Arvokysymykset jakavat espoolaisia seurakuntavaaliehdokkaita
Espoolaiset seurakuntavaaliehdokkaat ovat eri mieltä arvokysymyksistä kuten suhtautumisesta naispappeuteen ja sateenkaariparien vihkimisiin.
Seurakuntavaalien valtakunnalliseen vaalikoneeseen vastasi 239 espoolaista ehdokasta (87 prosenttia) 9.10. mennessä. Kirkko ja kaupunki selvitti, miten ehdokkaat vastasivat vaalikoneen kysymyksiin ja millaisia eroja ehdokaslistojen välillä on.
Marraskuisten seurakuntavaalien ehdokkaat ovat Espoon suomenkielisissä seurakunnissa ryhmittyneet kolmelle erityyppiselle listalle. Arvoliberaalit ehdokkaat ovat perustaneet Kirkko kaikille -listat, arvokonservatiivit puolestaan ovat ryhmittyneet Yhdessä matkalla -listoille.
Kokoomus ja sitoutumattomat -ehdokaslista löytyy niin ikään jokaisesta Espoon suomenkielisestä seurakunnasta. Vaaliasetelma on sama kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2022. Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa on tulossa sopuvaalit eli ehdokaslistoja on vain yksi.
Vaalikoneessa on yhteensä 21 valtakunnallista kysymystä. Arvokysymysten kohdalla ehdokaslistojen välille syntyy selviä eroja. Väite ”Kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat” jakaa mielipiteitä.
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 59 prosenttia vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä on 33 prosenttia ja 8 prosenttia ei osaa vastata.
Espoossa ja Kauniaisissa vaaleilla valitut seurakuntaneuvostojen jäsenet ovat viime vuosina avanneet kirkkojen ovet sateenkaariparien vihkimisille. Monilla muilla Suomen paikkakunnilla tilanne on erilainen.
Naisten pappeus ei ole läpihuutojuttu
Ehdokaslistojen välillä eroja synnyttää myös vaalikoneen väite: ”Seurakuntani tulisi tukea vain sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka hyväksyvät naispappeuden.”
Kysymystä taustoitetaan seuraavasti: ”Seurakunnat tukevat taloudellisesti kirkon lähetysjärjestöjä. Jotkut kirkon piirissä toimivat lähetysjärjestöt eivät hyväksy naispappeutta, vaikka kirkossa papin virka on avoin kaikille sukupuolille.”
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 55 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista espoolaisehdokkaista. Täysin tai jokseenkin täysin eri mieltä on 38 prosenttia. En osaa vastata -vaihtoehdon valitsi 8 prosenttia vastaajista.
Kun tarkastellaan listojen välisiä eroja, selviää, että Kirkko kaikille -listojen ehdokkaista valtaosa puoltaa väitettä. Yhdessä matkalla -ehdokaslistojen ehdokkaat sen sijaan ovat valtaosin eri mieltä väitteestä. Yhdessä matkalla ehdokkaat haluaisivat, että Espoon seurakuntayhtymä tukisi kaikkia kirkon lähetysjärjestöjä, myös niitä, jotka eivät hyväksy naisten pappeutta.
Kokoomus ja sitoutumattomat -listojen vastauksissa näkyy tämän kysymyksen kohdalla hajontaa. Esimerkiksi Olarin seurakunnassa puolet kokoomustaustaisista ehdokkaista puoltaa väitettä ja vajaa puolet on täysin tai jokseenkin eri mieltä tai ei osaa vastata kysymykseen. Sen sijaan esimerkiksi Espoonlahden seurakunnan kokoomuslaisista ehdokkaista valtaosa (83 prosenttia) on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa.
Selkosuomen käyttäminen saa kannatusta espoolaisilta ehdokkailta.
Espoolaiset ehdokkaat ovat joistain kysymyksistä myös hyvin samanmielisiä. Esimerkiksi kysymys: ”Tavoittaakseen paremmin oman alueensa vieraskielisiä asukkaita, seurakunnan tulee tarjota enemmän toimintaa ja palveluja selkosuomeksi” Täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 84 prosenttia ehdokkaista.
Osalla ehdokkaista on selkeä poliittinen tai kirkkopoliittinen tausta
Vaalikoneeseen vastanneita ehdokkaita profiloitiin taustakysymyksillä. Heiltä kysyttiin muun muassa, minkä kirkossa vaikuttavan liikkeen he kokevat itselleen läheiseksi. Vastaajista 39 prosenttia ei nimennyt mitään herätysliikettä tai kirkkopoliittista ryhmää. Valtakunnallisen Tulkaa kaikki -liikkeen kannattajia on 17 prosenttia. Kannatusta saivat myös Sley eli Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, 13 prosenttia, Suomen Raamattuopisto, 11 prosenttia, Tuomas-yhteisö 10 prosenttia, herännäisyys ja Kansanlähetys 9 prosenttia sekä Hiljaisuuden liike ja Kansan Raamattuseura 8 prosenttia.
Eduskuntavaaleissa kokoomusta äänestäisi 50 ehdokasta, kristillisdemokraatteja 35, vihreitä 32 ja SDP:tä 17. Keskustaa äänestäisi 10, perussuomalaisia 8, vasemmistoliittoa 3 ja jotain muuta 7. Ehdokkaista 57 vastasi, ettei halua kertoa puoluekantaansa.
Viime seurakuntavaaleissa vuonna 2022 Kirkko kaikille -ehdokkaat saivat 44 prosenttia (24 paikkaa) yhteisen kirkkovaltuuston paikoista. Seuraavaksi eniten paikkoja saivat Yhdessä matkalla -ehdokkaat, 31 prosenttia (17 paikkaa), ja kokoomuksen ehdokkaat 25 prosenttia (14 paikkaa).
Jutuntekohetkellä Espoon ehdokkaista 87 prosenttia oli vastannut vaalikoneeseen. Vastausaikaa ehdokkailla on 2.11. saakka.
Testaa, miten näkemyksesi sopivat yhteen vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kanssa.
Kirkko saa valtiolta korvausta hautaustoimen hoitamisesta, sillä se on lakisääteinen tehtävä. Seurakuntien ylläpitämille hautausmaille haudataan myös kirkkoon kuulumattomia. Viime vuosina valtionosuutta on leikattu ja hautausmaksuja on jouduttu nostamaan pääkaupunkiseudulla. Grafiikasta näkyy, mitä mieltä vaalikoneen kysymyksiin vastanneet espoolaisehdokkaat ovat asiakasmaksujen osuudesta.
Kauniasten suomalaisen seurakunnan vaaliin osallistuu kaksi ehdokaslistaa
Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on kaksi ehdokaslistaa: Kokoomuslaisesti ajattelevat -lista ja Kaikkien kirkko -lista. Ehdokkaita näillä listoilla on yhteensä 20, joista 17 oli vastannut vaalikoneen kysymyksiin uutisentekohetkellä.
Vaalikoneessa ehdokkailta pyydettiin kantaa esimerkiksi väitteeseen ”Kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat.” Kokoomuslaisesti ajattelevista 83 prosenttia oli täysin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä oli 17 prosenttia. Kaikkien kirkko -listan ehdokkaista 45 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä ja 36 prosenttia täysin eri mieltä väitteen kanssa. 18 prosenttia listan ehdokkaista ei osannut sanoa mielipidettään.
Vaalikoneessa on yhteensä 21 valtakunnallista kysymystä. Eroavaisuuksia ehdokaslistojen sisällä tai niiden välillä on näkyvillä muissakin kysymyksissä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vain harva helsinkiläisehdokas ajattelee, että maahanmuuttajien tukeminen kuuluu kirkon tärkeimpiin tehtäviin
AjankohtaistaSilti valtaosa ehdokkaista ajattelee, että seurakuntien pitää tarjota toimintaa myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Vaalikoneessa voit verrata näkemyksiäsi ehdokkaiden mielipiteisiin.
