Tikkurilan uuteen kirkkoon tulee akustiikka, jonka voi helposti muunnella urkukonsertin jälkeen bändille sopivaksi
Olli Salmensaari on suunnittellut Pyhän Laurin kappelin akustiikan. Nyt työn alla on Tikkurilan uusi kirkko.

Olli Salmensaari on suunnittellut Pyhän Laurin kappelin akustiikan. Nyt työn alla on Tikkurilan uusi kirkko.

Tikkurilan uuteen kirkkoon tulee akustiikka, jonka voi helposti muunnella urkukonsertin jälkeen bändille sopivaksi

Akustiikkasuunnittelija miettii, miltä kirkossa kuulostaa. Hyvä akustiikka on myös makuasia: kanttorin mielestä pieni kaikuisuus voi olla hyväksi, mutta seurakuntalaista saattaa harmittaa, jos puhe puuroutuu.

Artisteilla on tapana kehua kirkkojen hyvää akustiikkaa, mutta harva tulee ajatelleeksi, ettei se ole syntynyt sattumalta. Akustiikkasuunnittelija Olli Salmensaari Akukon Oy:stä miettii työkseen erilaisten tilojen äänimaisemaa. Hän on suunnitellut esimerkiksi Pyhän Laurin kappelin akustiikkaa, ja nyt työn alla olla Tikkurilan uusi kirkko, joka valmistuu vuoden lopussa.

– Akustiikkasuunnittelija pyrkii huolehtimaan siitä, että tiloista saadaan käyttötarkoitukseen sopivat, Salmensaari kertoo.

Yhtä paljon kuin sitä, että ääni kantaa, akustiikkasuunnittelija miettii sitä, miten äänen kulku saadaan estettyä. Esimerkiksi Pyhän Laurin kappelissa pidetään paljon hautaansiunaamisia, eikä sinne haluta ulkoa työkoneiden ääniä tai lentokoneen jyrinää. Kirkoilla taas on huoneita, kuten diakonien vastaanottotilat, joista puhe ei saa kantautua oven ulkopuolelle. Jokaisella tilalla on omat tarpeensa ja luonteensa.

– Esimerkiksi kappelisali saakin kuulostaa sakraalitilalta, vähän kaikuisalta, Salmensaari sanoo.

Muidenkin kuin urkujen on kuulostettava hyviltä

Tikkurilan kirkko on vielä kesken, mutta Olli Salmensaari on pohtinut sen akustisia ratkaisuja jo pitkään.

– Tikkurilan kirkon tapauksessa on mietittävä erityisesti sitä, kuinka vierekkäisiä tiloja voi käyttää yhtä aikaa. Kirkkosali yhdistyy tarvittaessa seurakuntasaliin, ja sen takana on vielä kahvio. Kirkkosalissa on myös parvi, jonka voi sulkea kerhotilaksi. 

Aikaisemmin riitti, että urut kuulostavat kirkkosalissa hyvältä, mutta Tikkurilan kirkon suunnittelussa otetaan huomioon monenlainen musiikki.

– Tikkurilan kirkon akustiikasta tulee muunneltava. Alhaalla ovat ikkunasyvennykset, joiden eteen voi kääntää pehmeät paneelit. Ne pimentävät salin ja muuttavat akustiikkaa niin, että vaikkapa bändin soitto kuulostaa paremmalta. Katossa on rullaverhot, jotka myös vaikuttavat akustiikkaan.

Kuulo on herkkä instrumentti. Pystymme aistimaan hyvin eri kokoisia ääniä.

Akustiikkasuunnittelijan ja arkkitehtien työnjako on sellainen, että akustiikkasuunnittelija kertoo, miten eri materiaalit vaikuttavat äänimaisemaan ja arkkitehti miettii sitä, miltä asiat näyttävät. Lopulliset valinnat tekee tilaaja.

– En halua vaikuttaa siihen, onko jokin kohta kirkossa kupariverkkoa vai teräsverkkoa, vihreä vai keltainen, mutta saatan sanoa, että materiaalin pitää olla ääntä läpäisevä, Olli Salmensaari toteaa.

Pyhän Laurin kappelia rakennettaessa pyrittiin siihen, että äänet eivät kanna ulkoa sisälle, vaikka hautausmaalla liikkuisivat työkoneet tai läheltä menisi lentokone.

Pyhän Laurin kappelia rakennettaessa pyrittiin siihen, että äänet eivät kanna ulkoa sisälle, vaikka hautausmaalla liikkuisivat työkoneet tai läheltä menisi lentokone.

Jälkikaiku kuljettaa ääntä vaivattomasti

Ihmiset kokevat äänet ja niiden voimakkuuden eri tavoin. Se, mikä toiselle on musiikkia, on toiselle mökää. Kanttori saattaa pitää kirkkosalin kaikua hyvänä urkujensoitolle, mutta seurakuntalaista harmittaa, kun puhe puuroutuu.

– Kuulo on herkkä instrumentti. Pystymme aistimaan hyvin erikokoisia ääniä, Olli Salmensaari sanoo.

Artistien puheissa mainittu hyvä akustiikka on pitkälti jälkikaiun ansiota.

– Kirkossa on yleensä aika pitkä jälkikaiunta. Kun soittaa tai laulaa, ääni soi helposti ja mukavasti. Myös se on tärkeää, että kaiku ei väritä ääntä liikaa eli jälkikaiunta on tasainen erikorkuisilla äänillä, Salmensaari selittää.

Kirkkolaulu syntyi akustisista tarpeista

Vantaa on hyvä esimerkki paikkakunnasta, jossa on hyvin eri ikäisiä kirkkoja. Keskiaikaista Pyhän Laurin kirkkoa rakennettaessa ei ollut akustiikkasuunnittelijoita eikä äänentoistolaitteita, mutta tieto toimivista ratkaisuista saattoi kulkea ihmiseltä toiselle tai keksittiin muita keinoja.

– Vanha kirkkolaulu on syntynyt osittain myös siitä tarpeesta, että kaikuisassa kirkossa ääni kantaa laulettuna paremmin.

Vanha kirkkolaulu on syntynyt osittain myös siitä tarpeesta, että kaikuisassa kirkossa ääni kantaa laulettuna paremmin.

Nykyään tekniikasta on paljon apua: mikrofoni sieppaa äänen läheltä ja kaiuttimien ansiosta ääntä voidaan suunnata. Läheltä taltioitu ääni palvelee myös induktiosilmukan käyttäjiä.

Vaikka kirkon akustiset ratkaisut olisi tehty vuosikymmeniä tai vuosisatoja sitten, niitä voi parantaa jälkikäteen.

– Se riippuu ihan rakenteista. Akustiikka vaatii usein sitä, että pinnan ominaisuuksia pystyy muuttamaan. Useimmiten akustiikkaa muutetaan muuttamalla kirkon penkkejä, Olli Salmensaari sanoo.

Pyhän Laurin kappelin akustiikkaan vaikuttavat esimerkiksi kuparilevyt katossa sekä seinän epätasainen rakenne.

Pyhän Laurin kappelin akustiikkaan vaikuttavat esimerkiksi kuparilevyt katossa sekä seinän epätasainen rakenne.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi