Uskon arviointi on kirkoillekin vaikeaa, mutta ketään ei kasteta vain turvapaikan saamisen takia
Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Muayad Namrood ja Migrin uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi puhuivat uskon aitouden arviointia käsitelleessä seminaarissa torstaina.

Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Muayad Namrood ja Migrin uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi puhuivat uskon aitouden arviointia käsitelleessä seminaarissa torstaina.

Uskon arviointi on kirkoillekin vaikeaa, mutta ketään ei kasteta vain turvapaikan saamisen takia

Suomessa on kastettu arviolta lähes tuhat turvapaikanhakijaa. Kristityksi kääntymiseen vedotaan noin 550:ssä vireillä olevassa turvapaikkahakemuksessa.

Kristityksi kääntymiseen vetoaminen turvapaikkaperusteena ei ole uusi ilmiö, mutta viime vuosina se on yleistynyt merkittävästi sekä Suomessa että muualla Euroopassa, kertoo Maahanmuuttoviraston Migrin uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi. Uutta Karpin mukaan on se, että uskonnon vaihtamiseen vetoavat nykyisin irakilaiset ja afganistanilaiset.

Tällä hetkellä vireillä on noin 550 turvapaikkahakemusta, joissa vedotaan kristityksi kääntymiseen. Näistä noin 200 on hallinto-oikeudesta palautettuja tapauksia, joissa hakijat odottavat puhuttelua Migrissä. Noin 350 tapauksessa hakijat on jo puhutettu, ja he odottavat päätöstä. Suurin osa hakijoista on Karpin mukaan vedonnut kristinuskoon kääntymiseen vasta saatuaan ensin kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Kastettujen turvapaikanhakijoiden tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä heitä on monissa eri kirkoissa ja seurakunnissa. Kirkkojen yhteistyöelimen Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) pääsihteeri Mari-Anna Auvinen arvioi, että viime vuosien aikana Suomessa on kastettu noin tuhat turvapaikanhakijaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien arabiankielisen työn piirissä on kolmen viime vuoden aikana kastettu noin 160 ja helluntailaisessa Helsingin Saalem-seurakunnassa noin 50 turvapaikanhakijaa.

Migri joutuu turvapaikkapäätöksissään arvioimaan kastettujen turvapaikanhakijoiden uskon aitoutta. SEN:n järjestämässä seminaarissa 22.11. kuultiin sekä Migrin että kirkkojen edustajien näkemyksiä uskon aitouden arvioinnista. Arvioinnista tekee vaikean esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vaihteleva koulutustaso ja myös se, että eri kirkkokunnissa on erilaisia teologisia painotuksia ja niiden käyttämät käsitteet eroavat toisistaan, eikä niitä aina puhuttelussa osata ottaa huomioon.

Afganistanista turvapaikanhakijana tullut Jaki Fahimi huomautti, että monet afganistanilaiset ovat lukutaidottomia. Esimerkiksi sellaiset kysymykset kuin miten vanhurskaaksi tullaan saattavat tuntua liian vaikeilta heille.

Kirkkojen edustajat kyselivät myös, mikä on aito kääntymys ja miten uskon syvyyttä voidaan arvioida. He muistuttivat, että kirkon kuuluu auttaa kaikkia apua tarvitsevia, mutta ketään ei kasteta turvapaikan takia ilman perusteellista opetusta ja harkintaa.

Suomalaiset eivät aina ymmärrä, kuinka kokonaisvaltainen asia islam muslimien elämässä on.
- Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Muayad Namrood

Herttoniemen seurakunnan arabiankielisen seurakuntatyön pappi Ramez Ansara kertoi, että prosessiin kuuluu vähintään 45 tuntia opetusta.

– Ei ole väliä, tuleeko joku kirkkoon oleskeluluvan takia. Tiedän, että 90 prosenttia tulijoista haluaa oleskeluluvan. Kirkossa he kuulevat Jumalan sanaa ja se auttaa heitä elämässä. Minun tehtäväni ei ole päättää, kuka on oikeasti kääntynyt kristityksi. Se on Jumalan tehtävä, Ansara sanoi.

– Monet turvapaikanhakijat tulevat kirkkoon umpikujassa. Seurakunnan tehtävä ei ole asettaa rajoja sille, kuka saa tulla ja mikä on oikea syy, sanoi myös kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen Malmin seurakunnasta.

Useat puhujat korostivat sitä, että kristityksi kääntyminen merkitsee muslimeille suhteiden katkeamista perheeseen, sukuun ja ystäviin ja pahimmassa tapauksessa hengenvaaraa. Sellaiseen ei kovin kevein perustein lähdetä.

– Suomalaiset eivät aina ymmärrä, kuinka kokonaisvaltainen asia islam muslimien elämässä on. Se ei ole vain uskonto, vaan liittyy esimerkiksi perheeseen, työhön ja politiikkaan. Kristityksi kääntyvä jättää kaiken sen, muistutti Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Muayad Namrood.

Namroodin mukaan hänen seurakunnassaan halutaan varmistaa, että kasteelle tulevat ovat uskonsa kanssa tosissaan. Siksi opetus on tärkeää.

– Emme koskaan etukäteen lupaa kastepäivää. Ennen kastetta haluan arvioida, onko ihminen valmis kasteelle ja julkistamaan uskonsa, vaikka ei saisikaan kastetodistusta Migrille vietäväksi, Namrood kertoi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi