetjärvi Espoosta, yhtymänjohtaja Juha Rintamäki, hallintojohtaja Juha Silander ja rekisteripäällikkö Emilia Launonen Helsingistä sekä yhtymänjohtaja Jukka Parvinen ja aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahenvirta Vantaalta.

Vetoomus on suunnattu piispoille, kirkolliskokousedustajille, Kirkkohallitukselle ja muiden seurakuntayhtymien hallintojohtajille ja keskusrekisterinjohtajille. Kirkolliskokous päättää tällä viikolla kirkon keskusrahaston ensi vuoden talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuoteen 2024 asti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi