Diakoni Ani Iivanaisen mukaan diakoniatyö on yhteiskunnallista vaikuttamista.
Diakoniatyöntekijät ovat huolissaan hallitusohjelman leikkauksista sosiaaliturvaan – ”Vaikutukset ovat monen kannalta kohtuuttomat”
Suunnitellut leikkaukset tulevat kasvattamaan avun tarvetta, mutta diakoniatyön resurssit ovat niukentuneet, sanoo diakoni Ani Iivanainen.
– Olen huolissani, että diakoniatyön resurssit eivät riitä huolehtimaan apua tarvitsevien kasvavasta joukosta, sanoo diakoniatyöntekijänä Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa toimiva Ani Iivanainen.
Iivanaisen mukaan leikkaukset tulevat entisestään kasvattamaan avun tarvetta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten elämässä. Samaan aikaan diakoniatyöllä on koko ajan vähemmän resursseja vastata avuntarpeeseen, kun kirkon jäsenmäärä ja sen myötä kirkollisverotulot ovat pienentyneet.
– Yhteiskunnallisesti sosiaaliturva on ollut elinkustannuksiin nähden riittämätöntä jo pidemmän aikaa. Uusien leikkausten vaikutukset ovat monien ihmisten kannalta täysin kohtuuttomia, Iivanainen sanoo.
Iivanainen on julkaissut sosiaaliseen mediaan huoltaan käsittelevän mielipidekirjoituksen, jonka on allekirjoittanut 36 diakoniatyöntekijäkollegaa.
Leikkaukset iskevät heikommassa asemassa oleviin
Ani Iivanainen näkee, että leikkaukset koskettavat eniten jo entuudestaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä, kuten työttömiä, sairaita, vammaisia, lapsiperheitä, opiskelijoita, matalapalkkaisia ja pienellä eläkkeellä eläviä. Hän kritisoi hallitusohjelmaa intersektionaalisuuden puutteesta.
– Sosiaaliturvaa koskevissa päätöksissä pitäisi huomioida, että mitä useampaan haavoittuvassa elämäntilanteessa olevaan ihmisryhmään yksilö kuuluu, sitä suurempi todennäköisyys on syrjinnälle ja syrjäytymiselle.
Diakoniatyö eli lähimmäisen palveleminen on kirkon ydintehtävä. Se auttaa kaikkia hädässä olevia riippumatta siitä, kuuluuko apua tarvitseva evankelisluterilaiseen kirkkoon. Diakoniatyön tarjoama apu on monimuotoista ja kokonaisvaltaista, ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä sosiaalialan, terveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Apua tarvitsevan on mahdollista saada diakoniatyöltä myös pienimuotoista väliaikaista taloudellista tukea.
– Emme tee asioita ihmisten puolesta, vaan kuljemme tukena vierellä. Aluksi selvitämme apua tarvitsevan henkilön kokonaiselämäntilanteen ja otamme selvää, mihin yhteiskunnan tukiin hänellä olisi oikeus. Jos tukia ei ole saatavilla, voimme väliaikaisesti tukea henkilöä taloudellisesti, Iivanainen kertoo.
Erityisesti taloudellisen tuen tarpeeseen vastaaminen käy hänen mukaansa vaikeaksi kirkon resurssien pienentyessä ja yhteiskunnan sosiaaliturvan ollessa riittämätöntä.
Yhteiskunta maksaa yhä hintaa edellisistä leikkauksista
Ani Iivanaisen mukaan diakoniatyöllä on paljon valmiuksia reagoida muuttuviin tilanteisiin, mikä kävi ilmi esimerkiksi koronakriisin aikana. Hänen mielestään hyvinvointivaltiossa on kuitenkin ensisijaisesti kuntien ja valtion tehtävä pitää huolta marginalisoiduista, syrjäytetyistä ja muutoin heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista ihmisistä.
– Lisääntyvä vastuu ei voi olla kirkolla eikä kolmannella sektorilla muutenkaan. Meidän tehtävämme on olla tukena ja apuna esimerkiksi äkillisissä kriisitilanteissa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Iivanainen muistuttaa mielipidekirjoituksessaan, että diakoniatyöntekijät ovat nähneet läheltä edellisten lama-aikojen, pandemioiden ja sotien vaikutukset heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten elämässä. Yhteiskunta maksaa yhä edellisten leikkausten kumulatiivisia vaikutuksia ihmisten elämään muun muassa yksinäisyyden, syrjäytyneisyyden, mielenterveyden sairauksien, itsetuhoisuuden, itsemurhien, työttömyyden ja köyhyyden lisääntymisen muodossa. Iivanainen näkee, että hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulevat lisäämään eriarvoisuutta ja sen myötä myös polarisaatiota yhteiskunnassa.
Haluamme toimia syrjäytettyjen ihmisten äänenä.
Iivanaisen mukaan diakoniatyö ei ole pelkästään ihmisten kohtaamista ja tukemista, vaan myös yhteiskunnallista vaikuttamistyötä.
– Haluamme myös toimia syrjäytettyjen ihmisten äänenä yhteiskunnassa ja pitää esillä heitä koskevia epäkohtia päätöksenteossa ja yhteiskunnan rakenteissa.
Ani Iivanaisen mielipidekirjoituksen voi lukea tästä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Valtaosa diakoniatyöntekijöistä uskoo eriarvoisuuden lisääntyvän, paljastaa tuore kysely
AjankohtaistaDiakoniatyöntekijät pelkäävät, että toimeentulotukea saavien määrä ja asunnottomuus kasvavat hallituksen suunnittelemien toimien seurauksena.
