Ehtoollismalja voidaan täyttää myös ensisijaisesti alkoholittomalla viinillä. Kuva: Sirpa Päivinen
Alkoholittoman ehtoollisviinin käyttö yleistyy Suomessa – pääkaupunkiseudun seurakunnat eivät ole luopumassa alkoholillisesta viinistä
Pääkaupunkiseudun seurakunnissa ei ole käyty laajaa keskustelua siirtymisestä kokonaan alkoholittomaan ehtoollisviiniin. Sen sijaan alkoholitonta vaihtoehtoa käytetään tilanteissa, joissa sille nähdään erityinen tarve.
Alkoholittoman ehtoollisviinin käyttö on yleistynyt suomalaisissa seurakunnista. Osa on siirtynyt kokonaan alkoholittomaan viiniin, mutta valtaosassa seurakunnissa sitä tarjotaan lähinnä vain pyydettäessä alkoholillisen viinin rinnalla. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa suhtautuminen alkoholittomaan ehtoollisviiniin vaihtelee.
Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa kirkkoherran sijaisena toimivan Tuija Kuusisen mukaan heillä ei ole käyty keskusteluja alkoholittoman ehtoollisviiniiin siirtymisesta.
– Tavallisissa messuissa alkoholittomat viinit eivät ole yleistyneet. Niiden kysyntä on pysynyt vähäisenä. Tänä kesänä olemme kuitenkin tarjonneet kaikissa rippikouluissa sekä konfirmaatiomessuissa ainoastaan alkoholitonta viiniä.
Kuusisen mukaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa noin kolmasosa käytetyistä ehtoollisviineistä on alkoholittomia. Suhteellisen korkea osuus selittyy hävikin määrällä.
– Alkoholittoman viinin suhteessa suuri osuus johtuu sen säilytyksen vaikeudesta. Alkoholiton viini ei säily yhtä hyvin kuin alkoholillinen, joten vajaita pulloja joudutaan heittämään pois.
Vantaankosken seurakunnassa kirkkoherran sijaisena toimiva Jere Hämäläinen kertoo, ettei heidänkään seurakunnassaan ole käyty keskustelua siirtymisestä alkoholittomaan ehtoollisviiniin. Hänen mukansa viinin alkoholipitoisuus ei ole ehtoollisessa se oleellisin asia.
– Oleellisinta on se, että ehtoollisella ihminen voi kokea yhteyttä Jumalaan. Siitä minä lähtisin liikkeelle. Siinä sisäistetään Kristus konkreettisella tavalla.
Hämäläinen sanoo, ettei hän ole huomannut mitään erityistä alkoholittoman viinin suosion kasvua, mutta hän itse suosii sen käyttöä.
– Jos lähden pitämään ehtoollishetkeä paikkaan, joka ei ole kirkkotila, niin silloin yleensä otan mukaani alkoholittoman viinin. Matkaehtoollisnäkökulmasta katsottuna ehtoollinen on yleensä helpompi toteuttaa, kun yhden pullon sisältö käy kaikille.
Elina Perttilä pitää tärkeänä, että ehtoollinen on mahdollisimman saavutettava kaikille. Kuva: Esko Jämsä
Vaihtoehtona myös rypälemehu
Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä kertoo, että heillä ei tarjota juurikaan alkoholitonta ehtoollisviiniä. Sen sijaan he suosivat rypälemehua.
– Alkoholittomana vaihtoehtona käytämme nimenomaan rypälemehua, sillä se ei ole panimotuote. Joillekin alkoholisteille se on ainut mahdollinen, mitä he voivat käyttää.
Malmilla alkoholittoman vaihtoehdon suosio ei ole Perttilän mukaan kasvanut oleellisesti, mutta yksi sunnuntaimessu järjestetään kokonaan alkoholittomana.
– Meillä on sunnuntaisin verkostomessu, jossa ehtoollisella on pelkästään alkoholitonta viiniä. Se palvelee kyllä melkein kaikkia. Osa alkoholisteista ei sitä kuitenkaan käytä, koska siinä on taustalla käymisprosessi.
Perttilän toteaa, ettei ole olemassa ratkaisua, joka kävisi jokaiselle.
– On myös niitä, joille perinteinen viini on todella tärkeä. Kyse on aina tietynlaisesta tasapainottelusta, ja ratkaisuja on mielestäni järkevää tehdä tapauskohtaisesti.
Jarmo Kokkosen mukaan pääkaupunkiseudulla ehtoollisviiniä kuluu vuosittain satoja litroja. Kuva: Esko Jämsä
Kirkkohallituksessa Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtajana toimiva Jarmo Kokkonen toteaa, että tällaiset ehtoollisviiniä koskevat päätökset ovat seurakuntakohtaisia.
– Seurakunnat ratkaisevat niitä itse, ja ne ovat aikalailla hankintakysymyksiä.
Osa seurakunnista on Kokkosen mukaan päätynyt tarjoamaan pelkästään alkoholitonta viiniä käytännönsyistä.
– Jumalanpalveluksen oppaan mukaan seurakunnan tulee tarjota mahdollisuus alkoholittoman viiniin. Tästä johtuen osa seurakunnista on siirtynyt kokonaan alkoholittomaan viiniin. Taustalla on halu huomioida esimerkiksi alkoholiongelmista toipuvat, lapset ja raskaana olevat.
Kyse on myös teologiasta ja sakramenttiymmärryksestä, jota kirkossamme piispat keskeisellä tavalla ohjeistavat ja linjaavat.
Kokkosen mukaan ehtoollisviiniin valintaan liittyy kuitenkin muitakin kuin käytännöllisiä näkökulmia.
– Kysymys on sakramenttikäytännöstä. Ihan puhtaasti käytännölliset näkökulmat eivät ole ainoita näkökulmia. Kyse on myös teologiasta ja sakramenttiymmärryksestä, jota kirkossamme piispat keskeisellä tavalla ohjeistavat ja linjaavat.
– Kunnioitamme kirkon perinteitä, mutta sen ohella me haluamme kirkossa huomioida ihmisten erilaiset tarpeet niin, ettei kukaan jää ehtoollisyhteyden ulkopuolelle ehtoollisaineiden vuoksi.
Kokkonen ei poissulje sitä, etteikö alkoholittomasta ehtoollisviinistä voisi jossain vaiheessa tulla Suomessa yleinen tapa. Nykyään esimerkiksi ehtoollisleipä on lähes poikkeuksetta gluteenitonta.
Alkoholi ei ole ollut historiallisesti ongelma
Turun yliopiston kulttuurihistorian akatemiatutkija Reima Välimäki on sitä mieltä, että ehtoollisella oleellista on se, että juoma on valmistettu rypäleestä.
– Piispat ovat lausuneet noin kolmekymmentä vuotta sitten, että olennaista ovat ennen kaikkea rypäleet, sillä Raamatussa mainitaan nimenomaan viiniköynnöksen hedelmät. Muutenkin viiniköynnös ja sen hedelmä ovat symbolisesti merkittäviä, sillä ne esiintyvät sekä Vanhassa testamentissa että Uudessa testamentissa.
Välimäen mukaan suhtautuminen ehtoollisviinin alkoholipitoisuuteen kertoo myös kulttuurisista eroista ja muuttuneista asenteista.
Hän muistuttaa, että kristinuskon juuret ovat Välimeren kulttuurissa, jossa viini oli tavallinen ruokajuoma. Toki sitä juotiin usein laimennettuna ja maustettuna. Vasta 1800-luvulla voimistuneet raittiusaatteet muuttivat suhtautumista alkoholiin.
– Minun on vaikea kuvitella, että tämä olisi minkäänlainen kysymys esimerkiksi Italiassa, jossa viinin asema on ihan eri kuin Suomessa, Välimäki sanoo.
– Vertailun vuoksi, jos ottaa vaikkapa nestemäistä yskänlääkettä, niin alkoholia siinäkin on. Tämä on hyvin tyypillistä meidän ajallemme, että yhden pienen viinipikarillisen sisällöstä tulee näin iso kysymys.
Viinipikari Kallion kirkossa. Kuva: Esko Jämsä
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Viiniä ja virsiä -illoissa saa veisata toivevirsiä rennosti baarissa – ”Tanniininen”, ”Täyteläinen”, ”Ei ainakaan kuiva”, luonnehtivat osallistujat
Hyvä elämä HengellisyysKallion seurakunnan järjestämässä tapahtumassa voi toivoa omaa lempivirttä ja halutessaan jakaa myös siihen liittyvän muiston. Viiniä ja virsiä -illat tekevät näkyväksi sen, kuinka suuria tunteita virsiin voi liittyä.
