Bisnesantropologi: Kaikista maailman ihmisistä miksi juuri Björn Wahlroosin mielipiteet kiinnostavat meitä?
Talouspuheen dominanssi ja fetissimme miljoonien ansaitsemiseen jättävät alleen tärkeitä, ratkaisemattomia ongelmia.
Entinen kansantaloustieteen professori ja konsernijohtaja, nykyinen suursijoittaja ja pikkuhiljaa eläköityvä hallitusammattilainen Björn Wahlroos saa palstatilaa hämmentävän helposti. Esimerkiksi Hesari on tänä vuonna kirjoittanut hänestä jo yli 30 kertaa. Mainintojen määrinä varjoon jäävät esimerkiksi kaikki alojensa huippututkijat. Media kuuntelee Nallea enemmän kuin esimerkiksi ketään biologia, fyysikkoa, ilmastotieteilijää, lääketieteilijää tai sosiaalipsykologia.
Medioiden valinnat tietenkin vain heijastavat yleisön mieltymyksiä. Kaikista tieteenaloista meitä tuntuu kiinnostavan eniten talous. Varsinaisen taloustieteen sijaan meitä tosin tuntuu kiinnostavan enemmän raha ja sitä itselleen tekevät. Tuskin nimittäin edes tuntisit Wahlroosia, jos hän olisi edelleen huippuakateemikko. Yritysjohtajat taas rankataan säännöllisesti sen mukaan, mitä he ansaitsevat. Kun talousmediat valitsevat vuoden johtajaa, listalle harvoin pääsee muita kuin absoluuttiseen tulokärkeen kuuluvia.
Kiinnostuksemme ansaintaan ja rahaan ilmentää fetissiämme valtaan. Mitä valta sitten on? Yhtenä vallan ilmenemismuotona pidetään kykyä saada toinen henkilö toiminaan halutulla tavalla tämän vastustuksesta huolimatta. Raha on tähän äärimmäisen tehokas väline.
Talouspuheen ja suurituloisten dominanssi mediassa ei ole ainoa rakenteellinen vääristymä, joka fetissistämme seuraa.
Jo melko pieni määrä rahaa kuukausittaisina annoksina riittää esimerkiksi pitämään ihmisen hymyilemässä kaupan kassalla, vaikka palveltavina olisi täysiä kusipäitä tai maassa valloillaan tappava virustauti. Suuremmassa mittakaavassa taas yhtenä firman suuruuden merkkinä Suomessa pidetään sitä, kykeneekö se järjestämään yksityisbileet, joissa soittavat Eput. Martti Syrjää yhtyeineen ei henkilökohtaisesti kiinnostane yhdenkään vieraan yrityksen kesäjuhlat, mutta riittävä määrä rahaa saa bändin ryhtymään jopa niin vastenmieliseen tehtävään. Nyt reppu jupiset riimisi rupiset kännissä joraavalle talouspäällikölle ja toimitusjohtajalle.
Talouspuheen ja suurituloisten dominanssi mediassa ei ole ainoa rakenteellinen vääristymä, joka fetissistämme seuraa. Se myös ohjaa, minkälaisten ongelmien ratkaisemiseen ylipäätään käytämme aikaamme.
Antropologi Karen Ho tutki vuonna 2010 julkaistussa monografiassaan Liquidated elämää Wall Streetillä. Hän kiinnitti huomiota siihen, että täysin oppialasta riippumatta lahjakkaimmat nuoret ajattelijat parhaista kouluista näyttivät vuosituhannen alussa suuntautuvan heti valmistuttuaan töihin investointipankkeihin. New Yorkin pörssikatu, kuten muutkin globaalit markkinakeskukset, on täyttynyt biologeista, fyysikoista, ilmastotieteilijöistä, lääketieteilijöistä ja sosiaalipsykologeista. Mistä kaikesta se onkaan pois?
Kirjoittaja on strategiakonsultti, rahoitustieteilijä ja teologi, jolta on ilmestynyt teos bisnesantropologiasta. Hän kirjoittaa rahan ja talouden uskonvaraisista elementeistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Bisnesantropologi: Nirvanan rumpalin tarina opettaa, että jos jahtaa rahaa ja menestystä, joutuu hyväksymään myös riskin, että ne karkaavat
PuheenvuorotMenestyksen tavoittelu on niin riskistä, että on parempi tavoitella sitä vain asioissa, joita rakastaa niiden itsensä vuoksi.