null Kiireestä on tullut tarttuva tapa, jonka nujertamista pitäisi harjoitella

Maarika Mauryn mukaan kiire johtuu osittain myös siitä, että tavoittelemme tehokkuutta joka hetki. Joskus tekisi hyvää olla vaan, eikä juosta paikasta toiseen.

Maarika Mauryn mukaan kiire johtuu osittain myös siitä, että tavoittelemme tehokkuutta joka hetki. Joskus tekisi hyvää olla vaan, eikä juosta paikasta toiseen.

Hyvä elämä

Kiireestä on tullut tarttuva tapa, jonka nujertamista pitäisi harjoitella

Kiire voi olla kivaakin, mutta kun perusasiat kärsivät, on syytä huoleen, sanoo Maarika Maury, yksi Hoppu on hanurista -kirjan kirjoittajista.

Lapsilla on kiire, työikäisillä on kiire, eläkeläisilläkin on kiire. Mihin meillä on hoppu, toimitusjohtaja ja yksi Hoppu on hanurista -kirjan kirjoittajista Maarika Maury?

– Kiirehtimisestä on tullut tapa. Ainakaan lapsilla ei pitäisi olla vielä kiire, mutta kiire näkyy lasten leikeissäkin. Nukkeleikeissä hoputetaan ja kysellään, missä on sun tumput, pitäisi olla jo menossa. Kiire tosiaan tarttuu.

Koneet pesevät pyykit ja tiskit, tietokoneet tekevät osan töistä, ruokansa voi hakea kaupasta. Miksi kiire on silti kasvanut?

– Se johtuu ainakin yltiöpäisestä tehokkuuden tavoittelusta. Koko ajan pitäisi tehdä jotakin, eikä rauhoittumiselle jää aikaa. Toisaalta tälle on myös vastaliike. Hitautta ja rauhoittumista on alettu arvostaa ihan uudella tavalla.

Onko kiireestä tullut statussymboli, jolla kerrotaan, että olen tärkeä?

– Kyllä näin on, ei kiireestä puhuminen välttämättä kerro esimerkiksi todellisesta työmäärästä. Eikä kukaan välttämättä kehtaa sanoa, että ei ole kiire. Kiireellä myös pröystäillään turhanpäiten. Nyt on toisaalta tullut terve muoti-ilmiö, jossa ihastellaan enemmän lepoa ja vapaa-aikaa. Ollaan murroksen äärellä.

– Sopiva kiire on kivaa. Jos ei ole tarpeeksi tekemistä, sekin passivoi. Lopulta ei saa mitään tehtyä.

Kriisit ovat usein sellaisia, jotka saavat meidät miettimään, mikä on oikeasti tärkeää ja niin tärkeimmille asioille löytyy taas aikaa.

Puhuttaessa kiireestä puhutaan paljon myös tekniikasta. Sosiaalinen media vie aikaa, ihmiset lukevat työsähköposteja kotona. Onko kaikki teknologian syytä?

– Ei, sillä kyllähän ne koneet kiinni saa, jos haluaa. Siitä on tullut vaan tapa, että puhelin kaivetaan esiin silloinkin kun mennään yöllä vessaan tai pysähdytään liikennevaloihin. Teknologia on myös mahtava mahdollisuus tehostaa toimintaa. Mutta se on totta, että raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt.

Joidenkin on vaikea sanoa "ei" kiltteyttään, toiset ovat marttyyreita ja ajattelevat, että kaikki pitää tehdä itse. Joidenkin on vaikea panna asioita tärkeysjärjestykseen. Mikä näistä on yleisin syy kiireelle?

– Vaikeus sanoa "ei" on yhteistä näille kaikille. Ihmiset ja perussyyt, miksi kiirehtiä, ovat erilaisia, mutta lopputulos on se, että sanomme kyllä kun pitäisi ehdottomasti sanoa ei.

Mistä tietää, että on liian kiireinen?

– Ainakin siitä, jos ei jää aikaa perusasioille kuten nukkumiselle. Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos alkaa tulla paljon virheitä ja säätöä. Jos kiire lipsahtaa kaaoksen puolelle, ei välttämättä saa mitään aikaan ja hallinnan tunne katoaa.

Jotkut sanovat, että ihmisellä on aikaa sille, mitä pitää tärkeänä. Mitä ajattelet siitä?

– Meillä on aina aikaa sille, mikä on tärkeää, mutta aina emme arjessa hyödynnä tätä. Kriisit ovat usein sellaisia, jotka saavat meidät miettimään, mikä on oikeasti tärkeää ja niin tärkeimmille asioille löytyy taas aikaa. Mutta miksi asioiden tärkeysjärjestyksen hahmottuminen pitää tapahtua kriisin kautta?

Kirjassa puhutaan keinoista kiireen vähentämiseksi. Mitä sille voi tehdä?

– Kannattaa opetella tunnistamaan kiire ja tunnustaa, miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Esimerkiksi yksi valtavan kiireinen ihminen teki hirveästi asioita näyttääkseen isälleen, että pärjää, vaikka isä oli kuollut kymmenen vuotta sitten.

– Pitää muistaa, että asiat muuttuvat vain tekemällä. Jokainen varmasti tietää keinoja, kuinka vähentää kiirettä, mutta ei vain toteuta niitä. Jos kyse olisi tiedosta, ei meillä olisi niin paljon huonokuntoisuutta ja lihavuuttakaan. Kiire on samanlaista. Uusia tapoja pitää treenata. Viiden minuutin meditaatio joka päivä on parempi kuin kerran vuodessa kunnolla. Tärkein ohje on varmasti luopumisen taito.

Maarika Maury, Jaana Tuomila, Tuomo Meretniemi: Hoppu on hanurista. Kissconsulting 2018.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.