Tukholman Suomalainen seurakunta kuuluu osaksi Ruotsin kirkkoa. Seurakunnassa on noin 6000 jäsentä.
300 vuotta vanhaan tukholmalaiseen palloiluhalliin perustetussa kirkossa saarnataan suomeksi – Ruotsin kuninkaan määräyksestä
Ruotsin kirkon ainoa suomalainen seurakunta sijaitsee Tukholmassa. Ruotsissa asuvia suomalaisia yhdistää kaipuu aavan meren tuolle puolen, ja siksi heidän epävirallinen tunnuskappaleensa on Satumaa-tango.
Tukholman vanhassa kaupungissa aivan kuninkaanlinnaa vastapäätä seisoo poltetun oranssin värinen rakennus. Sen vanhoista tummista puuovista paukkaa turisteja yhtenään. Musta katto ja seinässä oleva rautainen risti paljastavat rakennuksen kirkoksi. Kirkko kuuluu Tukholman Suomalaiselle seurakunnalle.
Kirkossa on alkamassa kansanlaulumessu. Tilaisuuteen on kutsuttu kirkkomuusikoksi ruotsalaisiin kansanmusiikkisoittimiin erikoistunut Ronney Magnusson. Hän soittaa messussa haitaria sekä erilaisia puhaltimia kuten tuohitorvea, trubaa eli paimentorvea sekä lehmänsarvea. Magnusson ei puhua suomea, vaan keskustelee ennen messun alkua pastori Minna Huhkamon ja kanttori Merja Aapron kanssa ruotsiksi. Messu on suomeksi, mutta kukin kommunikoi sillä kielellä, jonka kokee vahvimmaksi.
Kirkkomuusikko Ronney Magnusson soittaa ruotsalaista paimenhuilua eli spilåpipaa.
Messun alkaessa tunnelma on rento ja seurakuntalaiset saapuvat paikalle pikkuhiljaa iloisesti toisiaan tervehtien. Ei ole väliä sanooko “Hej” tai “hei”, ihmisistä välittyy ilo, kun vastassa on tutut kasvot.
– Olen enemmän suomalainen täällä kuin Suomessa. Minun pitää itse ylläpitää perinteitä, joita pidän tärkeinä ja opettaa ne omille lapsilleni, Aapro sanoo.
Aapro muutti joitain vuosia sitten Göteborgiin ja sitten myöhemmin Tukholmaan töihin. Kanttorin viransijaisuudet toivat hänet osaksi ruotsinsuomalaista yhteisöä.
Kanttori Merja Aapro soittaa mielellään kirkon komeita, vuonna 1790-rakennettuja Schwan-urkuja. “Täällä kirkossa on hyvä akustiikka. Moni tulee tänne siksi mielellään konsertoimaan.”
Seurakunta ja Satumaa
Ruotsin Suomalaisen seurakunnan jäseniä on tällä hetkellä noin 6000. Seurakunta tekee yhteistyötä ruotsinsuomalaisten ortodoksien kanssa järjestelmällä muun muassa yhteisen Lucian päivän juhlan.
Yhtä köyttä vetävien ruotsinsuomalaisten epävirallinen tunnuskappale on Merja Aapron havaintojen mukaan Satumaa.
– Sitä toivotaan joskus hautajaisinkiin soitettavaksi, niin rakas se on.
Aapro ymmärtää, miksi kappale resonoi niin voimakkaasti ruotsinsuomalaisissa. Unto Monosen säveltämä ja sanoittama “kansallistango” kuuluu seurakunnan kuoroon repertuaariin.
– Siinä lauletaan heti ensimmäisissä säkeissä, että aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, niin se taitaa olla heidän mielessään Suomi.
Saarnausta suomeksi
Ruotsinsuomalaisia on asunut naapurimaassamme vuosisatojen ajan. Muutettuaan meren ylitse he ovat tuoneet Suomesta mukanaan oman kulttuurinsa ja kielen. Väestöä on piisannut niin paljon, että vuonna 1533 uskonpuhdistuksen aikaan kuningas Kustaa Vaasa määräsi, että suomalaisten on saatava kuulla saarnansa omalla äidinkielellään.
– Ensimmäinen virallinen suomenkielinen saarna pidettiin täällä Tukholmassa lokakuussa 1533. Ei siis Turussa, niin kuin moni luulee, Aapro sanoo.
300 vuotta vanha kirkkorakennus pitää sisällään mitä ihmeellisempiä esineitä. Esimerkiksi parven urut ja seinällä komeileva kuninkaan muotokuva ovat 1700-luvulta. Kanttori Merja Aapro paljastaa, että kirkon kassakaapissa säilytetään alkuperäistä Mikael Agricolan kääntämää Uutta testamenttia (Se Wsi Testamenti 1548). Teos on painettu Tukholman vanhassa kaupungissa Mustain veljesten luostarissa. Kuninkaan määräyksen aikaan kirja on ollut tärkeä työväline seurakunnalle.
Kirkossa sijaitsee pieni vihkikappeli, jossa on vihitty Suomesta tulleita risteilyturisteja. “Ruotsissa ei tarvita naimisiinmenoa varten todistajia. Kunhan paperit on kunnossa ja lähetetty ennakkoon, niin tänne voi lähteä halutessaan vaikka salaa vihille”, Merja Aapro kertoo.
Kirkon seinään on ripustettu kuningas Fredrikin muotokuva. Fredrik myi pienen palloiluhallin Suomalaiselle seurakunnalle. Rakennus tunnettiin pitkään Fredrikin kirkkona.
300 vuotta kauppakirjoista
Suomalainen seurakunta joutui elämään vailla omaa kirkkoa vuoteen 1725 asti, jolloin kuningas Fredrik antoi luvan myydä linnaa vastapäätä sijaitsevan pienen palloiluhallin Suomalaiselle seurakunnalle.
– Täällä on sekä pelattu jotain esiasteista sulkapalloa että esitetty teatterikappaleita. Kun Shakespearen näytelmät rantautuivat Ruotsiin, ne esitettiin ensi kertaa täällä.
Kauppakirjojen teosta tulee tänä vuonna 300 vuotta. Juhlavuoden ympärille on rakennettu erilaisia tapahtumia, jotka huipentuvat joulukuun 19. päivään.
– Silloin pidetään juhlakonsertti sekä juhlamessu, johon Tukholman piispa Andreas Holmberg osallistuu.
Kauppakirjapäivän messu, kuten muutkin erityiset juhlajumalanpalvelukset, ovat kaksikielisiä. Kaikkea sisältöä ei toisteta ruotsiksi ja suomeksi, vaan messu rakennetaan niin, että kielet vuorottelevat. Tilaisuutta pystyy seuraamaan käsiohjelmasta omalla vahvemmalla kielellään.
– Kuoro ja me muusikot laulamme joka toisen säkeistön suomeksi ja joka toisen ruotsiksi. Me haluamme tukea kumpaakin kieliryhmää. Seurakuntalaiset voivat laulaa sillä kielellä millä haluavat.
Aapro vertaa samanaikaista eri kielillä laulamista Taizé-messuihin, joissa osallistujat laulavat omilla äidinkielillään.
Kirkkoväärti Pia-Marit Lahtinen kertoo ennen messun alkua sen luonteesta ja siitä, ketkä seurakunnan työntekijät ovat mukana tilaisuudessa. “Valitettavasti meillä ei ole kirkkokahveja tänään, mutta yritetään kestää”.
Suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelus noudattaa Ruotsin kirkon messun kaavaa. Kaikki Ruotsin kirkon virret ja liturgiat on käännetty suomeksi.
Suomalainen seurakunta palkkasi nuoren Elfrida Andrée kirkolle urkuriksi 1860-luvulla. Tuottelias Andrée sävelsi lukuisia kappaleita ja muun muassa yhden oopperan Nobel-palkitun kirjailija Selma Lagerlöfin libreton pohjalta.
Tukholman Suomalaisen seurakunnan henkilökuntaan kuuluu kolme musiikkialan ammattilaista, jotka tarjoavat laaja-alaisesti tekemistä kaikenikäisille seurakuntalaisille. Viulunsoiton opetuksen ja aikuiskuoron lisäksi syksyllä on tarkoitus käynnistää lapsikuoro sekä huilun, pianon ja kitaran opetusta.
– Meillä on myös sellainen kehittämämme musiikkikasvatusnäytelmä nimeltä Urkusatu, jossa kerromme lapsille uruista soittimena sekä kirkon historiasta.
Yksi näytelmän hahmoista on urkuri ja säveltäjä Elfrida Andrée, joka oli Ruotsin kirkon ensimmäinen naiskirkkomuusikko.
Tervetullut tynnyrisauna
Suomalaisessa seurakunnassa ei ole saunaa, mutta juhlavuoden kunniaksi se olisi erittäin tervetullut, vaikka tynnyrisaunan muodossa kirkon parkkipaikalle.
– Kuninkaanlinnan vartijat pitäisivät sitä silmällä tuosta Linnanmäen puolelta. Sauna olisi ainakin hyvin vartioitu.
Linnan soittokunnan ohjelmistossa on tänä kesänä kuulunut KAJ-yhtyeen saunomiskappale.
Ehkäpä Malmin seurakunnan kärrysauna olisi tervetullut Tukholmaan visiitille.
– Se saisi varmasti miehet liikkeelle. Makkaraa ja saunaa, niillä heidät saa seurakunnan toimintaan mukaan, Aapro toteaa.
Ruotsinsuomalaiset
Suomi on yksi Ruotsin virallinen vähemmistökieli. Se näkyy esimerkiksi niin, että hallinnollisesti tiettyjen kuntien ja alueiden on tarjottava esimerkiksi vanhustenpalveluita ja päivähoitoa suomeksi. Suomen puhujia arvioidaan olevan Ruotsissa tällä hetkellä 200 000–250 000. Ruotsalaisissa peruskouluissa pyritään tarjoamaan äidinkielen opetusta suomeksi sekä järjestämään joissakin kouluissa kaksikielisiä luokkia. Viimeisten tilastojen mukaan vuosina 2022–2023 noin 4500 opiskeli alakoulussa äidinkielenään suomea.
Suomi on saanut viime vuosien aikana kiillotettua maabrändiään Ruotsissa. Stereotypia 1970-luvulla Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta vähäpuheisesta autotehtaan duunarista on häipynyt uusien sukupolvien myötä. Suomalaisista sukujuurista ollaan ylpeitä. Esimerkiksi Ruotsin pop-taivaan kovimmat nimet Miriam Bryant ja Markus Krunegård ovat julkaisseet musiikkia ja kertoneet suomalaisesta sukujuuristaan. Ruotsissa asuvia suomentaustaisia arvioidaan olevan noin 700 000.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Merimieskirkolla koti-ikävää poteva voi puhua suomea, nauttia korvapuustin ja ostaa tiskiharjan
Hyvä elämä HengellisyysSuomen Merimieskirkko on ollut ulkosuomalaisten tukena jo 150 vuotta. Vierailimme sen toimipisteissä Belgiassa ja Alankomaissa.
