"Toinen ihminen ei voi koskaan olla kristitylle uhka" – arkkipiispaehdokkaat pohtivat, miten kohdata globaali maailma
Kallion kirkon vaalipaneelissa pohdittiin muun muassa kristillisen ihmiskäsityksen suhdetta moderneihin ihmisoikeuksiin.

Kallion kirkon vaalipaneelissa pohdittiin muun muassa kristillisen ihmiskäsityksen suhdetta moderneihin ihmisoikeuksiin.

"Toinen ihminen ei voi koskaan olla kristitylle uhka" – arkkipiispaehdokkaat pohtivat, miten kohdata globaali maailma

Kallion kirkon vaalipaneeli oli toiseksi viimeinen ennen arkkipiispanvaaleja.

Kallion kirkossa järjestettiin tiistaina 30. tammikuuta toiseksi viimeinen arkkipiispanvaalipaneeli. Paneelin järjestivät Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Kallion seurakunta, ja sen teemana oli kirkon globaali vastuu.

– Kirkko on globaali kristittyjen yhteisö, ja tämän globaalin kirkon yksi kulma saa pian uuden arkkipiispan, sanoi paneelia juontanut Suomen Lähetysseuraan ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen.

Kirkko ja kaupunki nosti paneelikeskustelusta muutaman kysymyksen. Koko puolitoistatuntisen keskustelun voi katsoa tästä:

Toista video

Uutiset maailmalta puhuttelivat

Arkkipiispaehdokkaita pyydettiin kertomaan yksi maailmanlaajuista kristikuntaa koskeva uutinen, joka on puhutellut heitä.

Heli Inkinen kertoi saaneensa sähköpostia El Salvadorista piispa Medardo Gomezilta, joka pyysi tukea pidätetylle baptistipastorille. Pastori työskenteli World Visionin palveluksessa jenginuorten parissa. Piispa Gomez pyytää maailman kirkkoja vetoamaan El Salvadorin päättäjiin, jotta pidätetty pappi saisi reilun kohtelun.

– Antiterroristilaki mahdollistaa sen, että pappi voidaan pidättää tällaisesta työstä. Siellä toivotaan nyt, että kirkot muualta maailmasta lähettäisivät vetoomuksia, jotta tämä pappi tulisi edes kuultavaksi, Inkinen kertoi.

Ville Auvisen mielestä elämme globaalisti kiinnostavaa aikaa, koska muslimit ympäri maailmaa kääntyvät kristityiksi.

– Sitä tapahtuu heidän omissa maissaan ja hyvin paljon siellä, minne he ovat tulleet maahanmuuttajina, turvapaikanhakijoina ja pakolaisina.

Vanhimmissa järjestöissä on toista sataa vuotta tietotaitoa siitä, mitä haasteita lähetystyön tekemisessä on.

– Ville Auvinen

Auvinen nosti esille etenkin berliiniläisen seurakunnan, jossa toista tuhatta muslimia on lyhyen ajan sisällä kastettu kristityiksi. Auvisen työnantaja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) on aloittanut alueella lähetystyön tukeakseen seurakunnan pappia.

Björn Vikström nosti esille Pakistanin kristityt, jotka elävät kulttuurisen ja uskonnollisen painostuksen alaisina.

– Emme ymmärrä, kuinka hyvässä asemassa me kristityt olemme täällä Suomessa. Saamme kokoontua kirkkoon ja toimia kristittyinä vapaasti.

Tapio Luoma oli juuri palannut Roomasta, jossa Suomen luterilaisen kirkon delegaatio vieraili. Luoma kertoi keskustelleensa Vatikaanin radion työntekijöiden kanssa paavi Franciscuksen Myanmarin-matkasta. Suomalaiset kysyivät, miksi paavi ei ottanut matkallaan puheeksi rohingya-muslimien vainoja.

– Vastaukseksi saimme, että paavi jätti tietoisesti suoraan ottamasta kantaa, koska jos hän ottaa voimakkaasti kantaa, silloin sydämet sulkeutuvat eikä hänen viestinsä mene perille Myanmarin hallinnossa oleville.

Ilkka Kantola otti esille palestiinalaiskristittyjen hädän. Kantolan mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin lietsoo konfliktia ja heikentää myös palestiinalaiskristittyjen asemaa.

– Kaikki palestiinalaiset eivät ole islaminuskoisia, vaan siellä on myös kristittyjä, jotka tulevat kärsimään Yhdysvaltain hallinnon linjaratkaisusta.

Ehdokkaat luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi ovat Björn Vikström, Ville Auvinen, Tapio Luoma, Ilkka Kantola ja Heli Inkinen.

Ehdokkaat luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi ovat Björn Vikström, Ville Auvinen, Tapio Luoma, Ilkka Kantola ja Heli Inkinen.

Onko seitsemän lähetysjärjestöä liian monta?

Luterilaisessa kirkossa on seitsemän lähetysjärjestöä, joiden lisäksi Kirkon Ulkomaanapu tekee kansainvälistä diakoniatyötä. Ehdokkailta kysyttiin, onko kirkon nykyinen tapa hoitaa globaalia vastuutaan järjestöpainotteisesti hyvä. Kysymykseen ehti vastata vain kolme ehdokasta.

Ilkka Kantola piti kirkon laajaa järjestökenttää arvokkaana ja kiitteli sitä, että järjestöt ovat vieneet ison määrän suomalaisia lähetystyöhön.

– Tästä kunniakkaasta historiasta huolimatta ajattelen, että tehokkuusnäkökulmasta siinä on jotain outoa, että meillä on monta organisaatiota, jotka toimivat rinnakkain ja ehkä osittain samoilla alueillakin.

Tämä ei ole mikään lisä kristinuskoon vaan tämä on kristinuskoa. Tällä tavalla usko tulee todeksi.

– Björn Vikström

Ville Auvinen vastasi, että eri liikkeitä ei voi noin vain työntää samaan laatikkoon. Auvisen mukaan monille suomalaisille kristityille lähetysintoa tuo juuri se, että lähetyskentällä on oman herätysliikkeen työntekijä.

Auvinen huomautti myös, että yksittäisillä seurakunnilla ei ole samanlaista tietotaitoa lähetystyön tekemiseen kuin järjestöillä.

– Vanhimmissa järjestöissä on toista sataa vuotta tietotaitoa siitä, mitä haasteita lähetystyön tekemisessä on.

Heli Inkinen ehdotti, että lähetysjärjestöt voisivat säästää yhdistämällä hallintoa.

Vaalipaneelin järjestivät Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Kallion seurakunta. Tytti Matsinen (oikealla) Lähetysseurasta oli toinen paneelin juontajista.

Vaalipaneelin järjestivät Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Kallion seurakunta. Tytti Matsinen (oikealla) Lähetysseurasta oli toinen paneelin juontajista.

Mitä sanoisit kirkon jäsenelle, joka kokee vieraat uskonnot uhkana?

Ehdokkaita pyydettiin kertomaan, mitä he arkkipiispana sanoisivat kirkon jäsenelle, jonka mielestä kirkolla on liian lepsu suhtautuminen maahanmuuttoon ja jolle ajatus muista uskonnoista on uhka.

Björn Vikström korosti, että solidaarisuudelle on kristillisessä ajattelussa selvät perusteet. Jeesus samastui hyvin vahvasti köyhiin ja sairaisiin.

– Tämä ei ole mikään lisä kristinuskoon vaan tämä on kristinuskoa. Tällä tavalla usko tulee todeksi.

Tapio Luoma sanoi, että kun Jeesus puhui seuraajilleen muista ihmisistä, hän ei anna vaihtoehtoja: lähimmäistä pitää rakastaa kuten itseään.

– Aina voidaan keskustella siitä, ovatko toiset ideologiat ja uskonnot meille uhka. Siinä voi olla monenlaisia mielipiteitä, mutta lähtökohtaisesti Jeesuksen sanoja muistaen: toinen ihminen ei koskaan voi olla kristitylle uhka. Toista ihmistä on lähestyttävä niin kuin hän olisi ystävä.

Heli Inkinen kiitteli nykyistä arkkipiispaa Kari Mäkistä siitä, kuinka tämä on "käyttänyt kirkon profeetallista ääntä" ja tuonut kristinuskon sanomaa maahanmuuttokeskusteluun.

– Sieltä on lähtöisin tämä viesti, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pitää auttaa. Jos katsotaan vaikka evankeliumeita, siellä on esimerkkikertomus laupiaasta samarialaisesta.

Ville Auvinen totesi, että kaikki Suomeen tulevat maahanmuuttajat eivät tule puhtain motiivein. Auvisen mukaan on kuitenkin selvää, että kirkon täytyy auttaa heikossa asemassa olevia.

Auvinen totesi myös, että maahanmuuttokriittisyys ja maahanmuuttajakriittisyys ovat eri asioita.

– Sille ilmiölle voidaan olla kriittisiä, että tänne tullaan runsain joukoin, mutta kun joku ihminen tulee, hänet otetaan lähimmäisenä vastaan.

Ilkka Kantola huomautti, että vasemmistopuolueet ovat ilmiönä paljon nuorempi kuin kristinusko.

– Arkkipiispana sanoisin, että kirkko on sitoutunut Uuden testamentin ja Vanhan testamentin profeettojen selkeään sanomaan, että yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, lähimmäisenrakkaus ja kaikkein heikoimpien ja syrjityimpien tueksi tuleminen on kirkon ominta tehtävää.

Vielä ehtii seuraamaan yhtä paneelikeskustelua!

Ennen vaaleja järjestetään vielä yksi paneelikeskustelu torstaina 1. helmikuuta kello 17 Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä.

Arkkipiispanvaalien ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi