Suomessa kuoli viime vuonna huumeisiin 247 ihmistä, joista 40 oli alle 25-vuotiaita. Vuonna 2023 huumeisiin menehtyi ennätykselliset 310 ihmistä, joista 91 oli alle 25-vuotiaita. Kuvassa on huumeneulojen hävittämiseen tarkoitettu astia Helsingissä. Kuva Jonathan Nackstrand / Lehtikuva
Viisi suomalaista kuolee huumeisiin joka viikko – psykiatri, juristi ja yhteiskuntatieteilijä kertovat, mitä tilanteelle pitäisi tehdä
Huumeiden käyttö on moninkertaistunut Suomessa kymmenessä vuodessa. Miksi ongelma kasvaa? Millaisille ihmisille kehittyy päihderiippuvuus erityisen herkästi?
Viisi ihmistä kuolee Suomessa huumeisiin joka viikko. Moni kokee, että huumeiden haitat ovat kaduilla entistä näkyvämpiä. Miten käyttöön tulisi puuttua? Tarvitaanko lisää hoitoa, käyttöhuoneita, rangaistuksia vai mitä?
Husin riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm, yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo ja rikosoikeuden professori Sakari Melander pohtivat ratkaisuja Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 4.11.
Huumeidenkäyttö on moninkertaistunut Suomessa kymmenessä vuodessa. Miksi?
Anna Leppo:
– Suhtautuminen huumeisiin on muuttunut Suomessa hirveästi siitä, kun 1970–90-luvuilla kannabistakin paheksuttiin ja sen käyttö oli suhteellisen harvinaista. Muutos näkyy asennetutkimuksissa.
Sakari Melander:
– Huumeiden saaminen on helpompaa kuin ennen. Niitä saa sosiaalisen median välityksellä, ja postihuumeiden tilaaminen on aika yleistä. Myös huumeiden tarjonta voi olla laajempaa kuin aikaisemmin.
Miten iso ongelma alfa-pvp on Husissa?
John Söderholm:
– Alfa-pvp näkyy päivittäin Husin psykiatriassa ja varmasti muuallakin terveydenhuollossa. Psykiatriseen päivystykseen tulee sitä käyttäneitä potilaita, jotka ovat psykoosissa.
– Alfa-pvp on stimulantti. Jos sellaista käyttää vähän, valppaus ja tarkkaavaisuus lisääntyvät. Suurista annoksista seuraa ahdistuneisuutta, pelkoa ja unettomuutta.
– Jos ihminen käyttää alfa-pvp:tä monta vuorokautta putkeen nukkumatta, hänelle tulee usein psykoottisia oireita. Realiteettien taju horjuu, tulee harhaisuutta. Paranoidisessa paniikissa oleva ihminen voi luulla, että hänet yritetään tappaa ja puolustautua. Silloin tilanne voi mennä hankalaksi.
Erittäin vaarallisen alfa-pvp:n käyttö ja takavarikot ovat poliisin mukaan lisääntyneet. Kuvassa on näytteitä alfa-pvp:stä Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa. Kuva: Poliisi, Lehtikuva / Handout
Millaiset ihmiset käyttävät huumeita?
Anna Leppo:
– Viidennes suomalaisista on kokeillut joskus huumeita. Millaisia nämä miljoona ihmistä ovat? Aika monenlaisia.
– Olen tutkinut ihmisiä, joilla on riippuvaisuussairaus ja huumeongelma. He ovat omanlaisensa joukko. Heille on usein kasautunut elämässä monenlaista epäonnea.
Huumeisiin kuolleet nuoret ovat yleensä saaneet lapsuudenperheestään hyvin huonot eväät elämään.
Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo
– Mielenterveysongelmat ja niiden päälle kehittyvät päihdeongelmat kulkevat usein käsi kädessä, mikä vaikeuttaa hoidon saamista. Mielenterveyspuolelta ohjataan päihdepuolelle ja sieltä takaisin. Ihminen jää limboon niiden väliin.
John Söderholm:
– Kommentoin psykiatrina tähän, että päihdeongelma on aina mielenterveysongelma.
Ovatko jotkut alttiimpia huumeriippuvuudelle kuin toiset? Vai tuleeko kenestä tahansa riippuvainen tarpeeksi käyttämällä?
John Söderholm:
– Kyllä ja kyllä. Tietyt geenit lisäävät riippuvuuden riskiä, mutta ne eivät ole mikään kohtalo.
– Lapsuuden adhd kasvattaa riskiä päihderiippuvuuteen aikuisena. Päihdeongelmaisilla adhd on paljon yleisempää kuin väestössä yleensä.
– Päihdeongelmat usein periytyvät. Ihminen ei silti ole tuomittu sellaiseen, vaikka hän kasvaisi päihdeongelmaisessa perheessä.
– Uskon, että suurin osa ihmisistä kehittää päihderiippuvuuden, jos olosuhteet ovat sille otolliset.
Psykiatri John Söderholm muistuttaa, että huumeiden lisäksi alkoholi aiheuttaa Suomessa paljon ongelmia. Miehet on kuvattu Esplanadin puistossa Helsingissä. Kuva Roni Rekomaa / Lehtikuva
Onko huumeiden käyttäminen ihmisen oma vika?
Sakari Melander:
– On yksinkertaistavaa puhetta sanoa, että jokin asia on aina ihmisen oma vika.
John Söderholm:
– Meidän pitäisi olla varovaisia siinä uskossamme, että olisimme itse toimineet eri tavalla, jos olisimme olleet toisen ihmisen tilanteessa. Ehkä olisimme, ehkä emme.
– Riippuvuuden edetessä potilaan liikkumavara ja kyky toimia toisin vähenevät. Vaikeassa riippuvuudessa ihminen on saattanut menettää kaiken: työnsä, terveytensä, perheensä. Hän haluaa lopettaa käytön, mutta ei kykene.
Anna Leppo:
– Kun huumeriippuvuus on pitkällä ja käyttö pakonomaista, valinnoista puhuminen ei tunnu osuvalta.
– Suomessa on lisääntyvää eriarvoisuutta ja lapsiperheköyhyyttä sekä kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka varttuvat päihdeongelmaisten vanhempien kanssa. Jos emme halua ongelmien siirtyvän sukupolvelta toiselle, kehitys täytyy pysäyttää.
– Tiedetään, että huumeisiin kuolleet nuoret ovat yleensä saaneet lapsuudenperheestään huonot eväät elämään. Suomessa kuolee aika paljon nuoria huumeisiin.
Tyttö ostaa huumeita yökerhossa. Kuva: Myron Standret / iStock
Poliisi on kritisoinut huumeisiin liittyvää myönteistä ilmapiiriä. Onko bilehuumeista puhuminen johtanut osaltaan huumeongelmaan?
Anna Leppo:
– Huumeisiin liittyvä asennemuutos on kansainvälinen ilmiö. Mitä hyvänsä Suomen poliisi ajattelee, se ei voi kääntää maailmanlaivaa.
John Söderholm:
– Joskus sanottiin, että jos kerrankin poltat kannabissätkän, olet huumeriippuvainen loppuelämäsi. Eihän se ole uskottavaa. Tuollainen väite vie pohjan kaikelta sitä seuraavalta informaatiolta.
– Toisaalta on fakta, että mitä useampi ihminen kokeilee huumeita ja mitä enemmän he niitä käyttävät, sitä suuremmalle osalle seuraa ongelmia.
Päihdyttävien aineiden käyttäminen on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä.
Husin riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm
– Esimerkiksi kannabis on siitä pirullista, että suuri osa ihmisistä pystyy käyttämään sitä hallitusti silloin tällöin, mutta pieni osa saa kannabiksesta psykoosin.
– Siitäkin alkaa olla tieteellistä näyttöä, että skitsofrenia on lisääntynyt joillakin alueilla, joissa kannabiksen käyttö on noussut. Skitsofrenia on krooninen ja invalidisoiva sairaus, eikä suurin osa sairastuneista pysty toimimaan vanhempana tai käymään töissä.
Huumeiden käyttö on Suomessa rikos. Pitäisikö se dekriminalisoida eli poistaa käytöstä rankaiseminen?
Sakari Melander:
– Pitää olla perustuslailliset ja rikosoikeudelliset edellytykset, jotta teko voidaan säätää rangaistavaksi. Mielestäni ne eivät täyty huumaavan aineen käytön kohdalla. Vaikka käyttö dekriminalisoitaisiin, huumausaineet pysyisivät yhä laittomina.
– Huumeiden käyttö on lisääntynyt, eli ankara rikosoikeudellinen kontrolli ei ole vaikuttanut siihen vähentävästi. Rikoslakia ei saa käyttää symbolisiin tarkoituksiin, vaan sääntelyllä täytyy olla aitoa vaikuttavuutta.
John Söderholm:
– Päihdyttävien aineiden käyttäminen on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä. Jos lajityypillistä toimintaa yritetään rajoittaa kovilla keinoilla, siitä seuraa ongelmia.
– Jos huumeiden käyttö dekriminalisoidaan, päästään joistain ongelmista, mutta tilalle tulee uusia. Silloin on tehtävä sellainen budjetti, että kielteiset vaikutukset pystytään kohtaamaan.
Irti huumeista ry tarjoaa valtakunnallisia vertais- ja ammattitukipalveluita huumeita käyttävien läheisille, toipuville ja huumeita käyttäville. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Anna Leppo:
– Kannatan luopumista huumeiden käytöstä rankaisusta, koska siitä on ihmisille haittaa. Käytöstä rankaiseminen estää haittoja vähentäviä keinoja, kuten käyttöhuoneita ja ainetunnistusta.
– Jos päihdeongelmainen ihminen hakeutuu hoitoon, hän leimautuu nyt sekä sairaaksi että rikolliseksi. Se nostaa kynnystä hakea apua.
– Kansainvälisessä tutkimuksessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön dekriminalisointi lisäisi niiden käyttöä merkittävästi.
Sakari Melander:
– Päihderiippuvuus on määritelty Käypä hoito -suosituksessakin sairaudeksi. On vaikea nähdä, että käytön rangaistavuus hoitaisi sitä.
– Käytön dekriminalisointi ei tietenkään voisi olla ainoa toimenpide. Samalla pitäisi miettiä, miten päihderiippuvuuteen saisi asianmukaista apua ja kuinka päihteiden käyttö ei merkittävästi lisääntyisi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Katutaso auttaa alle 25-vuotiaita päihteidenkäyttäjiä Myyrmäessä – ”Ihmisen elämään kuuluu muutakin kuin päihteet”
Ajankohtaista Hyvä elämäDiakonissalaitoksen toimipisteen työntekijät jalkautuvat myös Myyrmäen kaduille. Tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten huumekuolemia.
