Älä vaihda vitoselta ykköselle tai toisinpäin – lomailuun kannattaa suhtautua kuin autolla ajoon
Ei ole väliä, miten lomailee, kunhan lomailee. Loman hyvää vaikutusta voi pidentää pehmeillä laskeutumisilla.
Vielä kaksi kuukautta, vielä kolme viikkoa, vielä neljä päivää... Loma on aina odotettu, mutta myös tarpeen työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen näkökulmasta. Sekä keho että mieli tarvitsevat palautumista työstä ja stressistä.
– Jos meillä ei olisi lomia, jaksaisimme varmasti huonommin. Suomessa melkein kaikki pystyvät pitämään lomaa, esimerkiksi Yhdysvalloissa jossa näin ei ole, on havaittu ihmisten kokemuksen terveydestään ja hyvinvoinnistaan olevan silloin merkittävästi huonompi, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.
Puttosen mukaan lomaa tarvitsevat yhtä lailla niin fyysisesti kuin henkisesti kuormittavaakin työtä tekevät. Sitä ei kuitenkaan tarvitse surra, jos lomaa ei ole mahdollista pitää viikkotolkulla. Esimerkiksi Tampereen yliopiston tutkijan Jessica de Bloomin lomailua käsittelevässä väitöskirjassa kävi ilmi, että ihmiset kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa kohentuneen yleensä noin kahdeksannen lomapäivän kohdalla. Sitä lyhyemmilläkin vapailla on suotuisa vaikutus hyvinvointiin. Pelkkä ilta tai tavallinen viikonloppu ei kuitenkaan todennäköisesti riitä palautumiseen.
Jos teet lomalla töitä, sovi siitä etukäteen
Loma eli englanniksi "vacation" tulee latinan sanasta "vacare", olla tyhjä tai vapaa jostakin. Se kertoo myös siitä, mistä lomassa on kyse. Sampsa Puttosen mukaan sillä ei ole niinkään merkitystä, milloin lomailee tai mitä silloin tekee, kunhan tekeminen on mielekästä eikä loma mene suorittamiseksi. Toimistotyötä tekevä voi nauttia lomalla jostakin konkreettisesta käsillä tekemisestä, fyysistä työtä tekevä taas siitä, ettei tarvitse rehkiä. Kaikessa kannattaa muistaa kohtuus.
– Jos fyysistä työtä tekevä on koko loman liikkumatta, sekään ei ole hyväksi, neljässä viikossa kuntokin jo rapistuu. Lomalla on aikaa liikkua, kuka tahansa voisi yrittää liikkua ainakin sen tunnin päivässä. Sillä pääsee jo pitkälle.
Varastoon ei valitettavasti voi nukkua, mutta univelkoja voi nukkua pois.
Joillakin on sellainen työ, että työasiat on helppo jättää työpaikalle. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työn ja vapaa-ajan ero on häilyvämpi ja työasiat käyvät mielessä lomallakin. Jotkut joutuvat vastaamaan työpuhelimeen ja -sähköpostiin lomallakin.
– Jatkuva varuillaolo on kuormittavaa. Jos pitää tehdä töitä lomalla tai olla tavoitettavissa, odotuksista pitäisi puhua ääneen ja sopia. Selkeästi sovitut, ennustettavat asiat eivät stressaa, Sampsa Puttonen muistuttaa.
Toisaalta se ei ole niin vaarallista, vaikka töitä välillä ajattelisikin: liittyyhän työhön myös positiivisia, voimaannuttavia ja mielekkäitä piirteitä.
Aika kuitata univelat
Tutkimusten mukaan suomalaiset nukkuvat liian vähän ja kärsivät myös monenlaisista univaikeuksista. Siksi monen ykköstoive onkin, että lomalla saisi nukkua.
Jessica de Bloomin lomatutkimuksessa hollantilaiset vastaajat kuvasivat unen määrän kasvavan lomalla 6,7 tunnista 7,4 tuntiin ja sen laatukin parani. Sampsa Puttonen uskoo, että myös suomalaiset nukkuvat lomalla enemmän.
– Uni on keskeinen hyvinvointiin vaikuttava asia. Kyse vain unen määrästä, vaan myös laadusta.
– Varastoon ei valitettavasti voi nukkua, mutta univelkoja voi nukkua pois.
Uni ja lepo ylipäätään tekee hyvää ihmisen luovuudelle. Levännyt mieli keksii uusia asioita.
Loman vaikutus on lyhyt
Ihminen toimii vähän niin kuin auto. Ykkösvaihdetta ei kannata vaihtaa suoraan vitoseen tai päinvastoin. Jos mahdollista, lomalle kannattaa laskeutua vähitellen, putsata pöytä ja pitää huolta siitä, etteivät tekemättömät työt jää pahasti vaivaamaan.
Pehmeä lasku on hyvä myös lomalta palatessa. On hyvä viedä unirytmiä kohti normaalia kuin töihinpaluu lähestyy ja aloittaa työviikko keskeltä, jos mahdollista. Myös se voi pehmentää töihin paluuta, että lomalle jäädessään miettii, mistä aloittaa kun palaa ja kirjaa nämä asiat ylös.
Nämä vinkit auttavat myös siihen valitettavaan tosiasiaan, että loman vaikutus on lyhyt. Noin viikon, parin jälkeen olemme yleensä samassa tilassa kuin ennen lomaa. Paluuta töihin voi kuitenkin helpottaa parhaansa mukaan ja ottaa oppia lomaminältään: nukkua hieman paremmin ja enemmän kun arki taas alkaa ja tehdä mielekkäitä asioita, jotta mieli ja keho saavat välillä tarvitsemaansa lepoa.
Lomailun lyhyt historia
1800–1900-lukujen taitteessa loma oli vielä harvojen herkkua ja monet työläiset tekivät pitkää päivää kuutena päivänä viikossa.
Ajatus siitä, että ihminen tarvitsee palkallista lomaa, alkoi nousta Euroopassa 1920-luvulla, jolloin ensimmäiset työläiset alkoivat myös saada palkallista lomaa. Loma oli ollut jo jonkin aikaa ammattiyhdistysten vaatimuslistalla.
Suomessa vuosilomasta säädettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1922 työsopimuslaissa, jolloin loman vähimmäispituudeksi määriteltiin seitsemän päivää. Vuoden 1939 vuosilomalaissa lomaoikeus piteni 9–12 päivään ja vuonna 1960 18–24 päivään.
Oikeus lomaan perustuu myös vuonna 1993 voimaan tulleeseen EU-direktiiviin. Sen mukaan EU-maiden kansalaisilla pitäisi olla oikeus neljään viikkoon palkallista lomaa vuodessa.
Keskimäärin eurooppalaisilla on vuodessa 25 palkallista lomapäivää. Suomalaisille kertyy vuosilomaa yleiset vapaapäivät mukaanluettuna keskimäärin 35 päivää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eläinorigameja, leffoja ja tiedepajoja – poimi tästä talvilomavinkit pääkaupunkiseudulle!
AjankohtaistaMukava loma ei välttämättä vaadi paljoa rahaa tai ulkomaanmatkaa. Kivaa tekemistä lapsille voi löytyä vaikka lähikirjastosta tai seurakunnan leireiltä. Leirit löytyvät artikkelin loppupäästä.
Testaa, millainen kesälomailija olet!
Hyvä elämä
