Valtaosa Vantaan seurakuntavaaliehdokkaista toivoo kirkon kotouttavan maahanmuuttajia
Seurakuntavaalien vaalikoneesta käy ilmi myös esimerkiksi vantaalaisten ehdokkaiden mielipide sateenkaariparien vihkimiseen ja hautausmaksuihin.
Suurin osa vantaalaisista seurakuntavaaliehdokkaista toivoo kirkon kantavan vastuuta kaupunkiin ulkomailta muuttavien ihmisten kotouttamisesta, esimerkiksi suomen kieltä ja luterilaista perinnettä opettamalla. Jokseenkin tai täysin samaa mieltä tästä on 77 prosenttia, täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä oli 15 prosenttia. Kahdeksan prosenttia valitsi en osaa sanoa -vaihtoehdon.
Tulos käy ilmi seurakuntavaalien vaalikoneesta, johon oli 9. lokakuuta mennessä vastannut 266 vantaalaista seurakuntavaaliehdokasta 288:sta. He vastasivat vaalikoneessa 21 valtakunnalliseen kysymykseen sekä paikallisiin kysymyksiin.
83 prosenttia vantaalaisista ehdokkaista on sitä mieltä, että seurakunnan tulisi aktiivisesti kehittää monikielistä ja eri kulttuureja yhdistävää toimintaa. Vantaan väestöstä noin 30 prosenttia oli vieraskielisiä vuonna 2025.
Vantaalaisilta seurakuntavaaliehdokkailta kysyttiin myös, pitäisikö seurakuntien tarjota niin sanottuja jäsenetuja, esimerkiksi kerhomaksuissa. Tähän väittämään vastanneista 190:stä vantaalaisesta jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli 67 prosenttia, täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä 23 prosenttia vastanneista. Yhdeksän prosenttia oli valinnut vaihtoehdon ”en osaa vastata”.
Enemmistö kannattaa hautausmaksujen korotusta
Vaalikoneessa kysyttiin myös kantaa yhteen viime vuosien puheenaiheista eli hautaustoimeen ja sen rahoitukseen. Kirkko saa valtiolta korvausta hautaustoimen hoitamisesta, sillä se on lakisääteinen tehtävä ja hautausmaille haudataan myös kirkkoon kuulumattomia. Viime vuosina valtionosuutta on leikattu ja hautausmaksuja on jouduttu nostamaan pääkaupunkiseudulla.
60 prosenttia vantaalaista ehdokkaista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”Koska valtion rahoitus ei enää kata hautaustoimen kuluja, seurakuntien tulisi kattaa hautaustoimen kustannukset nykyistä enemmän asiakasmaksuilla”. Täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä oli yhteensä 28 prosenttia, en osaa vastata -vaihtoehdon valitsi 12 prosenttia.
Pinnalla on ollut myös kirkon lähetysjärjestöjen tukeminen. Syyskuussa Kirkkohallituksen täysistunto poisti virallisten kolehtien saajien joukosta kaksi kirkon lähetysjärjestöä, Kansanlähetyksen ja Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY). Näiden kolehdit siirrettiin virallisista kolehdeista suosituskolehdeiksi eli seurakunnat voivat nyt itse päättää, tukevatko näitä kahta järjestöä vaiko eivät. Vantaan seurakunnat päättivät vuonna 2023, että ne tukevat kaikkia kirkon kahdeksaa lähetysjärjestöä.
Vantaalaisista ehdokkaista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että kirkon tulisi tukea vain lähetysjärjestöjä, jotka hyväksyvät naisten pappeuden, täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä oli 33 prosenttia. Yhdeksän prosenttia ei osannut vastata.
Samaa sukupuolta olevien vihkiminen jakaa mielipiteet
Vaalikoneesta käy ilmi myös se, mitä ehdokkaat ajattelevat samaa sukupuolta olevien vihkimisestä kirkossa. Yksittäiset seurakunnat avasivat ensin tilansa sateenkaariparien vihkimiselle. Piispojen vuonna antama 2025 pastoraalinen ohje puolestaan mahdollisti sen, että vihkiminen on sallittua ilman erillistä päätöstä asiasta. Vantaalla samaa sukupuolta olevia pareja vihitään kaikissa muissa seurakunnissa paitsi Hämeenkylässä.
Vantaalaisehdokkaista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. Täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä oli 32 prosenttia. 11 prosenttia oli valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa.
Tässä kysymyksessä ehdokaslistalla oli merkitystä: esimerkiksi Tulkaa kaikki -listojen ehdokkaat kannattivat sateenkaariparien vihkimisiä kaikissa seurakunnissa, Sanasta elämään -listan ehdokkaat pääsääntöisesti vastustivat. Puoluetaustaisilla listoilla (Sosialidemokraattinen seurakuntaväki ja kokoomustaustainen Kokoava seurakunta) oli hajontaa.
Ehdokkailta kysyttiin myös taustatietoja, kuten sitä, minkä herätysliikkeen, hengellisen yhteisön, järjestön tai kirkkopoliittisen liikkeen he kokevat itselleen läheiseksi. 35 prosenttia vantaalaisista ehdokkaista vastasi, ettei mitään. Seuraavaksi suosituimmat vaihtoehdot olivat Tulkaa kaikki -liike (25 prosenttia), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Sley tai sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Slef (12 prosenttia), Suomen Raamattuopisto (10 prosenttia) ja Kansanlähetys (9 prosenttia).
Ehdokkailta kysyttiin myös, mitä puoluetta he äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa. Vantaalaisista ehdokkaista 53 valitsi SDP:n, 40 kokoomuksen, 38 vihreät, 37 kristillisdemokraatit, 14 keskustan, 13 perussuomalaiset, 10 vasemmistoliiton ja 6 RKP:n. 51 ei halunnut kertoa ja neljä valitsi vaihtoehdon ”jokin muu”.
Jutuntekohetkellä Vantaan ehdokkaista 92 prosenttia oli vastannut vaalikoneeseen. Löydät vaalikoneen osoitteesta seurakuntavaalit.fi/vaalikone.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vain harva helsinkiläisehdokas ajattelee, että maahanmuuttajien tukeminen kuuluu kirkon tärkeimpiin tehtäviin
AjankohtaistaSilti valtaosa ehdokkaista ajattelee, että seurakuntien pitää tarjota toimintaa myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Vaalikoneessa voit verrata näkemyksiäsi ehdokkaiden mielipiteisiin.
