Migri kuulee jatkossa myös alle 12-vuotiaita lapsia, jos turvapaikkaa hakeva perhe on kääntynyt kristinuskoon. Kuvan lapsi ei liity juttuun. Kuva: Ari Heinonen / Lehtikuva
Blogisivusto kertoi Migrin haastattelevan lapsia vanhempiensa uskonnosta – Migrin mukaan ulkopuolinen taho on lisäillyt tekstiin omiaan
Maahanmuuttovirasto aikoo haastatella kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijaperheiden alle 12-vuotiaita lapsia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä kuulemista ei pidä rajoittaa vain yhteen ryhmään.
Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää MigriLeaks-sivuston paljastus, jonka mukaan Maahanmuuttovirasto (Migri) alkaa haastatella kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijaperheiden alle 12-vuotiaita lapsia.
MigriLeaks julkaisi tekstin, joka sen mukaan lähetettiin vastaanottokeskuksille 18. toukokuuta. Tekstissä lukee muun muassa: ”Kuulemisessa selvitetään mitä vaikutuksia perheen tilanteella on lapseen, annetaan lapselle mahdollisuus kertoa omasta uskonnostaan, ja käsityksestään vanhempiensa uskonnosta, ja pyritään varmistamaan, ettei lapsen oikeutta uskontoon ja uskonnonvapauteen loukata perheen sisällä.”
MigriLeaks on blogisivusto, joka kertoo tarkoituksekseen ”havahduttaa ihmiset huomaamaan kuinka julmaa ja epäinhimillistä maahanmuuttoviraston (Migri) toiminta tällä hetkellä on ja miten tarkoitushakuisesti sisäministeriö ja Migri siitä tiedottavat”.
Julkaisusta syntyi kohu. Muun muassa bloggaava juristi Saku ”Uuninpankkopoika” Timonen totesi, että ”Maahanmuuttovirasto Migri näyttää toimivan ikään kuin mitkään lait eivät sitä koskisi”. Timosen mukaan Migri on ylittänyt toimivaltansa, ”sillä [Migri] ei ole uskonnonvapauden valvoja eikä lastensuojeluviranomainen”.
(Juttu jatkuu Twitter-upotusten jälkeen.)
Nytkö lapsista tehdään Suomen epäinhimillisen pakolaispolitiikan välikappaleita? @Maahanmuuttovir on alkanut kuulustella 12-vuotiaita näiden vanhempien kristinuskosta ja arvattavasti sen uskottavuudesta. Reaktioita @Lapsioikeus @Lapsiasia @yhdenvertaisuus? https://t.co/j3f0vHFeC1
— Katju Aro (@katjuaro) 20. toukokuuta 2018
Alle 12-vuotiaita kuulustellaan heidän vanhempiensa uskonnollisista käsityksistä? Pieniä lapsia? Hei mitä tämä on? Voisko joku kirjoittaa tästä? @hsfi https://t.co/cv0Z1wimL2
— Kaarina Hazard (@KaarinaHazard) 20. toukokuuta 2018
Täysin moraalitonta touhua, jonka ainoa tarkoitus on löytää lapsen uskosta syy koko perheen negalle. Lapsella on lapsen usko, oli se mikä tahansa. Siihen ei sisälle sellainen teologinen osaaminen mitä Migri edellyttää. | Puhdasoppisuuden virasto https://t.co/qZsxg9gtza
— Sini Al-Musawi (@sinikettutytto) 21. toukokuuta 2018
Migri: Kyse on myönteisestä uudistuksesta – lapsista ei pyritä tekemään ilmiantajia
Maahanmuuttoviraston uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi vahvistaa Kirkko ja kaupungille, että Migri kuulee jatkossa myös alle 12-vuotiaita lapsia, jos heidän turvapaikkaa hakeva perheensä on kääntynyt kristinuskoon.
Laki velvoittaa viranomaisia kuulemaan kaikkia 12 vuotta täyttäneitä turvapaikanhakijaperheiden lapsia. Lain mukaan nuorempienkin lasten kuuleminen on sallittua.
– Olemme saaneet järjestöiltä ja tutkijoilta paljonkin kritiikkiä, että emme kuule tarpeeksi lapsia turvapaikkaprosessissa. Viimeisimpänä niin sanottiin Unicefin raportissa. Se on syy, miksi olemme ryhtyneet tähän, Karppi kertoo.
Karpin mukaan Maahanmuuttoviraston tarkoitus on tulevaisuudessa kuulla laajemmin kaikkia alle 12-vuotiaita turvapaikanhakijalapsia. Kristinuskoon kääntyneiden perheiden lapsista päätettiin aloittaa, koska kristinuskoon kääntyminen koskettaa koko perhettä.
Olemme saaneet järjestöiltä ja tutkijoilta paljonkin kritiikkiä, että emme kuule tarpeeksi lapsia turvapaikkaprosessissa.
– Migrin uskontoasiantuntija Anu Karppi
– Monet asiat, joihin turvapaikanhakijat vetoavat, ovat esimerkiksi sellaisia kotimaan tapahtumia, joista lapset eivät välttämättä tiedä. Niistä ei ole mitään tarvetta kuulla lasta, Karppi selittää.
– Uskonnollinen kääntyminen ja seurakuntatoiminta taas ovat asioita, joissa yleensä koko perhe on mukana.
Karppi painottaa, että uudistuksen on tarkoitus olla myönteinen. Tieto siitä lähti kuitenkin viikonlopun aikana liikkeelle negatiivisena.
– On esitetty epäilyjä, miksi Maahanmuuttovirasto ryhtyy tällaiseen ja mitkä ovat motiivit. Motiivi on lapsen oikeus tulla kuulluksi ja kertoa ajatuksiaan. Tarkoitus ei ole saada perhettä jotenkin hankalaan tilanteeseen.
Kysekö ei siis ole siitä, että lapsista pyrittäisiin tekemään ilmiantajia, joilta tarkastetaan, onko vanhempien kääntymys aitoa vai epäaitoa?
– Ei, se ei nimenomaan ole tarkoitus.
Migrin mukaan blogijulkaisussa on ulkopuolisia lisäyksiä
Vaikka MigriLeaksin julkaisema teksti on pääpiirteittäin samanlainen kuin Migrin perjantaina vastaanottokeskuksiin lähettämä tiedote, teksteissä on eroja. MigriLeaksin julkaisema teksti vaikuttaa ennemminkin saatesähköpostilta tai tiedotteen vapaalta referaatilta.
Karppi ei tiedä, mikä MigriLeaksin tekstin alkuperä on.
– En tiedä, mitä siinä on tapahtunut, mutta se on muokattu teksti.
Migrin varsinaisessa tiedotteessa ei esimerkiksi mainita, että lapselta kysyttäisiin hänen näkemyksiään vanhemman uskonnosta. Varsinaisessa tiedotteessa vastaava kohta kuuluu: ” [Alle 12-vuotiaiden lasten] [k]uulemisessa selvitetään, mitä vaikutuksia perheen tilanteella on lapseen. Lähtökohtana on se, että myös lapselle annetaan mahdollisuus kertoa omasta uskonnostaan ja pyritään varmistamaan, ettei lapsen oikeutta uskontoon ja uskonnonvapauteen loukata.”
Karppi pitää todennäköisenä, että ulkopuolinen taho on lisännyt julkaistuun tekstiin omiaan.
– Olemme selvitelleet asiaa kaikista mahdollisista yhteyksistä ja varmistaneet, onko jossain välissä lähtenyt esimerkiksi saatesanoja, jossa lausuttaisiin jotain muuta kuin vastaanottokeskuksille lähetetyssä tiedotteessa, Karppi sanoo.
Vastaus on hänen mukaansa selvä: lisätyt sanat eivät ole Maahanmuuttoviraston kynästä.
– Sitä, että lapsen kuulemisessa selvitettäisiin lapselta hänen käsitystään vanhempien uskonnosta, ei ole tietojemme mukaan lausuttu missään, edes sähköposteissa. Se on ulkopuolisen tekemä lisäys.
MigriLeaksin blogikirjoituksen on allekirjoittanut Pakolaisten puolesta ry. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuire Kajasvirta kertoo saaneensa blogikirjoituksessa jaetun tekstin hyvin tuntemaltaan henkilöltä, joka työskentelee eräässä vastaanottokeskuksessa.
– Hän sanoi, että se oli avoimessa postissa. Hän ei tarkentanut, oliko kyse paperi- vai sähköpostista, Kajasvirta kertoo.
Kajasvirta uskoo, että Migrillä on kaksi tiedotetta: toinen sisäiseen ja toinen julkiseen käyttöön. Anu Karppi kiistää väitteen.
Maahanmuuttoviraston uskontoasiantuntijan Anu Karpin mukaan alle 12-vuotiaita kuullaan jatkossa enemmän, koska Migri on saanut palautetta, ettei lapsia kuulla turvapaikkaprosessissa tarpeeksi. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Miksi alle 12-vuotiailta kysytään "omasta uskonnosta"?
Suomen uskonnonvapauslain mukaan vanhempien uskonto määrittää lasten uskonnollisen aseman. Migrin vastaanottokeskuksille lähettämässä tiedotteessa taas lukee: ”Lähtökohtana on se, että myös lapselle annetaan mahdollisuus kertoa omasta uskonnostaan.”
Anu Karppi, miksi Migri pyytää alle 12-vuotiaita lapsia kertomaan ”omasta uskonnostaan”, vaikka lain mukaan sen ikäinen lapsi seuraa vanhempansa uskontoa?
En tiedä, mitä siinä on tapahtunut, mutta se on muokattu teksti.
– Migrin uskontoasiantuntija Anu Karppi
– Se on tietysti vanhempien päätösvallassa, mitä uskontoa lapsi virallisesti edustaa, Karppi vastaa.
– Mutta kääntymisessä ja seurakunnan toimintaan osallistumisessa voi olla sellaisia lapsen tilanteeseen vaikuttavia asioita, joita vanhemmatkaan eivät ehkä ymmärrä tai tiedä. Lapsi voi itse kertoa, miten uusi uskonto on vaikuttanut häneen.
– Hallinto-oikeudetkin ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten esimerkiksi lapsen osallistuminen seurakunnan toimintaan Suomessa näkyy ulos ja miten se voi aiheuttaa jo vainon vaaraa.
Migrin tiedotteen mukaan alle 12-vuotiaiden kuulemisilla pyritään myös varmistamaan, ettei ”lapsen oikeutta uskontoon ja uskonnonvapauteen loukata”. Jos turvapaikanhakijaperhe on kääntynyt kristinuskoon, minkälainen voisi olla tilanne, jossa lapsen oikeutta uskontoon tai uskonnonvapauteen loukattaisiin?
– Nämä ovat toki kuvitteellisia tilanteita, mutta tietenkin, jos esimerkiksi perheen sisällä on jotain lapseen kohdistuvaa uskonnollista väkivaltaa tai pakottamista, niin se meidän täytyy ottaa huomioon.
Onko Migrin tehtävä valvoa lasten oikeuksia ja uskonnonvapauden toteutumista?
– Siinä mielessä, jos se [uskonnonvapauden vaarantuminen] on turvapaikkaperuste tai jos lapseen kohdistuu sen vuoksi jonkinlaista vaaraa. Sehän voi kohdistua suvun taholta tai laajemminkin. Perheestä voi olla osa Suomessa ja osa muualla.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa tasapuolisuutta
Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta pitää hyvänä sitä, että Migri haluaa laajentaa lasten oikeuksien toteuttamista ja kuulemista turvapaikkapäätöksissä.
Sen sijaan hän ei näe mitään erityistä perustetta sille, että lapsia kuullaan vain, jos vanhemmat ovat kääntyneet kristityiksi.
– Kun näin sanotaan, on ymmärrettävää, että Migrin motiiveja kuulla lapsia myös epäillään. Itse ajattelen kuitenkin niin, että kuulemisen tavoitteena pitää olla lasten edun varmistaminen. Silloinkin kaikkia lapsia pitää päätöksenteossa kuulla tasapuolisesti, ei vain yhden ryhmän lapsia. Tämä on lapsen kannalta erittäin tärkeää varsinkin turvapaikkapäätöksissä, sanoo Hiltunen.
Hiltunen toteaa, että lasten kuulemiseen ovat kiinnittäneet huomiota niin oikeusistuimet kuin lastensuojelujärjestöt.
Mutta entä jos tätä voidaankin tulkita niin, että lasten kautta selvitetään vanhempien uskon aitoutta?
– Tämä ei tietenkään voi olla tavoite, vaan lapsen aseman turvaaminen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös syrjinnän vaarassa olevien ryhmien, kuten ulkomaalaisten, olojen, oikeuksien ja aseman edistäminen. Valtuutettu myös valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista ja toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana.
Teksti: Pauli Juusela
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Miten mieheni voisi pitää yhteyttä lapseensa tuhansien kilometrien päästä Nigeriasta? kysyy suomalainen Charlotta Ihebom
AjankohtaistaKorkein hallinto-oikeus ratkaisee, saako alle kolmevuotiaan pojan isä jäädä Suomeen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen etu jää usein liian vähälle huomiolle.
