Lapsuudenystävät Tomi Lindfors ja Tommi Korpela esiintyvät yhdessä uudessa Isänpäivä-elokuvassa, jossa osa näyttelijöistä on amatöörejä ja osa ammattilaisia.
Tommi Korpela toi päihdeongelmaisen lapsuudenystävänsä Tomi Lindforsin kameran eteen pientä osaa varten – nyt tämä on Isänpäivä-elokuvan keskeisessä roolissa
Ohjaaja Aleksi Salmenperä on tutkinut elokuvissaan häpeää ja epäonnistumista. Hän vie katsojan Pelastusarmeijan asumispalveluyksikköön, jossa menestyksen mittarit ovat jääneet kauas taakse.
– Tomi oli silloin huonossa kunnossa, mutta silti hän tuli reippaana kaikkine ongelmineen kameran eteen ja nautti siitä, muistelee ohjaaja Aleksi Salmenperä vuonna 2019 valmistuneen Tyhjiö-elokuvansa tekemistä.
Näyttelijä Tommi Korpela oli tuonut kuvauksiin lapsuudenystävänsä Tomi Lindforsin pientä roolia varten. Salmenperä vaikuttui Lindforsin todistusvoimaisuudesta kameran edessä ja näki potentiaalia sekä Lindforsissa että tämän ja Korpelan lapsuudesta saakka jatkuneessa ystävyydessä. Salmenperä halusi tutkia, voisiko hän kirjoittaa Lindforsille fiktiivisen roolin, jossa tämä voisi näytellä itseään.
Nyt Lindfors nähdään Salmenperän uudessa Isänpäivä-elokuvassa keskeisessä roolissa.
Elokuva kertoo terveytensä juoneesta Tinkestä, jonka arki muuttuu, kun menneisyydestä tutun naisen teini-ikäiset kaksostytöt alkavat etsiä isäänsä ja pääsevät Tinken jäljille.
Lindfors esittää Tinkeä ja Korpela Pelastusarmeijan asumispalveluyksikössä työskentelevää Veikkoa.
Ennen elokuvan tekoon ryhtymistä Salmenperä pohti moraalikysymyksiä. Hän ei halunnut, että elokuvassa reposteltaisiin kenenkään kohtalolla.
– Tomi vakuutti minut, että hän ymmärtää hyvin, mitä ollaan tekemässä. Tomille yhdessä tekeminen ja se, että hän sai olla mukana, olivat kaikkein merkityksellisintä, Salmenperä sanoo.
Aleksi Salmenperä halusi tehdä elokuvan ihmisestä, joka on täysin sivussa siltä polulta, jota yleisesti ihannoidaan.
Pois mukavuusalueelta
Kun kadulla tulee vastaan päihdeongelmainen, häntä väistetään helposti jalkakäytävän toiselle puolelle.
– On vaikea pysähtyä sellaisten asioiden äärelle, jotka aiheuttavat itsessä epämukavuuden tunnetta, Aleksi Salmenperä sanoo.
Hän muistuttaa, että kuka tahansa meistä voi ajautua päihteiden pariin.
– Päihdeongelmaiset eivät ole hölmöjä, eivätkä he ole välttämättä huonoista oloista lähtöisin. Heidän joukossaan on kaikenlaisia ihmisiä.
Isänpäivä-elokuvan avustajina toimi Pelastusarmeijan Pitäjänmäen asumispalveluyksikön asukkaita, ihmisiä, joiden ei tarvinnut enää esittää mitään.
– Ei ollut enää mitään mittaamista. Kohdattiin lämpimästi ja uteliaasti, Salmenperä kertoo.
– Asukkaiden huumori oli itseironista. Kun ei tarvitse kannatella kulisseja, omasta tilanteesta voi myös vitsailla.
Elokuvassa avustajana toimiminen ei ole Salmenperän mukaan helppoa. Monet jännittävät niin, että heidän on mahdotonta vaikka vain kävellä luontevasti kameran edessä. Pelastusarmeijan talon asukkaat olivat rentoja ja kärsivällisiä.
Salmenperä vaikuttui asumispalveluyksikössä tehtävästä työstä.
– On hienoa huomata, että vielä on tällaisia taloja ja toimintaa, joissa nähdään ihmisen arvo silloinkin, kun hän ei ole yhteiskunnan tuottava ratas.
Elokuvan näyttelijöiden joukossa on monia amatööreja. Avustajana toimiminen ei ole Aleksi Salmenperän mukaan helppoa. ”Monelle on mahdotonta vaikkapa vain kävellä kuvan poikki luontevasti. Pelastusarmeijan talon asukkailla kaikenlainen jännittäminen oli poissa. He olivat rentoja ja kärsivällisiä.”
Nykymaailmassa häpeää ja nöyryytystä riittää
Uransa aikana Aleksi Salmenperä, 52, on tehnyt yhdeksän pitkää elokuvaa.
Yksi hänen elokuviensa aiheita on häpeä epäonnistumisesta.
– Laitan henkilöt epäonnistumaan asioissa, joissa itse pelkään epäonnistuvani, Salmenperä toteaa.
– Häpeä kiinnostaa minua. Sen läpi meneminen voisi olla todella vapauttavaa.
Salmenperän mukaan nykyajan maailmassa häpeää ja nöyryytystä riittää. Niille voi altistua vaikkapa etsiessään elämänkumppania nettisovellusten avulla.
– Ensin siellä pitää määritellä itsensä, sitten joku tulee ja teilaa tai ainakin ohittaa. Mitä muuta se aiheuttaa kuin häpeää ja ahdistusta?
Aleksi Salmenperä vaikuttui asumispalveluyksikössä tehtävästä työstä. ”On hienoa huomata, että on vielä tällaista toimintaa, missä nähdään ihmisen arvo. Se oli merkittävä ja iloinen havainto, kun elämme nyt sellaisessa Suomessa ja maailmassa, missä suunta on ihan toinen.”
Tragikomedia elämässä pärjäämisen mittareista
Itsekritiikki on Aleksi Salmenperällä kova.
– Minulla on taipumus olla epäileväinen, kun kehutaan, ja toisaalta taas mikään määrä kehuja ei tunnu riittävän. Ja aina tulee uusi työ, jolla mitata itseään.
Isänpäivää on luonnehdittu rehdiksi tragikomediaksi elämässä pärjäämisen mittareista.
Miten moninkertaisesti palkittu elokuvaohjaaja määrittelisi elämässä pärjäämisen?
– On tietysti monenlaisia mittareita ja tilastoja, mutta minusta suurinta elämässä pärjäämistä on se, jos pystyy säilyttämään kiitollisen ja uteliaan mielen sekä tunteen siitä, ettei ole jatkuvasti väärässä paikassa.
Aleksi Salmenperän ohjaama Isänpäivä 6.3. alkaen elokuvateattereissa. Päärooleissa Tommi Korpela, Tomi Lindfors ja Laura Birn.
Lisäksi pe 6.3. klo 18.30 elokuvan erikoisensi-iltanäytös Pelastusarmeijan temppelissä (Uudenmaankatu 40). Näytöksen yhteydessä Pelastusarmeijan, Miessakit ry:n ja ohjaaja Salmenperän keskustelu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Alfa-pvp romahdutti elämän – Eliel, 31, kertoo, miten Lauttasaaren-koti ja kauppakorkeakoulu vaihtuivat huumeharhoihin kadulla
Hyvä elämäEliel kasvoi hyvätuloisessa perheessä Espoossa. Hän juhli opiskelijana yökerhoissa bilehuumeiden voimalla, kunnes viikonloput alkoivat venyä. Lopulta ne eivät päättyneet lainkaan.
