Dokumentti kuvaa, miten vaativa prosessi sukupuolen korjaaminen on – Anna Iivanaisen elokuva kertoo transihmisten arjesta ja ajatuksista
Anna Iivanainen teki taustatyötä dokumenttielokuvaansa varten useamman vuoden ajan.

Anna Iivanainen teki taustatyötä dokumenttielokuvaansa varten useamman vuoden ajan.

Dokumentti kuvaa, miten vaativa prosessi sukupuolen korjaaminen on – Anna Iivanaisen elokuva kertoo transihmisten arjesta ja ajatuksista

Dokumenttielokuvassa Sinusta Minuksi trans- ja muunsukupuoliset ihmiset kertovat arjestaan, kokemuksistaan ja sukupuolen korjaamiseen liittyvistä haasteista.

Diakoniatyöntekijä ja valokuvaaja Anna Iivanainen sai sysäyksen Sinusta Minuksi -dokumenttiinsa vuonna 2016 seurattuaan läheistä ystäväänsä sukupuolenkorjausprosessissa.

– Tiesin trans- ja muunsukupuolisten ihmisten oikeuksissa olevan puutteita esimerkiksi perheen perustamiseen liittyen, mutta ystäväni tilanne todella avasi silmäni. Ymmärrystäni vielä lisäsi se, kun aloitin seksuaalineuvojan opinnot, Iivanainen kertoo.

– Kyseiset asiat ovat olleet yhteiskunnassa vaiettuja. Haluan tehdä nämä ihmiset näkyviksi, tuoda esille heidän inhimillisen arkensa.

Dokumentin haastateltavat kertovat lapsuudestaan, kokemuksistaan korjausprosessissa ja yhteiskunnassa vallitsevan sukupuolittamisen vaikutuksista elämäänsä. Esille nousevat erityisesti nuorten vaikeudet.

Iivanainen on tehnyt aiheesta dokumentin ohella valokuvanäyttelyn, sillä valokuvaus on ollut hänelle jo pitkään tapa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Näyttely oli viime vuonna Helsinki Priden ohjelmistossa.

– Kun aloin tehdä aiheesta dokumenttia, pyysin mukaan näyttelyssä olleita trans- ja muunsukupuolisia. Mukana on heistä neljä. Lisäksi dokumentissa haastatellaan kahta asiantuntijaa.

Moni transihminen on jo lapsena tajunnut, että hänellä on väärä ulkoinen sukupuoli.

Sukupuolisuus laaja käsite

Trans- ja muunsukupuolisista puhuttaessa käytetään usein transihminen-termiä. Termiin sisältyy käsitys, että sukupuoli-identiteetti on aina yksilöllinen kokemus.

– Sukupuolisuus on biologisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti paljon laajempi käsite kuin perinteinen voimassa oleva juridinen jako mies- ja naissukupuoleen. Moni transihminen on jo lapsena tajunnut, että hänellä on väärä ulkoinen sukupuoli. Ei siis voi puhua valinnasta, mitä usein näkee käytettävän näissä tilanteissa, Anna Iivanainen selvittää.

– Erityisen tärkeä identiteetin muodostumiselle on etunimi. Kun henkilö kokee olevansa sisäisesti eri sukupuolta kuin mihin ulkoisesti on syntynyt, on hänellä yleensä myös väärä nimi. Se muistuttaa siitä, että minä en ole minä vaan tavallaan sinä.

Oma osuutensa joidenkin transihmisten ongelmissa on ollut hengellisellä taustalla. He ovat pysyneet niin sanotusti kaapissa, koska perheessä on ollut tiukkaa uskonnollisuutta, jopa hengellistä väkivaltaa.

Toista video

Suomen menettelystä valituksia

Anna Iivanaisen mielestä on ihmisoikeusloukkaus, että Suomessa sukupuolen korjausta haluavan on suostuttava sterilisaatioon, siis luovuttava mahdollisuudestaan lisääntyä. Suomi on saanut menettelystä huomautuksia Amnesty Internationalilta ja YK:n kidutuksen vastaiselta erityisraportoijalta, ja sterilisaatiota on vaadittu poistettavaksi translaista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin puolestaan on linjannut, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta.

– Korjaushoitoihin ei myöskään pääse automaattisesti. Vaikka olisi hyväksytty korjausprosessiin, vain noin 70 prosenttia saa transpoliklinikan kartoitusprosessin jälkeen diagnoosin, joka oikeuttaa fyysisiin hoitoihin, Iivanainen kertoo.

– Prosessissa on myös vähintään vuoden kestävä niin sanottu tosielämän vaihe. Tuona aikana esimerkiksi miehestä naiseksi korjausta haluava joutuu käyttämään edelleen miehen henkilötunnusta. Se aiheuttaa ahdistusta ja hämmentäviä tilanteita vaikkapa lipuntarkastuksessa.

Sukupuolen korjausleikkaukseen liittyvä arviointi ja diagnosointi tehdään Helsingin ja Tampereen transpoliklinikalla, alle 18-vuotiailla nuorten psykiatrian poliklinikalla.

Korjattu 28.8. klo 13 jutun loppuun, että Helsingin ja Tampereen transpoliklinikalla tehdään arviointi ja diagnosointi, ei korjausleikkauksia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi