null Miten mieheni voisi pitää yhteyttä lapseensa tuhansien kilometrien päästä Nigeriasta? kysyy suomalainen Charlotta Ihebom

Macathy ja Charlotta Ihebom poikansa Standfastin kanssa asunnossaan Espoossa.

Macathy ja Charlotta Ihebom poikansa Standfastin kanssa asunnossaan Espoossa.

Miten mieheni voisi pitää yhteyttä lapseensa tuhansien kilometrien päästä Nigeriasta? kysyy suomalainen Charlotta Ihebom

Korkein hallinto-oikeus ratkaisee, saako alle kolmevuotiaan pojan isä jäädä Suomeen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen etu jää usein liian vähälle huomiolle.

Espoolaisen opiskelija-asunnon ovella on matto, jossa lukee ”Welcome”. Oven sisäpuolella karmin yllä on tarra, jossa olevat kirjaimet viittaavat Raamatun idän tietäjiin. Äidin ja isän vierellä tulijoita vilkuilee kohta kolmevuotias poika.

Charlotta ja Macathy Ihebom toivottavat tulijat tervetulleeksi ja kertovat, että pojan nimi on Standfast. Nimi sopii hyvin kuvaamaan iloista poikaa, joka ei turhia ujostele ja vaikuttaa liikunnalliselta. Välillä Standfast esittelee valokuvaajalle lelujaan.

Katolisen kirkon pappi, isä Marco Pasinato kävi edellisenä iltana siunaamassa perheen kodin ja jätti muistoksi tarran. Perheen isä on katolilainen, äiti luterilainen ja poika on kastettu luterilaisen kirkon jäseneksi. Perhe osallistuu kummankin kirkon toimintaan.

Kodin lämmintä tunnelmaa himmentää sitä uhkaava todellisuus. Se vaikuttaa paitsi henkisesti myös taloudellisesti. Perheen isä Macathy ei ole saanut Suomesta oleskelulupaa, jota hän on hakenut perhesiteen perusteella. Koska oleskelulupaa ei ole, hän ei voi saada työpaikkaa. Äiti opiskelee, joten perheen talous on tiukoilla.

– Macathy on ammatiltaan automaalari. Hän olisi saanut työpaikan, mutta työnantaja ei jaksanut enää odottaa oleskelulupaa. Isäni on maksanut vuokran jo kolme kertaa, sillä meidän vähät rahamme riittävät hädin tuskin ruokaan, Charlotta kertoo.

Katolinen pappi on juuri käynyt siunaamassa perheen asunnon ja jätti oven yläpuolelle tarran, joka viittaa loppiaisen sanomaan ja idän tietäjiin.

Katolinen pappi on juuri käynyt siunaamassa perheen asunnon ja jätti oven yläpuolelle tarran, joka viittaa loppiaisen sanomaan ja idän tietäjiin.

Pari tutustui Mikaelin kirkossa

Macathy Ihebom on kotoisin Nigerian Biafrasta, alueelta, jossa käyty julma sisällissota syöpyi suomalaisten mieliin 1960-luvun lopulla. Sodassa kuoli 1,2 miljoonaa ihmistä, pääasiassa nälkään ja tauteihin, eivätkä sen jäljet ole vieläkään parantuneet.

Macathy kuuluu ibo-heimoon, joka pyrki sodassa itsenäistymään. Tilanne ei koskaan rauhoittunut kokonaan. Nykyäänkin Nigeria on konfliktien sävyttämää maa. Osatekijänä on uskonto. Macathyn siskon kylään hyökkäsi muutama kuukausi sitten maan armeija. Sisko ei soittaessaan turvallisuussyistä kerro sijaintiaan.

Tämän tilanteen vuoksi Macathy pakeni vuonna 2015 Eurooppaan, ensin Italiaan ja sitten Saksaan. Hän haki Saksasta turvapaikkaa ja teki siellä työtä automaalarina. Suomeen hän tuli, kun Saksan hakuprosessi oli vielä kesken. Hän ei ole hakenut täältä turvapaikkaa, vaan ensin oleskelulupaa työtä tehdäkseen ja sitten perhesiteen vuoksi.

En ollut koskaan aiemmin tavannut ketään, joka oikeasti paastosi ruoasta hengellisistä syistä.
– Charlotta Ihebom

– Tulin Suomeen, koska tämä on kristitty maa. Asuin Helsingin Kontulassa ja näin Mikaelin kirkon katolla ristin. Ajattelin, että se on katolinen kirkko ja menin sisälle. Se olikin luterilainen. Tapasin kirkossa Charlottan, jolta kysyin, koska messu alkaa. Hän antoi minulle Lasten virsikirjan, sillä alkamassa oli perhemessu, Macathy kertoo.

Charlotta Ihebom kertoo, että hän tapasi Macathyn myöhemmin monta kertaa kirkossa, jossa Charlotta toimi pyhäkoulunopettajana ja muissa vapaaehtoistehtävissä.

– Joimme yhdessä kirkkokahveja. Kysyin, millaisista ruoista hän pitää. Hän kertoi paastoavansa. En ollut koskaan aiemmin tavannut ketään, joka oikeasti paastosi ruoasta hengellisistä syistä. Pyysin häntä elokuviin ja näytin Helsinkiä. Näin seurustelumme alkoi ja syveni, Charlotta sanoo.

Perheen jääkaappi on tyhjillään rahanpuutteen vuoksi. Charlotta Ihebomin isä on auttanut perhettä vuokrissa.

Perheen jääkaappi on tyhjillään rahanpuutteen vuoksi. Charlotta Ihebomin isä on auttanut perhettä vuokrissa.

Pariskunta tapasi toisensa tammikuussa. Kumpikin oli rukoillut kristittyä puolisoa, kuten myös Macathy Ihebomin sisko veljelleen Nigeriassa. He huomaisivat pian, että ajattelivat elämästä ja uskosta samalla tavalla.

– Minun vakaumukseeni kuuluu, että yhteen ei muuteta, ellei olla tosissaan. Minä pyysin häntä kihloihin kanssani ja hän vastasi myöntävästi, Charlotta kertoo.

Häitä vietettiin 13. heinäkuuta 2018. Standfast syntyi seuraavan vuoden huhtikuussa. Lapsi sai nigerialaiseen tapaan kolme muutakin etunimeä kastejuhlassa Mikaelin kirkossa.

– Macathy kannusti minua opiskelemaan teologiaa ja pappisuralle. Hän oli mukanani synnytyksessä ja on hoitanut lasta, kun olen opiskellut. Olen jo maisterivaiheessa, kandin paperit tein kaiken tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta huolimatta kolmessa vuodessa, Charlotta kertoo.

Standfast on lähdössä kohta päiväkotiin pulkalla.

Standfast on lähdössä kohta päiväkotiin pulkalla.

Suomi uhkaa käännyttää Macathyn

Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus eivät ole myöntäneet Macathylle oleskelulupaa. Syynä tähän on näkemys, että Macathy olisi kiertänyt maahantuloa koskevien säännöksiä.

Tosin yhdenvertaisuusvaltuutettu osoittaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa, että väite, jonka mukaan Macathy olisi oleskellut Schengen-alueella laittomasti, ei vastaa faktoja. Hänen turvapaikkahakemuksensa oli vireillä Saksassa vielä silloin, kun lapsi Suomessa syntyi. Suomesta Macathy ei ole hakenut turvapaikkaa, vaan töitä ja lupaa elää perheensä kanssa.

– Mieheni on odottanut oleskelulupaa jo neljä vuotta. Poikamme on kohta kolmevuotias, ja silti hänen isänsä ei ole vieläkään saanut oleskelulupaa Suomen kansalaisen puolisona. Oleskelulupa-asia on vieläkin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, se on ollut siellä jo vuoden ja viiden kuukauden ajan. Epätietoisuudessa eläminen on todella raskasta, Charlotta kertoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lisäksi perheen puolesta ovat vedonneet niin lapsen kastepappi kuin katolisen kirkon pappi Marco Pasinato. He korostavat Korkeimmalle hallinto-oikeudella antamissaan lausunnoissa perheyhteyden tärkeyttä ja sitä, että Macathy on puoliso ja isä, jolle perhe on tärkeä ja avioliitto on pyhä.

En käytä päihteitä, en tee rikoksia, haluan töihin automaalariksi ja kasvattaa lastani vaimoni kanssa täällä hänen kotimaassaan.
– Macathy Ihebom

– Macathy ei ole mennyt kanssani naimisiin saadakseen jäädä Suomeen. Viranomaiset eivät epäile liittomme aitoutta. Minä kosin häntä. Kai minulla on Suomen kansalaisena oikeus päättää, kenen kanssa haluan naimisiin? Maahanmuuttoviraston mukaan mieheni voisi ylläpitää suhdetta lapsensa kanssa tuhansien kilometrien päästä Nigeriasta. Miten se olisi mahdollista, Charlotta kysyy.

Jos Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on negatiivinen, Charlotta ei tiedä, mitä he tekevät. Tarkoittaako päätös käytännössä sitä, että Suomi pakottaa äidin ja lapsen, omat kansalaisensa, muuttamaan pois? Minne he muuttaisivat?

Macathyllä ei ole Nigeriassa kotia, olosuhteet ovat vaaralliset, perheellä ei ole rahaa eikä Charlotta pystyisi tekemään siellä työtä. Miten Standfast, Suomen kansalainen, pääsisi siellä kouluun?

– Ainoat asiat, jotka auttavat minua jaksamaan, ovat rakkautemme ja uskomme Jumalaan. Ilman uskoa olisi todella vaikeaa. En käytä päihteitä, en tee rikoksia, haluan töihin automaalariksi ja kasvattaa lastani vaimoni kanssa täällä hänen kotimaassaan. Toivoisin saavani siihen mahdollisuuden, sanoo Macathy.

– Merkillisintä tässä on se, että kun minä olen murheellinen, niin Macathy jaksaa lohduttaa minua ja vakuuttaa, että kaikki vielä järjestyy, kertoo Charlotta.

Macathy on katolilainen ja tatuoinut Jeesuksen kuvan käteensä Nigeriassa. Vaikeassa tilanteessa usko Jumalaan auttaa häntä jaksamaan.

Macathy on katolilainen ja tatuoinut Jeesuksen kuvan käteensä Nigeriassa. Vaikeassa tilanteessa usko Jumalaan auttaa häntä jaksamaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: käännyttäminen olisi kohtuutonta ja lapsen edun vastaista

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman ja ylitarkastaja Joonas Rundgren ovat antaneet Macahthy Ihebomin tapauksesta Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausunnon, jossa pidetään käännyttämistä kohtuuttomana.

Lausunnossa käydään läpi käännyttämisen perusteet ja todetaan, ettei saatujen tietojen valossa ole aihetta epäillä Macathyn oleskelleen Suomessa laittomasti. Vaikka hän ei perhesidehaastattelussa lakimiehensä neuvosta kertonut oleskelustaan Saksassa ja Italiassa, hän on ennen maahanmuuttoviraston päätöstä kertonut asiasta.

Hallinto-oikeus totesi, ettei Macathylle määrätty maahantulokielto vaikeuttaisi kohtuuttomasti hänen yhteydenpitoaan perheeseensä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tästä eri mieltä ja katsoo, että lasta ollaan erottamassa vanhemmastaan lapsesta itsestään riippumattomasta syystä.

Päätöksessä ei lausunnon mukaan ole huomioitu lapsen etua ja perhe-elämän suojaa siten kuin perustuslain, ulkomaalaislain, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja maahanmuuttoviraston omien ohjeiden mukaan pitäisi.

Lapsen oikeuksien huomioonottamisen puutteet ovat räikeimpiä epäkohtia ulkomaalaislaissa ja sen tulkinnassa.
– Joonas Rundgren

 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää ulkomaalaislain soveltamista lapsen edun kannalta yleisemminkin epäselvänä. Valtuutettu näkee erityisen ongelmalliseksi tilanteet, joissa maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säännöksen soveltaminen rajoittaa lapsen oikeutta perhe-elämään. Tämän vuoksi on tärkeää, että Korkein hallinto-oikeus ottaa asiaan kantaa.

– Tämä on ollut meidän näkemyksemme jo pitkän aikaa. Myös oma mielipiteeni on, että lapsen oikeuksien huomioonottamisen puutteet ovat räikeimpiä epäkohtia ulkomaalaislaissa ja sen tulkinnassa. Säännökset on laadittu toisenlaisena aikana, ylitarkastaja Rundgren sanoo.

Hänen mukaansa lapsen edun pitäisi lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan olla ensisijainen lähtökohta päätöksiä tehdessä. Mahdollisia maahantulosäännösten kiertämisiä pitää arvioida suhteessa tähän ja pohtia, ovatko rikkomukset painavampia kuin se, mitä päätöksestä lapselle seuraa. Vielä käännyttämishetkellä pitäisi lain mukaan tehdä kokonaisarviointi tilanteesta. Nyt koko prosessissa on isoja puutteita.

– Lasta ei tule rangaista vanhemman toiminnasta, eikä lasta tule erottaa vanhemmistaan, ellei se ole lapsen oman edun mukaista, Rundgren korostaa.

Rundgrenin mukaan jokainen ymmärtää ihan maalaisjärjellä, ettei Ihebomien tapauksessa lapsen etu toteudu parhaiten niin, että isä käännytetään tuhansien kilometrien päähän.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: