Migri: Kristinuskoon kääntyneiden turvapaikkapuhuttelu voi sisältää yli 100 kysymystä
Turvapaikkapuhuttelupöytäkirja on olennainen paperi asian käsittelyn kannalta. Maahanmuuttovirasto esitteli medialle tarkoitetussa taustatilaisuudessa Helsingissä 2015 lavastetun puhuttelupöytäkirjan. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva.

Turvapaikkapuhuttelupöytäkirja on olennainen paperi asian käsittelyn kannalta. Maahanmuuttovirasto esitteli medialle tarkoitetussa taustatilaisuudessa Helsingissä 2015 lavastetun puhuttelupöytäkirjan. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva.

Migri: Kristinuskoon kääntyneiden turvapaikkapuhuttelu voi sisältää yli 100 kysymystä

Maahanmuuttoviraston uskontoasiantuntija Anu Karppi myöntää, että turvapaikanhakijalle tehty kysymys Matteuksen ja Markuksen evankeliumien ehtoolliskäsityksistä kuulostaa epäoleelliselta.

Loviisan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Karl af Hällström kertoi Kirkko ja kaupungille turvapaikanhakijasta, jonka uskon aitoutta tutkittiin Maahanmuuttovirastossa (Migri) oudolla kysymyksellä. Häneltä kysyttiin, mikä ero on ehtoollisen asettamisessa Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa.

Hällström hämmästyi asiasta, sillä hänellä oli se käsitys, että turvapaikkapuhuttelussa uskoa arvioidaan ihan muilla asioilla kuin tietoa testaavilla knoppikysymyksillä. Tässä tapauksessa vieläpä sellaisella kysymyksellä, johon pappikaan ei ilman kädessä olevaa Raamattua osaa vastata.

Migri vastasi aiheesta sosiaalisessa mediassa heränneeseen keskusteluun jakamalla Twitterissä kesäkuisen tiedotteensa kristinuskoon kääntyneiden uskon arvioinnista.

Kirkko ja kaupunki kysyi asiasta tarkemmin suoraan Migristä. Kysymyksiin vastasivat Migrin uskontoasioiden asiantuntija Anu Karppi ja turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Karppi on teologian maisteri ja Migrin ylitarkastaja, jolla on pitkä kokemus turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista. Hänen nykyinen tehtävänsä perustettiin tämän vuoden alussa, kun todettiin tähän aiheeseen liittyvien asioiden määrän kasvaneen niin paljon, että siihen tarvitaan asiantuntija.

Kysymys kuulostaa epäoleelliselta

Anu Karppi toteaa, että turvapaikanhakijalle tehty kysymys kuulostaa hänestäkin epäoleelliselta.

– Tämän enempää asiaan on vaikea ottaa kantaa tietämättä koko puhuttelun sisältöä ja muita esitettyjä kysymyksiä sekä hakijan oma-aloitteista kerrontaa, sanoo Karppi.

Karpin mukaan yksittäiset kysymykset eivät kuitenkaan ratkaise turvapaikkapäätöstä. Jos puhuttelussa ei ole riittävästi selvitetty asian kannalta oleellisia tietoja, hakija kutsutaan uusintapuhutteluun ennen kuin päätös tehdään. Hän kuitenkin kertoo luottavansa ylitarkastajien ammattitaitoon ja uskoo, että tällaisellekin kysymykselle on jokin hyvä syy.

– Todennäköisesti puhutteluun on käytetty kokonainen päivä ja siinä on käyty laajasti läpi erilaisia näkökulmia. Turvapaikkapuhuttelut ovat pitkiä ja saattavat kestää myös enemmän kuin yhden päivän jo pelkästään kääntymisen selvittämiseksi.

Tarkoitus ei ole esittää mahdollisimman vaikeita kysymyksiä, joihin hakija ei osaa vastata, vaan sellaisia, joiden kautta asiat aukeavat paremmin. – Migrin uskontoasiantuntija Anu Karppi

Kysymyksiä voi olla paljon, jopa 100 tai enemmän.

– Ei yksittäinen kysymys ja siihen annettu vastaus ole silloin ratkaiseva, vaan kokonaisarvio siitä, mitä hakijan tilanteesta tiedetään. Siihen vaikuttavat hakijan kertomat asiat ja muut selvitykset.

Turvapaikkapuhuttelussa hakijaa pitäisi kannustaa ja ohjata kertomaan itse hakemuksen kannalta oleellisia asioita. Puhuttelijan tehtävä on kysymyksillään auttaa hakijaa tässä.

– Tarkoitus ei ole esittää mahdollisimman vaikeita kysymyksiä, joihin hakija ei osaa vastata, vaan sellaisia, joiden kautta asiat aukeavat paremmin.

Hakijaa pitää auttaa, ei kiusata

Knoppikysymyksiä ei hänen mukaansa ole tarkoitus esittää hakijan kiusaksi. Jonkin verran tiedollisia kysymyksiä voidaan kuitenkin tehdä, jotta nähdään, onko hakija pyrkinyt perehtymään siihen uskontoon, mihin on liittynyt. Jos hakija itse sanoo, että on perehtynyt todella paljon esimerkiksi Raamatun kertomuksiin, häntä voidaan pyytää kertomaan asiasta lisää tai tarkentaa asiaa.

Kirkkoherra Karl af Hällströmin mukaan turvapaikanhakija oli puhuttelussa sanonut, että hän on ehtinyt lukea vasta Matteuksen ja Markuksen evankeliumeja. Jos tarkoitus on vain tarkentaa hakijan sanomisia, niin sitäkin oudommalta kuulostaa kysymys, jossa on tentattu hyvin pientä yksityiskohtaa. Tällainen ei Anu Karpin mukaan ole puhuttelun tarkoitus.

– Se, että hakija tietää paljon uudesta uskonnosta, ei välttämättä riitä kertomaan, että hän on tehnyt pysyvän ratkaisun kääntyä kristinuskoon. Tiedollisia asioita voi opetella. Tärkeää on selvittää hakijan motiivia luopua aiemmasta uskonnosta ja ehkä myös omasta aiemmasta yhteisöstään sekä uuden uskonnon vakiintuneisuutta ja pysyvyyttä, kertoo Karppi.

Käytännössä uskonnosta toiseen kääntyminen koskee enimmäkseen islaminuskoisia, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon. Islaminuskossa kääntyminen muuhun uskontoon merkitsee useimmiten eroa yhteisöstä ja on monissa muslimimaissa asia, joka voi johtaa syrjintään ja jopa hengenvaaraan. Siksi on oleellista, että turvapaikkapuhutteluissa tehdään huolellista työtä.

– Ekumeeninen neuvosto on käynyt kouluttamassa turvapaikkayksikön työntekijöitä. Koulutuksessa on käyty läpi myös eri kirkkokuntien kasteopetusta. Migri on tavannut myös seurakuntien edustajia. Usein seurakunnat antavat myös lausuntoja hakijan osallistumisesta toimintaan, sanoo Karppi.

Esko Repo kertoo, että virheitä tutkitaan Migrin omassa laillisuusvalvonnassa. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva.

Esko Repo kertoo, että virheitä tutkitaan Migrin omassa laillisuusvalvonnassa. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva.

Tulkkien uskontoa ei kysytä

Yksi julkisuudessa esille nostettu ongelma on tulkkien ammattitaito. Varsinkin alussa, kun pakolaisia tuli Suomeen tuhansittain, tulkkien ammattitaidossa oli puutteita. Tulkin työ on oleellisen tärkeää, sillä puhuttelu ja siitä tehty pöytäkirja kulkevat mukana myös mahdollisessa oikeuskäsittelyssä.

Kirkko ja kaupunki kertoi aiemmin siitä, että yhdessä puhuttelussa englanninkielen sana "pentecostal" eli helluntaiseurakunta oli muuttunut Pentti Kaski -seurakunnaksi. Tämä korjattiin pöytäkirjaan, mutta mitä tämä kertoo tulkin ammattitaidosta?

– Turvapaikkapuhuttelupöytäkirjaan kirjataan myös väärinymmärrykset eli käytännössä kaikki, mitä puhutaan. Silloin tästä voidaan nähdä, miten asia on selvitetty. Hyvää tässä on se, että asia on kirjattu ja sitten korjattu ja prosessi myös näkyy puhuttelupöytäkirjasta, vastaa Karppi.

Hän kertoo, että Migri ostaa tulkkipalveluita yrityksiltä eli sillä ei ole omia tulkkeja. Puhuttelupöytäkirja luetaan hakijalle ja siihen voi myös myöhemmin esittää kommentteja, jos on tullut väärinymmärryksiä.

– Tulkeille on Migrissä laadittu uskonto-sanasto, joka on käännetty yleisimmille kielille, joilla puhutteluja pidetään. Ekumeeninen neuvosto on kouluttanut myös tulkkeja. Tulkit ovat myös itse opiskelleet kristinuskon sanastoa, koska sen osaamista tarvitaan puhutteluissa. Mikäli tulkkauksessa on ongelmia, hakija voi kertoa asiasta omalla kielellään ja teksti käännetään myöhemmin. Haastattelu on myös mahdollista keskeyttää ja vaihtaa tulkkia.

Entä jos tulkki suhtautuu vihamielisesti uskontoaan vaihtaneeseen, mutta ei näytä sitä avoimesti?

– On ongelmallinen tilanne, jos asenne ei näy ulospäin, mutta hakija kokee sen. Silloin luottamusta ei synny ja sitä tarvitaan, koska tilanne on hyvin henkilökohtainen ja siinä käydään läpi arkoja aiheita. Jos tulkin käytöksessä huomataan jotain epäasiallista, Migri keskustelee asiasta hänen kanssaan eikä kenties enää käytä häntä jatkossa, vakuuttaa Karppi.

Migri ei kuitenkaan saa valita tulkkia uskonnon perusteella eikä tulkin uskontoa saada edes kysyä.

– Migri saa tietoonsa vain tulkin kielitaidon ja sukupuolen. Joskus hakijan on vaikea puhua asioista miespuoliselle tulkille ja voimme järjestää naispuolisen tulkin. Kansallisuuttakaan emme saa kysyä.

Myöskään tulkille ei etukäteen kerrota, mitä teemoja haastattelussa nousee esille.

Virheitä viedään laillisuusvalvontaan

Suomessa vedotaan usein siihen, että pitää luottaa viranomaisiin. Onko luottamuksen kannalta huono asia, että viranomainen tunnustaisi tekemänsä virheet ja pyrkisi korjaamaan ne pysyvästi?

Kysymykseen vastaa turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo. Hänen mukaansa Migri on tehnyt virheitä ja tunnustanut sen. Virheistä myös pyritään oppimaan.

– Asiat otetaan opetusmielessä keskusteluun. Myös kun julkisuuteen on tullut tapauksia, joissa virastoa on kritisoitu tai sen on todettu tehneen virheitä, olemme ottaneet niitä myös laillisuusvalvontatarkastukseen. Niistä vastaavat turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalvelut ja asioista on annettu palautetta esittäjälle ja päätöksentekijälle.

Repo korostaa, että Migrillä on laillisuusvalvontasuunnitelma, jonka mukaan kaikilta tarkastetaan päätöksiä tai esittelyjä. Esimiesten velvollisuus on valvoa työntekoa. Päätökset tehdään aina esittelystä, jotta yksittäinen työntekijä ei pääse tekemään päätöksiä oman mahdollisen asenteensa mukaisesti.

Kun julkisuuteen on tullut tapauksia, joissa virastoa on kritisoitu tai sen on todettu tehneen virheitä, olemme ottaneet niitä myös laillisuusvalvontatarkastukseen. – Esko Repo, turvapaikkayksikön johtaja

Kristinuskoon kääntyminen ei automaattisesti takaa turvapaikkaa, mutta voi olla siihen olennainen peruste. Jos hakija kuitenkin päätetään palauttaa, niin miten varmistetaan, että häntä ei palauteta tilanteeseen, jossa hän olisi aidosti vaarassa?

– Jos teemme kielteisen päätöksen, silloin arvioijien on täytynyt olla täysin sitä mieltä, että uhkaa ei ole. Valitusprosessissa tuomioistuimet arvioivat asian vielä uudestaan. Poliisi voi vielä palautuspäätöstä toimeenpannessaan arvioida, onko tilanne palautettavan kotimaassa myöhemmin muuttunut siten, että Migrin pitäisi harkita uudestaan, sanoo Repo.

Sen sijaan palautuksen jälkeen hakijoiden tilannetta ei seurata. Tähän ei ole velvollisuutta eikä Revon mukaan oikeuttakaan. Silloin hakija on oman maansa viranomaisten vastuulla.

– Muistutan vielä, että Migrillä on velvollisuus tutkia ja arvioida turvapaikkaperuste myös uskonnon vuoksi. Asiaa ei voi jättää tutkimatta, vaikka hakija itse haluaisi. Tästä on Euroopan Unionin tuomioistuimen päätös. Emme me saa perustaa päätöstä vain kastetodistukseen tai seurakunnan lausuntoon, vaan arvio on tehtävä samoin kuin muissakin vainon syissä, Karppi korostaa.

Migrin on myös pakko tehdä asiasta selvä päätös eikä tilannetta voi jättää auki ja odottamaan. Jos hakija on kääntynyt kristinuskoon vasta Suomessa, näyttökynnys on hakijan kannalta korkeampi.

– Hakijalla on itsellään velvollisuus selvittää syyt, joihin hän vetoaa hakiessaan turvapaikkaa. Se, että hakija on kääntynyt täällä kristityksi, on erityisen haasteellinen näytön kannalta. Näyttökynnys on korkeampi, koska peruste on syntynyt kotimaasta lähdön jälkeen, ja hakija on itse usein vasta hyvin tuore kristitty, sanoo Migrin uskontoasiantuntija Anu Karppi.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi