Matkan varrella pyhiinvaeltaja voi törmätä lähiseutunsa kiinnostaviin kohteisiin.
Moni etsii nyt merkityksellisyyttä ja aitoutta pyhiinvaelluksilta – ”Voisimme puhua pyhiinvaellusten uudesta aallosta”
Turkuun ollaan luomassa pyhiinvaelluskeskusta, joka toimii kohtaamispaikkana kaikille pyhiinvaelluksesta kiinnostuneille.
Pyhiinvaelluksia järjestetään Suomessa esimerkiksi pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun tienoilla: matkojen kestot vaihtelevat muutamasta tunnista useisiin viikkoihin. Vaeltaa voi joko itsenäisesti pohdiskellen tai ryhmässä, jolloin matkan etapeilla on mahdollisuus pitää yhteisiä hiljentymishetkiä.
Kolmivuotisen pyhiinvaellushankkeen projektipäällikön Annastiina Papinahon mukaan on paljon tekijöitä, joiden vuoksi pyhiinvaellukset ovat juuri nyt pinnalla myös Suomessa. Niitä ovat muun muassa halu päästä itselle merkityksellisten asioiden äärelle, aitouden ja pyhyyden etsintä sekä luontokokemukset.
– Voisimme puhua pyhiinvaellusten uudesta aallosta. Myös Suomessa on herätty kiinnostukseen: täälläkin pohditaan uusia reittejä, joiden varrelle sijoittuu erilaisia pyhiä paikkoja. Maastamme löytyykin runsaasti kulttuurihistoriallisia kohteita sekä kaunista luontoa.
Pyhiinvaelluksia voi tarkastella monesta eri kulmasta. Kyseessä voi olla hengellinen ansiotyö: keskiajalla vaellukselta odotettiin monesti ihmeitä ja parempaa asemaa Jumalan silmissä. Tämän päivän kotimainen pyhiinvaellus on usein hiljentymiseen ja hiljaiseen mietiskelyyn liittyvää. Papinahon mukaan monipuolisuus on yksi pyhiinvaelluksen vahvuuksista.
– Matkalle voi lähteä omista lähtökohdistaan käsin, eikä mukana ole suorituspakkoa tai tilitysvelvollisuutta. Jokainen voi kokea matkan omalla tavallaan.
Monia syitä vaeltaa
Ihmiset tekevät usein ajatustyötä kävellessään: aivot toimivat käyskennellessä monipuolisemmin ja mieleen voi tulla uusia ideoita tai ongelmanratkaisuja. Pyhiinvaelluksen kävelystä tekee hengellinen tai henkinen ulottuvuus, joka voi kävellessä tuntua intensiivisemmältä.
Annastiina Papinahon mukaan pyhiinvaellukseen liittyy seitsemän ydintermiä: vapaus, yksinkertaisuus, hiljaisuus, huolettomuus, kiireettömyys, hengellisyys ja jakaminen. Papinaho mainitsee vapauden näkökulman erityisen merkityksellisenä.
Matkan voi tehdä myös julkisilla tai autolla, jottei esimerkiksi liikuntarajoitteisille tulisi kynnystä.
– Annastiina Papinaho
– Luterilaisuuteen liittyy vapaus, jossa ihmisen ei tarvitse omilla teoillaan koettaa ansaita mitään. Ihminen voi olla vapaa myös vastaanottamaan Jumalan työtä itsessään. Tästä voi tuntea kiitollisuutta.
Pyhiinvaelluksiin liittyy myös turismia. Historiaharrastus voi olla osa matkaa, ja monia vaeltajia kiinnostavat esimerkiksi keskiaikaiset kohteet. Pyhiinvaellus voi olla myös perspektiiviä elämään tarjoava irtiotto.
– Suomessa luonto on varmasti yksi keskeisistä asioista vaelluksella. Suomalaisille luontosuhde on perinteisesti ollut merkityksellinen. Luonnossa saatetaan kokea sanoinkuvaamatonta, selittämätöntä tai läsnäoloa, jonka voisi liittää pyhään.
Pyhiinvaelluskeskus Turkuun
Papinahon tehtävä pyhiinvaellushankkeen projektipäällikkönä on kolmivuotinen. Hankkeessa ovat mukana Turun kaupunki ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Tavoitteena on tehdä suomalaisia pyhiinvaellusreittejä tunnetuksi ja perustaa Turkuun pyhiinvaelluskeskus.
Keskukseen tulee tietoa pyhiinvaeltajille sekä kohtaamistila, jossa voisi levähtää matkan tiimellyksessä. Siellä voi pitää myös asiantuntijaluentoja ja seminaareja.
– Haluan hankkeen kautta kertoa erilaisista pyhiinvaelluksista, jotta kukin voisi lähteä vaeltamaan omista lähtökohdistaan. Matkan voi tehdä myös julkisilla tai autolla, jottei esimerkiksi liikuntarajoitteisille tulisi kynnystä. Pyhiinvaellukset ovat mahdollisia erilaisiin elämäntilanteisiin kuuluville, Papinaho sanoo.
Muista Pohjoismaista löytyy jo useita pyhiinvaelluskeskuksia. Jossain keskuksissa on oma hostelli, jossa pyhiinvaeltajat voivat yöpyä. Turun keskukseen on suunnitelmissa ainakin kahvila ja levähdypaikka kulkijoille. Keskuksessa voidaan jakaa tietoa lähistön majoittautumismahdollisuuksista ja muista palveluista.
Keskus on tulosssa juuri Turkuun muun muassa siksi, että siellä risteävät monet pitkät pyhiinvaellusreitit. Myös uusia reittejä on suunnitteilla.
– Olemme suunnitelleet arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aallon sekä kulttuuritutkija Larissa Riihihuhdan kanssa Turun tuomionkirkolta lähteviä reittejä. Turusta löytyy paljon historiaa ja luontoa, joita hyödynnämme tulevilla pyhiinvaellusreiteillä.
Suomalaisia pyhiinvaellusreittejä
Pyhän Olavin reitti
Suunnitteilla oleva Pyhän Olavin mannerreitti kulkee Savonlinnasta Turkuun. Reitti liittyy vuonna 2019 avattuun Pyhän Olavin merireittiin, joka kulkee Turusta saaristoa pitkin Norjan Trondheimiin. Olavi oli kristinuskon Norjaan vakiinnuttanut kuningas, josta myöhemmin tuli muun muassa ritareiden suojeluspyhimys ja Norjan kansallispyhimys. Suomessa reitin varrella on muun muassa Pyhälle Olaville pyhitettyjä kirkkoja.
Jaakontie
Santiago de Compostelan camino on yksi maailman suosituimmista pyhiinvaellusreiteistä. Apostoli Jaakob Vanhemman oletetulle haudalle Santiago de Compostelan katedraalissa ulottuvan reitin yksi pohjoisista hännistä on Hämeen härkätienä paremmin tunnettu reitti Jaakontie.
Pyhän Henrikin tie
Pyhän Henrikin tie seuraa Piispa Henrikin jalanjälkiä ja pyhimykselle omistettuja kirkkoja. Pyhiinvaellus huipentuu muistomessuun Henrikin surmapaikalla, Köyliönjärven saarella, Kirkkokarilla.
Pyhät polut
Pyhät polut järjestää erilaisia vaellustapahtumia, ja reitin voi kulkea myös itsenäisesti. Tapahtumat ja reitit vaihtelevat, mutta tiet vievät Enonkoskelle. Yhdistys on alun perin Enonkosken kuntakummien alullepanema, ja vaellusten päätöstapahtumat pidetään paikkakunnan kirkossa.
Agricola-kävely
Agricola-kävelyllä kuljetaan Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Turkuun, ja pyhiinvaelluksen varrella on Agricolan elämään liittyviä kohteita. Eri etapeilla pohdiskellaan seitsemää pyhiinvaelluksen ydintermiä. Vaelluksen järjestää Suomen Pipliaseura.
Paikallisia reittejä Vantaalla, Espoossa ja Tampereella
Suomessa on lukuisia paikallisia pyhiinvaelluksia. Ne ovat hyvin aloittelijaystävällisiä, ja lyhyimmillään parin tunnin mittaisia. Paikallisia vaelluksia ovat esimerkiksi Pyhän Laurin vaellus Vantaalla, Nuuksion pieni pyhiinvaellus Espoossa ja lukuisat pienemmät reitit Tampereella.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Keskiajan ihmisille pyhimykset olivat läheisiä auttajia, ja työtkin rytmitettiin pyhimyskalenterin mukaan
HengellisyysUskonnollinen ja kristillinen ajattelu läpäisi keskiajalla koko elämänpiirin, kertoo arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hän kokeili seurata keskiajan vuodenkiertoa askareineen ja juhlapyhineen.
Pyhiinvaellus onnistuu myös Itä-Helsingissä – yhdellä vaelluksella voi kokeilla meditatiivista valokuvausta
Ajankohtaista Hengellisyys
