Atro Junejaa ei kastettu lapsena. Hänen intialaislähtöinen isoisänsä toimitti Atrolle sikhiläisen nimenanto- seremonian.
Atro Juneja halusi liittyä kirkon jäseneksi hyvissä ajoin ennen rippileiriä – päätökseen vaikuttivat oma pohdinta ja netin algoritmit
Kastetta ja kirkkoon liittymistä edelsi muun muassa Raamattuun perehtyminen. ”En kääntyisi uskoon tietämättä, mistä se kertoo”, Atro Juneja sanoo.
Tämän vuoden tammikuussa Atro Juneja kastettiin. Mukana Olarin kirkossa olivat vanhemmat, pikkusisko ja kaksi kummia. Seurakunta tarjosi päälle kahvit donitsien ja irtokarkkien kanssa.
Junejan vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, mutta äskettäin 15 vuotta täyttänyt Atro tiesi jo hyvän aikaa sitten haluavansa rippileirille. Hän pohti maailmanuskontoja filosofisesta näkökulmasta, katsoi dokumentteja, tutustui sisältöihin somessa.
– Ja luin Raamattua. En kääntyisi uskoon tietämättä, mistä se kertoo.
Usko on aina irrationaalinen asia, Juneja sanoo, sitä ei voi selittää järjellä. Samalla hän kuvailee, mitkä asiat kristinuskon viestissä vetoavat häneen: Jumala on rakastava. Muita ihmisiä pitää kohdella hyvin. Pyhä Henki on mukana aina. Maailmassa on hyvää, vaikka pahaa näkyykin paljon.
Koska homma oli hänelle selvä, hän halusi kasteelle jo puolisen vuotta ennen rippileiriä, joka on edessä kesäkuussa.
Atro Junejan arkeen kuuluu koulun lisäksi brasilialaisen jujutsun treenaaminen maajoukkuevalmennuksessa.
Kotona maailmankatsomuksista on keskusteltu paljon
Atro Junejan suvuissa on ollut monenlaisia maailmankatsomuksia, ja perheessä on keskusteltu paljon, Atron äiti Anna Juneja kertoo.
– On ollut luonnollista ja itsestään selvää, että Atro on näistä asioista kiinnostunut.
Atron isän puoleinen isoisä tuli Suomeen Intiasta 1970-luvun alussa. Hän oli sikhi, isän äiti puolestaan on suomalainen teosofi, jolla on luterilaiset juuret.
On se tätä perhetaustaa vasten tavallaan radikaali ratkaisu.
Atron molemmat vanhemmat on kastettu lapsena, mutta kumpikin on aikuisena eronnut kirkosta. Anna Juneja oli rippikoulun jälkeen kahdesti isosenakin. Nykyisin hän katsoo edustavansa uushenkisyyttä.
Anna yllättyi siitä, että Atro kiinnostui nimenomaan luterilaisuudesta – ja samalla kuitenkaan ei yllättynyt.
– Epävakaassa maailmassa paluu perinteiseen instituutioon on looginen ja vakautta luova asia. Mutta on se tätä perhetaustaa vasten tavallaan radikaali ratkaisu.
Anna Juneja kertoo, kuinka hän ja Atro kulkivat pari vuotta sitten kahdestaan perinteisen pyhiinvaellusreitin Espanjan Santiago de Compostelaan. Käy ilmi, että se oli äidille henkisesti merkityksellisempi kokemus kuin Atrolle.
Atro Junejan mielestä kirkkoarkkitehtuuri oli hienoa ja loma Espanjassa kiinnostava, ei muuta. Ja vaikka hän on käynyt kavereiden kanssa seurakunnan tilassa Chapplessa Ison Omenan kauppakeskuksessa, ei siellä ole uskonasioista juteltu, vaan pelattu korttia.
Usko tuntuu hänestä päänsisäiseltä asialta. Heti perään Juneja on itsekriittinen: olisiko hän kristitty ilman nettiä? Uskonnot, myös kristinusko, näkyvät somealustoilla, ja algoritmit tietysti tarjoavat hengellistä sisältöä yhä enemmän niille, jotka osoittavat kiinnostusta sitä kohtaan.
Olarin seurakunnan Chapple-tilasta kauppakeskus Isossa Omenassa on tullut Atro Junejalle tuttu paikka.
Atro Juneja odottaa riparilta teologian opetusta ja sählinkiä
Nuorten miesten kiinnostus uskonnollisuutta kohtaan on noussut viime vuosina uutisaiheeksi, ja siitä tehdään parhaillaan tutkimusta. Atro Juneja epäilee, että ilmiö liittyy pitkälti konservatiivisten arvojen nousuun.
Itseään hän tosin ei pidä arvokonservatiivina, vaan pikemminkin liberaalina.
No, entä rippileiri. Mitä Juneja odottaa sieltä?
– Uskonopetusta, teologisia aspekteja, hän vastaa.
– Ja sählinkiä.
Mitä sählinkiä?
– Mitä ikinä me niin sanottu nuoriso tehdään.
Nuorille järjestetään erityisiä kastepäiviä
Rippikouluun tulee yhä useammin nuoria, joita ei ole kastettu lapsena. Espoossa riparin käy vuosittain noin 2 500 nuorta. Vuonna 2021 heistä kastettiin 68, viime vuonna 121. Olarin seurakunnassa kastettavia nuoria on ollut 20–30 vuodessa.
Seurakunnat ovat järjestäneet lapsiperheille matalan kynnyksen kastepäiviä jo toistakymmentä vuotta. Nyt kastepäiviä on suunnattu erikseen nuorille. Olarissa sellaiset on järjestetty alkuvuosina 2024 ja 2025, Tapiolan seurakunnan ensimmäinen nuorten kastepäivä toteutettiin tänä keväänä.
Rippikoulun voi käydä ilman kastetta ja kirkkoon liittymistä, mutta konfirmoitavan täytyy olla kastettu. Silloin, kun kastettava on yli 12-vuotias nuori, joka ei ole vielä käynyt rippikoulua, kasteeseen tarvitaan sekä vanhempien että kastettavan kirjallinen suostumus.
Jos nuori haluaa kasteelle, se tapahtuu usein rippileirillä tai juuri ennen konfirmaatiota. Erityisillä kastepäivillä voidaan osaltaan helpottaa kasteiden kasautumista muutamaan kesäviikkoon, Olarin seurakunnan pappi Antti Hirsto kertoo.
Kumpaankin teini-ikäisten kastepäivään Olarissa osallistui 5–6 kastettavaa. Tilaisuudet järjestettiin nuorten toiveesta peräkkäin niin, että jokaisen nuoren kastehetkessä oli paikalla vain oma lähipiiri. Kastettavat tulivat Hirston mukaan hyvin erilaisista taustoista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Moni nuori kastetaan nyt vasta rippikoulun yhteydessä – Maria Kopposella oli samana vuonna sekä kaste että rippijuhlat
AjankohtaistaLapsikasteitten määrän vähentyminen näkyy jo rippikouluikäisten ikäluokissa. Ripareille ilmoittautuu nyt myös heitä, jotka eivät kuulu kirkkoon.
