Viinin matka suomalaisten ehtoollispikareihin alkaa usein Espanjasta – ehtoollisviini syntyy makeista rypäleistä
Málagan seutu on vanhaa viinialuetta. Matalat viiniköynnökset ovat alueelle tyypillisiä.

Málagan seutu on vanhaa viinialuetta. Matalat viiniköynnökset ovat alueelle tyypillisiä.

Viinin matka suomalaisten ehtoollispikareihin alkaa usein Espanjasta – ehtoollisviini syntyy makeista rypäleistä

Viinin matka Suomeen voi alkaa vaikka Virgen de la Oliva -osuuskunnasta Málagan seudulta.

Sorpresa. Yllätys. Näin sanoo Virgen de la Oliva -osuuskunnan johtaja Miguel Ángel Gutiérrez Cerezo kuullessaan, että osa heidän valmistamastaan vahvasta ja makeasta Málaga-viinistä päätyy ehtoollisviiniksi Suomeen. Ollaan pienessä Mollinan kunnassa, reilut 60 kilometriä Málagan kaupungista pohjoiseen.

Viini, josta osa päätyy ehtoollisviiniksi Suomeen, valmistuu suurissa terästankeissa.

Viini, josta osa päätyy ehtoollisviiniksi Suomeen, valmistuu suurissa terästankeissa.

Gutiérrez Cerezo on sen verran yllättynyt osuuskunnan viinin lopullisesta käyttötarkoituksesta, että haluaa vielä tutkia Alkon sivuja. Sieltä löytyy tosiaan jotain tuttua: Merimieskirkon Kirkkoviini, ”punaruskea, makea, luumuhilloinen, rusinainen, kuivatun aprikoosinen”. Valmistaja Virgen de la Oliva Espanjasta, maahantuoja Uniq Drinks Finland Espoosta. Mutta sitten seuraa toinen yllätys.

– 18 euroa litra! Onpa kallista, Gutiérrez Cerezo ihmettelee.

Hämmästyksen voi ymmärtää, sillä Espanjassa viinilasillisen saa ravintolassa parilla eurolla ja pullollisen hintakin on noin puolet Suomen hinnoista.

Bulkkiviininä Ranskaan

Vuonna 1977 perustetussa Virgen de la Oliva -osuuskunnassa valmistetaan punaviiniä, valkoviiniä, makeaa ja vahvaa Málaga-viiniä sekä kuohuviiniä. Näitä valmistetaan Pedro Ximénez-, Moscatel Morisco- ja Syrah-rypäleistä. Viinien lisäksi tuotetaan oliiviöljyä.

– Osuuskuntaan kuuluu 2 000 pientuottajaa, ja heistä 800 tuottaa viiniä. Työntekijöitä osuuskunnassa on 14, Gutiérrez Cerezo kertoo.

Malaga-viinit ovat tummia, makeita ja maultaan rusinaisia.

Malaga-viinit ovat tummia, makeita ja maultaan rusinaisia.

Viinejä myydään Espanjassa sekä ulkomaille: Ranskaan, Itävaltaan, Saksaan ja Sveitsiin. Suomi puuttuu listalta, sillä ehtoollisviini päätyy meille mutkan kautta. Virgen de la Oliva -osuuskunta myy viiniä bulkkiviininä ranskalaiselle La Martiniquiaise-Bardinet -alkoholiyhtiölle, joka pullottaa viinin ja lyö kylkeen suomenkieliset etiketit. Ranskasta viini jatkaa matkaa Suomeen ja päätyy lopulta Alkon varastoon, josta seurakunnat tilaavat sitä käyttöönsä.

Käymisprosessi on pysäytettävä oikealla hetkellä

Osuuskunnan pihassa on suomalaisen vuoro yllättyä. Ehtoollisviinin olisi voinut kuvitella valmistuvan kauniissa tammitynnyreissä, joita tilalla toki myös on, mutta Miguel Ángel Gutiérrez Cerezo pysähtyy ulkona olevien valtavien, arviolta kymmenmetristen terästankkien eteen. Siellä sitä on!

– Isompaan tankkiin mahtuu 125 000 litraa viiniä, pienempään 80 000. Kypsymisaika on kahdesta kolmeen vuotta, Gutiérrez Cerezo luettelee.

Málaga-viineihin valikoidaan kypsimmät ja makeimmat Pedro Ximénez -rypäleet. Näiden viinien valmistuksessa oikea ajoitus on tärkeä.

– Seuraamme viinin lämpötilaa ja käymisprosessia. Käyminen pitää pysäyttää juuri oikealla hetkellä. Silloin tankkeja viilennetään kylmällä vedelle. Se keskeyttää käymisen, Gutiérrez Cerezo kertoo.

Ne viinit, joita ei pulloteta täällä, myydään bulkkiviininä eteenpäin.
– Gutiérrez Cerezo


Kun käyminen keskeytyy, rypäleissä oleva sokeri ei ehdi muuttua alkoholiksi, ja viiniin jää makeutta. Viini väkevöidään tislatulla alkoholilla, joka nostaa alkoholipitoisuuden 15 prosenttiin. Näin valmistetaan Málaga-viinit, sherryt, portviinit ja madeirat.

Alkuvuodesta Málagan seudun viiniviljelmillä ja osuuskunnassa ei tapahdu paljoakaan.

– Loka-, marras- ja joulukuussa on hiljaista. Alkuvuodesta viinejä kirkastetaan, ja tammikuun lopusta maaliskuuhun asti osaa viineistä pullotetaan. Ne viinit, joita ei pulloteta täällä, myydään bulkkiviininä eteenpäin, Gutiérrez Cerezo kertoo.

Miguel Ángel Gutiérrez Cerezo esittelee Málagan seudulle tyypillisiä perinteisiä viinisammioita.

Miguel Ángel Gutiérrez Cerezo esittelee Málagan seudulle tyypillisiä perinteisiä viinisammioita.

Uudet rypäleet alkavat kasvaa keväällä. Kesällä karsitaan viiniköynnösten oksia. Satoa päästään korjaamaan elo–syyskuussa. Málagan seudulla viiniköynnökset ovat matalia, korkeimmatkin vain noin metrin korkuisia.

– Poimiminen on tosi rankkaa työtä. Lisäksi on vielä kuuma.

Kun rypäleet on poimittu, ne lastataan lavoille ja tuodaan viinitilalle. Siellä ne kumotaan kuiluun, jonka pohjalla kulkee pilkkikairaa muistuttava terä. Se kuljettaa rypäleet koneellisesti murskattaviksi. Yhdestä kilosta rypäleitä syntyy lopulta 0,75 litraa viiniä.

Jo muinaiset roomalaiset

Viinin viljelyn aloittivat foinikialaiset, jotka perustivat Málagan kaupungin 700 eKr. Málagan seutu on siis vanhaa viinialuetta.

Suuremmassa mittakaavassa viinintuotannon aloittivat roomalaiset keisari Augustuksen – ja siis myös Jeesuksen – aikana. Viininviljely ei keskeytynyt edes silloin, kun aluetta hallitsivat 300 vuotta islaminuskoiset maurit. He perustelivat viinin käyttöä lääketieteellisillä syillä.

Nyt viinintuotanto on murroksessa. Miguel Ángel Gutiérrez Cerezon mukaan tilojen määrä Málagan alueella on vähentynyt. Jo ennen Espanjan talouskriisiä osa pienistä tiloista siirtyi oliiviöljyn tuotantoon. Se on helpompaa ja varmempaa, ja oliiviöljystä saa paremman hinnan.
Kilpailu viinimarkkinoilla on kovaa. Osuuskunnan johtajaa harmittaa, että monet espanjalaiset valitsevat nykyään viininsä hinnan perusteella eivätkä arvosta laatua. Menossa taitaa olla myös pieni eri alueiden välinen nokittelu.

– La Manchan alueen viinit ovat halvempia. Siellä kiinnitetään enemmän huomiota määrään kuin laatuun, Gutiérrez Cerezo harmittelee.

Hänen omia suosikkejaan ovat oman kotiseudun väkevät ja makeat viinit.

– Koska niitä on niin vaikea tehdä, ja koska minä nyt vain rakastan niitä.

Virgen de la Oliva -osuuskunnassa tuotetaan viinejä ja oliiviöljyä.

Virgen de la Oliva -osuuskunnassa tuotetaan viinejä ja oliiviöljyä.

Rypäleestä Jeesuksen vereksi

”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu”, sanoo pappi ja ojentaa ehtoollispikarin. Ehtoollinen eli eukaristia on toinen luterilaisen kirkon sakramenteista. Sen ainesosat ovat leipä ja viini. Ehtoollista vietetään Jeesuksen esimerkin mukaan ja hänen viimeisen ateriansa muistoksi. Ennen kuolemaansa, kiirastorstaina, Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan syömään. Sitä pidetään ensimmäisenä ehtoollisena.

Raamatussa viiniin liittyviä kohtia ja vertauksia on paljon, sillä viini oli Lähi-idän ja Välimeren alueella yleinen ruokajuoma ja viiniköynnös yleinen viljelykasvi.

Jeesuksen ensimmäinen tunnettu ihmeteko oli veden muuttaminen viiniksi Kaanan häissä. Hän myös vertasi itseään viiniköynnökseen: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat” ja ”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri”.

Kiirastorstaina 18.4. kirkoissa vietetään ehtoollista ja muistellaan Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeistä yhteistä ateriaa.

Alkoholilain muutos vaikutti myös ehtoollisviineihin

Värillä ei ole väliä, mutta kirkkolain mukaan ehtoollisviinin on oltava rypäleistä tehtyä. Siksi Suomessa käytettävät ehtoollisviinit ovat tuontitavaraa.

Ennen vuotta 2018 suurin osa seurakunnista käytti Merimieskirkon Kirkkoviiniä, jota sai ostaa verovapaasti suoraan Merimieskirkolta. Kun alkoholilaki uudistui, ehtoollisviini muuttui verolliseksi ja siirtyi Alkon valikoimiin. Maahantuoja Uniq Drinksin mukaan Merimieskirkon Kirkkoviiniä myydään nyt noin tuhat pulloa vuodessa. Se ei ole paljon, sillä pelkästään Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ehtoollisviiniä kuluu noin 550 pulloa vuodessa.

Nyt seurakunnissa ehtoollisviininä käytettävien viinien kirjo on suurempi. Seurakunnat ostavat myös ainakin espanjalaista Sol de Málagaa sekä Valamon Viiniherman Oy:n valmistamaa Valamon Kirkkoviiniä. Se tuodaan Unkarista Valamoon, jossa viini väkevöidään ja jossa sitä kypsytetään terästankeissa vuosi. Tuotantopäällikkö Timo Kettusen mukaan myös Valamon kirkkoviinin menekki on laskenut ja hinta noussut lakimuutoksen ja Alkon valikoimiin siirtymisen myötä. Viiniä ostavat ortodoksisten seurakuntien lisäksi ainakin luterilaiset ja helluntailaiset seurakunnat.

Yhdistävä tekijä Suomessa käytettäville ehtoollisviineille on se, että ne ovat väkevöityjä viinejä. Tätä perustellaan sekä säilyvyydellä että hygieniasyillä. Näiden lisäksi ehtoollisviineinä käytetään alkoholittomia viinejä.

Ehtoollisella jokainen saa juotavakseen noin yhden senttilitran viiniä. Siunaamaton viini, joka on viinikannussa, kaadetaan takaisin pulloon seuraavaa kertaa varten, siunatun viinin papit juovat sakastissa tai se käytetään yksityisissä ehtoollisissa. Joissakin kirkoissa on ollut tapana kaataa ylijäänyt viini kirkon kivijalkaan. Viemäriin sitä ei saa kaataa

– Onneksi papit osaavat arvioida aika hyvin siunattavan viinin määrän, todella vähän sitä jää käyttämättä ehtoollisella, Tikkurilan seurakunnan ylivahtimestari Tapani Timoskainen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi