Mielenosoitus alkoi Senaatintorilta ja Helsingin tuomiokirkon rappusilta ja jatkoi kulkueena kohti Eduskuntataloa.
”Valo teidän luomassanne pimeydessä” – aikuisten saamattomuus ajoi lapset ja nuoret osoittamaan mieltään eri puolilla maailmaa
Ilmastonmuutos tarkoittaa luopumista, mutta hyvistä valinnoista saa myös iloa, uskoo ysiluokkalainen Eerika Vatilo.
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Vimpeli, Turku, Oulu, Jyväskylä. Vanuatu, Norja, Argentiina, Saksa, Etiopia, Färsaaret, Nigeria, Israel, Australia. Ainakin 1700 paikkakuntaa ja yli 100 maata. Tänään lapsilla ja nuorilla näissä paikoissa oli yhteinen puheenaihe ja huoli, ilmastonmuutos. Se purkautui kansainvälisenä ilmastolakkona ja mielenosoituksina.
Helsingissä mielenosoittajat täyttivät Senaatintorin ja tuomiokirkon rappuset jo aamukymmeneltä. Puoli yhdeltätoista matka jatkui Aleksanterinkatua pitkin Eduskuntatalolle. Vaivalla tehdyt kyltit ja niiden viestit saivat ajattelemaan. Välinpitämättömyys on vaarallista. Politicians, do your homework. Olemme viimeinen sukupolvi, joka voi vaikuttaa. There is no planet B. Lapset ovat valo teidän luomassamme pimeydessä.
Ysiluokkalaiset Eerika Vatilo ja Emmi Tala olivat ensi kertaa elämässään osoittamassa mieltään.
Nuorimmat mielenosoitukseen osallistuneet istuivat vielä rattaissa. Mukana oli myös kokonaisia päiväkotiryhmiä huomioliiveissään, mutta eniten paikalla oli yläkoululaisia, lukiolaisia ja ammattikoululaisia, jotka alkavat olla tietoisia siitä, kuinka paljon ilmastonmuutos voi vaikuttaa elämään ja kuinka hitaasti asiaan on silti reagoitu.
”Teidän lapsenne maksavat teoistanne”
Espoolaisen Martinkallion koulun ysiluokkalaiset Eerika Vatilo ja Emmi Tala olivat mielenosoituksessa ensimmäistä kertaa elämässään. He olivat valmistautuneet tekemällä kotona kyltit. ”The sea level is rising and so are we”, ”Merenpinta nousee ja niin mekin”, Emmin kyltissä luki. ”Teidän lapsenne maksavat teoistanne”, julisti Eerikan kyltti.
Tänään koulupäivään olisi sisältynyt vierailu Go Expo -messuille ja uskonnon pistarit. Mielenosoittaminen tuntui kuitenkin tärkeämmältä, ja onneksi kotona ja koulussa suhtauduttiin ymmärtäväisesti.
On kyseessä oma tulevaisuus. Haluan vaikuttaa ja on tärkeää, että tämä asia saa huomiota.
– Emmi Tala
– Olemme täällä, koska haluamme vaikuttaa, Eerika sanoo.
– On kyseessä oma tulevaisuus. Haluan vaikuttaa ja on tärkeää, että tämä asia saa huomiota, Emmi kiteyttää.
Eerika Vatilosta tuntuu, että tavallisten ihmisten tekojen ja valintojen ilmastovaikutuksista on puhuttu aika paljonkin, politiikot ja muut vaikuttajat ovat päässet vähemmällä. Poliitikot voisivat kuitenkin vaikuttaa vaikka siihen, että lihaa syötäisiin vähemmän.
Omassa arjessaan Eerika ja Emmi miettivät ympäristövaikutuksia.
Jääkarhu johdatti porukkaa kohti Eduskuntataloa.
– Kierrätän ja olen vähentänyt lihansyöntiä. Olen myös vähentänyt kaiken turhan ostamista, Eerika kertoo.
Emmi on tehnyt samantyyppisiä juttuja ja lisää listaan vielä kierrätysvaatteiden ostamisen. He ovat vaikuttaneet muuhunkin perheeseen.
– Meillä on syöty Härkistä minun aloitteestani, Emmi kertoo.
Ympäristöasioiden huomioiminen tarkoittaa Eerika Vatilon ja Emmi Talan mielestä myös sitä, että jostakin on luovuttava. Siihen ei pidä suhtautua dramaattisesti.
Keravanjoen koulun oppilaita oli paikalla ainakin 40–50. Vasemmalla ruskeassa takissaan Veikko Autio.
– Erilaisiin valintoihin tottuu ja sitten niistä tulee rutiinia. Ja tulee hyvä mieli, kun on tehnyt jotain, Eerika sanoo.
Halu kansainvälistyä ja matkailla pysyy, mutta lentämiseen nuoret suhtautuvat harkitummin kuin edelliset sukupolvet.
– Ei minulla ainakaan ole tarvetta mennä hirvittävän kauas. Euroopassa on lopulta aika helppo liikkua myös junalla, Emmi toteaa.
Sukupolvi, joka heräsi
”Ilmastotekoja! Nyt, nyt, nyt!” Yhdentoista maissa volyymi on noussut ja mielenosoittajia saapunut lisää Eduskuntatalon eteen. Kaikki eivät mahdu mielenosoittajille varattuun tilaan Eduskuntatalon portaille, vaan levittäytyvät niiden eteen. Portaiden viereen sulloutuu suuri joukko keravalaisia nuoria valtavan kylttinsä kanssa. Keravanjoen koulusta on täällä noin 40–50 oppilasta, he arvioivat.
Ilmastonmuutoksesta on puhuttu vuosikymmenet, mutta tällaista liikehdintää ja vaikuttamisenhalua ei ole ennen nähty. Mitä on tapahtunut?
– No, me ollaan uusi sukupolvi, toteaa ysiluokkalainen Veikko Autio.
Hän halusi tulla paikalle, koska häntä huolestuttaa se, ettei ilmasto pysyisi edes tällaisena kuin se nyt on.
Kaikki mielenosoittajat eivät meinanneet mahtua eduskuntatalon portaille tai niiden eteen.
Millaiselta Suomen ilmasto näyttää vaikka parinkymmenen vuoden kuluttua?
– Suomen talvet alkaa käyttäytyä eri tavalla, kesät myös. Vedenpinta nousee, Veikko arvioi.
Omassa arjessaan Veikko on pyrkinyt välttämään kaikkea kertakäyttöistä, kulkemaan julkisilla, pyörällä tai jalan.
– Ei ilmastoystävällisten valintojen tekeminen ole vaikeaa, kun tarkemmin ajattelee.
Siihen, miksi eduskuntatalon edessä mieltä osoittavat vakavailmeisinä tänään lapset ja nuoret, eivätkä vaikka keski-ikäiset, Veikolla ei ole vastausta.
– Mutta hyvä että edes jotkut ovat.
Nuorten mielestä teoilla on kiire.
Greta Thunberg inspiroi nuoria toimimaan
Kansainvälisen koululakon innoittaja ja aloittaja on 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Hän aloitti koululakon elokuussa ja istui valtiopäivätalon edessä koulupäivinä vaatien, että hallitus rajoittaa hiilipäästöjä tasolle, josta Pariisin ilmastosopimuksessa on sovittu. Sittemmin hän siirtyi lakkoilemaan perjantaisin ja sai nuoret eri puolilta maailmaa mukaan Perjantait Gretan kanssa -liikkeeseen. Eilen Greta Thunberg nimettiin ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Hän on toiminut esimerkkinä siitä, kuinka yksittäinen ihminen voi vaikuttaa, jopa hyvin nuorena.
Myös Suomessa lapset ja nuoret ovat osoittaneet mieltään ja olleet koululakossa perjantaisin. Ensimmäisten joukossa oli Kauniaisten ruotsinkielinen lukio. Muualla Euroopassa lakkoilu ja mielenosoitukset ovat olleet hyvin laajoja. Esimerkiksi Belgiassa ilmaston puolesta on marssinut jopa 30 000 ihmistä.
Koulujen suhtautuminen ilmastolakkoileviin ja mieltä osoittaviin lapsiin ja nuoriin on ollut vaihtelevaa. Joillakin paikkakunnilla on muistutettu, ettei ilmastolakko ole hyväksyttävä syy olla pois koulusta, jotkut koulut ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti tai jopa kannustavasti. ”Vaikuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on täysin linjassa lukion opetussuunnitelman kanssa. Tuemme teitä ilolla”, viestitti esimerkiksi Tikkurilan lukio Twitter-tilillään.
Suomen Lukiolaisten Liitto on kannustanut kouluja olemaan joustavia.
– Nuorille puntarissa koko maapallon tulevaisuus painaa enemmän kuin yksi koulupäivä ja he ovat löytäneet keinon vaikuttaa. Kansalaisvaikuttamisesta rankaiseminen jo nuorella iällä on myrkyllistä, puheenjohtaja Roosa Pajunen kommentoi sanomalehti Kalevalle.
Tukea nuoret ovat saaneet esimerkiksi Suomen Unicefilta sekä 1 228 suomalaistutkijalta, jotka allekirjoittivat tukilausuman ilmastolakkoileville lapsille ja nuorille.
Tällä viikolla julkaistun nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten ykköshuoli. Se aiheuttaa nuorissa enemmän huolta kuin kansainvälinen poliittinen tilanne tai terrorismi. Ilmastonmuutoksen aiheuttama turvattomuuden tunne on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Monet nuorista ovat myös valmiita muuttamaan omia kulutustottumuksiaan, jos eivät ole jo tehneet niin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ilmastonmuutos huolestuttaa ihmisiä, mutta miksi Elokapina ärsyttää? – Björn Vikströmin mielestä siihen vaikuttaa syyllisyyden tunne
AjankohtaistaTeologian tohtori Björn Vikströmin mukaan taustalla on myös yhteiskunnan polarisoituminen.
