Mitä tehdä, kun joku alkaa riehua ruuhkabussissa? Lue asiantuntijan neuvot tukaliin tilanteisiin liikenteessä
Lievemmissä tapauksissa voi osoittaa tukea häirinnän uhrille, opastaa HSL:n turvallisuusasiantuntija Sami Hulkkonen.
Moni meistä tunnistaa tilanteen: joku alkaa riehua tai laukoa asiattomuuksia joukkoliikennevälineessä. Suurin osa matkustajista tuijottaa tyhjin katsein eteensä, eikä kukaan uskalla tai halua puuttua tilanteeseen.
Mutta mitä tavallinen työmatkalainen tai muuten vain liikenteessä oleva voi tehdä ikävässä ja ehkä jopa vaarallisessa tilanteessa?
– Suositeltava toiminta riippuu täysin tilanteesta ja sen vakavuudesta. Ensisijaisesti kannattaa ottaa yhteys kuljettajaan, konduktööriin tai järjestyksenvalvojaan siitä riippuen, mikä kulkuväline on kyseessä, ohjeistaa HSL:n turvallisuusasiantuntija Sami Hulkkonen.
Lisäksi kulkuneuvojen seiniltä löytyy puhelinnumero turvavalvomoon, joka alustavasti arvioi tilanteen vakavuuden ja sen, millaista apua paikan päällä tarvitaan.
Jos kyseessä on vakava väkivaltatilanne, soitto hätänumeroon 112 on suositeltavin ratkaisu.
– Pahaan tilanteeseen ei kannata rynnätä itse mukaan. Muuten auttajasta tulee helposti avun tarvitsija. Kaikkein tärkein juttu on se, että hälyttää apua.
Lievemmissä tapauksissa, kuten häiritsevää huutelua kohdatessa, voi hienotunteisesti lähestyä häirinnän kohdetta.
– Uhrilta voi esimerkiksi kysyä, haluaako hän, että tulisit istumaan hänen viereensä, Hulkkonen opastaa.
Miljoona liikkeellä päivittäin
Helsingin seudun joukkoliikennevälineissä liikkuu päivittäin keskimäärin miljoona matkustajaa, ja eri joukkoliikennevälineiden lähtöjä kertyy 25 000 joka päivä. Näissä numeroissa on mukana myös Suomenlinnan lautta.
– Tietoomme tulee keskimäärin kahdesta neljään väkivallantekoa per vuorokausi. Seksuaalisesta ahdistelusta meille raportoidaan kerran tai kaksi kuukaudessa. Kuitenkaan nämä luvut eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan ne sisältävät ainoastaan ne tapaukset, joista meille on ilmoitettu, Hulkkonen korostaa.
Pahaan tilanteeseen ei kannata rynnätä itse mukaan. Muuten auttajasta tulee helposti avun tarvitsija.
Noin 90 prosenttia HSL:n asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneista kokee, että matkustaminen HSL:n alueen julkisissa liikennevälineessä on turvallista.
– Turvallisuus lisääntyy hitaasti, mutta varmasti, Hulkkonen linjaa.
Hulkkonen toivoo, että matkustajat ilmoittaisivat todistamastaan väkivallasta tai epäasiallisesta käytöksestä eteenpäin, koska vain siten ongelmiin on mahdollista puuttua.
Syrjäytyminen näkyy ja kuuluu
Tulevaisuuden trendeissä on kuitenkin myös huolestuttavia piirteitä. Näitä ovat päihdekäyttö, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen – ja ne kaikki heijastuvat myös julkiseen liikenteeseen.
– Jos pitäisi heittää mutu-arvio, niin sanoisin, että etenkin vakavammassa väkivallassa päihteillä on iso rooli suunnilleen yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Sen sijaan rasismin motivoimia häirintätapauksia raportoidaan meille kerran tai kaksi kuussa. Yleensä näissä on kyse asiattomasta huutelusta tai kommentoinnista. En edes muista, milloin tietoomme tuli viimeksi nimenomaan rasistinen väkivallanteko.
Kolmannen sektorin toimijat saavat Hulkkoselta suurta kiitosta työstään. Hän mainitsee hienoina esimerkkeinä Aseman lapset ry:n toiminnan ja Nuorisotyö raiteilla -hankkeen, jossa työskentelevät nuorisotyöntekijäparit liikkuvat pääkaupunkiseudun junissa ja radanvarren kohtaamispaikoissa. Ihmisten parissa tehtävä lähityö on omiaan rauhoittamaan ilmapiiriä.
– Turvallisuuden parantamiseksi teemme lisäksi paljon yhteistyötä poliisin, pelastuslaitoksen ja liikennöitsijöiden kanssa. Esimerkiksi liikennevälineiden kuljettajia koulutetaan jatkuvasti niin viestintä- kuin turvallisuusasioissakin.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo, Siuntio ja Tuusula.
HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja kannustaa toimimaan ja tukemaan uhria silloin, kun huomaa jonkun kohtaavan häirintää tai syrjintää. Lisää ohjeita pulmatilanteisiin ja kokemuksia häirintätilanteista on kampanjan sivuilla paatepysakki.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Teettekö muuta kuin heitätte liputtomia pois junasta?” – nuorisokonnari Marjo Kujala kohtaa nuoria junissa ja asemilla
Hyvä elämäKonduktööri Marjo Kujala on saanut Nuorisokonnari-hankkeen myötä uutta rohkeutta lähestyä junalla matkustavia nuoria.
