Oma koti ei ole automaattisesti turvasatama. Kuva: Istock / Maija Saari
Moni lapsi ja nuori elää arkeaan kiirastulessa: heitä haukutaan, uhkaillaan ja kiusataan
Lähes joka kolmas lapsi ja nuori on kokenut lapsuudenkodissaan nimittelyä tai uhkailua. Koulukiusaamisesta on kärsinyt yli puolet.
Peräti joka kolmas lapsi ja nuori on kokenut lapsuudenperheessään tai lähisuhteissaan nimittelyä, haukkumista tai uhkailua. Kolmisen prosenttia 18–22-vuotiaista on usein peloissaan ja joutunut kokemaan henkistä väkivaltaa. Asia käy selville Ensi- ja turvakotien liiton teettämästä verkkokyselystä, johon vastasi kaikkiaan tuhat henkilöä.
– On hurjaa, että tällaisia kokemuksia on näin paljon, mutta toisaalta tulokset ovat täysin linjassa muiden tutkimustulosten kanssa. Esimerkiksi kolmannes naisista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, sanoo kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Myös koulukiusaamisen osalta tulokset ovat hälyttäviä. Jopa 65 prosenttia vastanneista on kokenut koulukiusaamista. Noin puolet vastaajista kuvailee, että koulukiusaamista oli joskus, ja noin 15 prosenttia sanoo kiusaamista olleen usein. Vain hiukan yli kolmannes vastaajista ilmoittaa, ettei ole kokenut kiusaamista kouluaikoinaan.
– Koulukiusaamisen yleisyys oli tosi iso yllätys. Tärkeää on häpeän riisuminen niin, että kiusattu uskaltaa hakea apua. Jopa kymmenen prosenttia vastanneista sanoi, ettei kertoisi kokemastaan henkisestä väkivallasta kenellekään. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja puolustaa rajojaan, Muukkonen korostaa.
Koulukiusaaminen oli ilmiönä yhtä tuttu niin nuoremmissa kuin vanhemmissakin ikäluokissa. Kyselyn nuorin vastaajaryhmä koostui 18–22-vuotiaista nuorista aikuisista, ja vanhin oli 56–80-vuotiaiden vastaajaryhmä.
– Kiusaaminen on väkivaltaa, johon puuttuminen on tärkeää. Nimittely, vähättely ja uhkailu ovat väkivaltaa siinä missä lyönnitkin. Väkivallan kokeminen jättää jäljet ja lisää riskiä joutua myöhemmin parisuhdeväkivallan uhriksi. Väkivaltaa kokenut nuori tarvitsee laaja-alaista apua ja tukea. Nuoret tarvitsevat tietoa väkivallan tunnistamiseen ja heille suunniteltuja auttamismuotoja. Apua saa esimerkiksi verkossa toimivista chat-ryhmistä, Muukkonen sanoo.
Henkistä väkivaltaa on vaikea tunnistaa, ja siksi se pääsee jatkumaan liian pitkään.
- Tiina Muukkonen
Suomalainen ei turvaudu ahdingossaan aivan ensimmäiseksi ammattiapuun, vaan lähes puolet kääntyy alkajaisiksi ystävänsä puoleen, kun kokee olonsa turvattomaksi. Hieman yli viidesosa vastanneista hakisi apua ammattiauttajalta ja suunnilleen saman verran poliisilta.
– Kokemuksemme mukaan varsinkin henkisen väkivallan kohdalla avun saanti koetaan vaikeaksi. Henkistä väkivaltaa on vaikea tunnistaa, ja siksi se pääsee jatkumaan liian pitkään. Auttamisjärjestelmä ei usein osaa tarjota apua väkivaltaa – saati henkistä väkivaltaa – kokeneille. Asian käsittely auttaa kuitenkin selviytymään. Vertaisryhmään osallistumisesta on usein apua, sillä toisten saman kokeneiden kanssa asioiden läpikäyminen on tärkeä osa selviytymistä, Muukkonen sanoo.
Suomalaisten kokema turvallisuudentunne ei ole lisääntynyt aikojen saatossa. Kyselyn nuorimmat vastaajat eli 18–22-vuotiaat olivat kokeneet lapsuudessaan lähes yhtä paljon turvattomuutta kuin vanhimmat, 56–80-vuotiaat vastaajat.
– Vaikka Suomi on aikojen kuluessa vaurastanut, valitettavasti edelleen moni lapsi kokee olonsa turvattomaksi perheessään. Tarvitaan oikea-aikaista ja helposti saatavaa tukea vanhemmuuteen, mutta myös suoraa apua lapsille, jotka ovat kokeneet turvattomuutta ja väkivaltaa.
Neljäsosa vastanneista kertoo, että heidän lapsuudenperheessään turvallisuudentunne vaihteli. Kuusi prosenttia kyselyyn osallistuneista koki turvattomuutta olleen paljon.
Rap-artisti Dilemma ja Mimmit peinttaa –ryhmän Rosa Hultman uskovat, että kiusaamisen kokemukset voi kääntää vahvuudekseen, kunhan hakee ajoissa apua. Kaksikon taustalla näkyy Dilemman biisistä innoituksensa saanut teos. Kuva: Iiro Rautiainen
Rap-artisti Dilemma ja Rosa Hultman: Kiusaamisesta kannattaa puhua!
Helsingin rautatieaseman uuden hotellin työmaalla paljastettiin 24.1. Mimmit peinttaa -ryhmän uusi teos. Sillä muistutetaan erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta koskemattomuuteen.
– Hotellityömaa sijaitsee yhdellä Helsingin näkyvimmällä paikalla, ja halusimme tuoda taidetta elävöittämään aluetta. Meille oli tärkeää, että teoksessa on mukana myös viesti. Löysimme yhteistyökumppaneiksemme rap-artisti Dilemman ja Mimmit peinttaa -ryhmän, jotka halusivat nostaa teoksessa esiin nimenomaan lasten ja nuorten oikeuden turvalliseen ympäristöön, hotellikiinteistön omistavan Exilionin toimitusjohtaja Ari Talja sanoo.
Teoksen inspiraationa on toiminut rap-artisti Dilemman biisi Koskematon, jonka voi kuunnella Spotifyssa.
– Teoksella haluamme muistuttaa, että kiusaamisesta ja henkisestä väkivallasta selviää, ja siitä kannattaa puhua. Helppoa se ei ole, mutta valtaosa kiusaamista kokeneista onnistuu kääntämään asian lopulta edukseen ja vahvuudekseen, Mimmit peinttaa -ryhmän Rosa Hultman ja rap-artisti Dilemma sanovat.
Teoksen ovat tilanneet yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto, Exilion, NCC ja Scandic Hotels.
Keskustelua teoksesta voi käydä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #meeteliel.
Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa apua valtakunnallisesti väkivallasta selviämiseen. Katso oman alueesi yhteystiedot täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingissä alkoi lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevä kampanja Rakaskin ihminen voi satuttaa – erityisesti lapsiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt
AjankohtaistaHelsingin seurakuntien perheneuvoja Mari Kinnunen muistuttaa, että lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa isoja vaurioita ihmisen elämään.
