Suomen Unicef kehottaa Maahanmuuttovirastoa perumaan ohjeensa – ”Hämmennystä herättää se, että lapsen kuulemista määrittää uskonto”
Lapsen kengät SPR:n vastaanottokeskuksessa Helsingin Ruskeasuolla huhtikuussa 2016.

Lapsen kengät SPR:n vastaanottokeskuksessa Helsingin Ruskeasuolla huhtikuussa 2016.

Suomen Unicef kehottaa Maahanmuuttovirastoa perumaan ohjeensa – ”Hämmennystä herättää se, että lapsen kuulemista määrittää uskonto”

Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki korostaa, että viranomaisten tehtävä on suojella lasta traumatisoitumiselta myös haastattelutilanteessa.

Maahanmuuttoviraston päätös aloittaa kristinuskoon kääntyneiden turvapaikkaa hakevien perheiden alle 12-vuotiaiden lasten kuuleminen herättää hämmennystä Suomen Unicefissa. Unicefin ohjelmajohtajan Inka Hetemäen mukaan ohjeistus pitäisi perua.

Maahanmuuttovirasto (Migri) laati viime viikolla ohjeen lasten kuulemisesta. Ohjeen vuosi julkisuuteen blogisivusto Migrileaks. Kirkko ja kaupunki ja eräät muut mediat tarttuivat aiheeseen, jolloin Migri huomautti, että ulkopuolinen taho on muuttanut tekstiä.

Uutta ohjeistusta Migri ei kiistänyt, vaan selitti, että kyse on myönteisestä, lapsen etua tavoittelevasta uudistuksesta. Siihen, että kuuleminen aloitetaan nimenomaan kristityiksi kääntyneiden perheiden lapsista, on Migrin mukaankäytännölliset syyt. Resurssit eivät Migrin mukaan riitä kaikkeen, kyseessä on tarkasti rajattu ryhmä ja kääntyminen koskettaa koko perhettä.

Migrin uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi vakuutti Kirkko ja kaupungille, että tarkoitus ei ole tehdä lapsista ilmiantajia, joiden avulla tarkistetaan vanhempien vakaumuksen aitous. Ylen haastattelussa Karppi kuitenkin totesi, että jos lapsi kertoo jotakin sellaista, mikä on ristiriidassa vanhempien kertomuksen kanssa, asiaa tutkitaan sitten siltä osin tarkemmin.

Kirkko ja kaupungin haastattelema Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen piti hyvänä sitä, että Migri haluaa laajentaa lasten oikeuksien toteuttamista ja kuulemista turvapaikkapäätöksissä. Sen sijaan hän ei nähnyt mitään erityistä perustetta sille, että lapsia kuullaan vain, jos vanhemmat ovat kääntyneet kristityiksi.

Samalla kannalla oli Kotimaa24:n haastattelema Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila. Hänen mukaansa Migrin rajaus on huono ja saa kysymään, mitä tietoa kuulemisella tosiasiallisesti haetaan. Kurttilan mukaan olennaista on, että lapselle ei synny intressiristiriitaa vanhempiensa kanssa.

Maahanmuuttovirasto perusteli ohjeistustaan järjestöiltä ja tutkijoilta tulleella kritiikiltä, jonka mukaan se ei kuule tarpeeksi lapsia turvapaikkaprosessissa. Karpin mukaan viimeisimpänä niin sanottiin Unicefin raportissa.

Uskonto ei ole ainoa koko perhettä koskeva asia

Suomen Unicef lähetti torstaina tiedotteen, jossa se kuitenkin yksiselitteisesti sanoo, että turvapaikanhakijalasten kuulemista ei pidä rajoittaa uskontoasioihin. Kirkko ja kaupungin tavoittama Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki kertoo lasten oikeuksia puolustavan järjestön olevan hämmentynyt Migrin rajauksesta ja toivoo ohjeistuksen perumista.

– Kyllä, se pitäisi perua. Sen sijaan Migri voisi käynnistää pienimuotoisen pilotin, jossa kuullaan myös perheensä kanssa tulevia lapsia. Haastattelussa pitäisi ehdottomasti olla mukana lastensuojeluviranomainen, joka antaa kuulemisesta oman lausuntonsa, sanoo Hetemäki.

Hetemäen mukaan Unicef arvostaa Migrin pyrkimyksiä kuulla lapsia nykyistä paremmin. Henkilöstöä on Migrissä koulutettu asiasta. Jos kyse on resurssien niukkuudesta, kuulemisen voi hyvin ensin aloittaa pilottina, sanoo Hetemäki.

– Ryhmän rajaamisesta uskonnon perusteella olemme Unicefissa hämmentyneitä. Tämän ohjeen mukaan kuulemista määrittää yksi asia, jolloin tuosta asiasta eli uskonnosta tulee tärkeämpi kuin lapsen mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Ja juuri kuuleminen on se oleellinen asia, muistuttaa Hetemäki.

Ei vain uskonnollinen kääntyminen tai uskonto, vaan moni muukin asia koskettaa koko perhettä, myös lapsia.

Hetemäki huomauttaa, että ei vain uskonnollinen kääntyminen tai uskonto, vaan moni muukin asia koskettaa koko perhettä, myös lapsia.

– Näitä ovat esimerkiksi lähtömaan tilanne, sota, puute, koettu vaino ja pelko ja väkivalta, jotka ovat vahvoja turvapaikan saamisen perusteita. Nämä lapset ovat nimenomaan suojelua hakemassa eli erittäin haavoittuvassa asemassa, sanoo Hetemäki.

Kysymykset voivat herättää pelkoa lapsissa

Migri perustelee kristityksi kääntyneiden perheiden lasten kuulemista muun muassa sillä, että lapsiin voi kääntymisen takia kohdistua vainoa. Migri sanoo siis haluavansa suojella lapsia. Hetemäen mukaan on selvää, että vainoa voi kohdistua myös lapsiin. Hän kuitenkin korostaa, että Suomen lain mukaan lapsen uskonnosta päättävät hänen vanhempansa, ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksessakin tunnustetaan vanhempien ja laillisten huoltajien rooli tässä.

– Niissä maissa, joista meille saapuu eniten turvapaikanhakijoita, perheenjäsenillä on yleisesti vahvasti sama uskonto. En ymmärrä, miksi sitä pitää erikseen kysyä lapsilta. Lapsella harvoin on käsitystä siitä, miltä tuntuisi elää kristittynä omassa lähtömaassaan, jos kääntyminen on tapahtunut vasta lähdön jälkeen.

Hetemäen mukaan perheen uskonnon vaihtaminen on asia, josta lapsi ei päätä, ja joka on hänelle liian iso asia käsiteltäväksi ja kysyttäväksi kuulemistilanteessa.

– Kysymykset voivat herättää pelkoa jo valmiiksi mahdollisesti traumatisoituneissa lapsissa. On erittäin tärkeää ymmärtää, että ihmisoikeuksia, tässä lapsen oikeuksia, ei voi tulkita ja panna täytäntöön toisistaan irrallaan. Eli lasten kuuleminen ei voi ylittää velvollisuutta suojella lasta, mikä on lasten oikeuksien perustehtävä.

– Viranomaisen tehtävä on suojella lasta myös traumatisoitumiselta haastattelutilanteessa.

Lapsi laitetaan erittäin hankalaan tilanteeseen, jos hänen kertomiaan asioita esimerkiksi uskonnosta käytetään hänen vanhempiaan vastaan.

Hetemäen mukaan lapsi asetetaan erittäin hankalaan tilanteeseen, jos hänen kuulemisessaan kertomiaan asioita esimerkiksi uskonnosta käytetään hänen vanhempiaan vastaan.

– Kysynkin, onko Migri valmis kantamaan vastuun siitä, mihin mahdollinen intressiristiriita tai lapsen ymmärtämättömyys voi johtaa. Korostan sitä, että pienen lapsen kuuleminen vaatii erittäin suurta ammattitaitoa eli lastensuojeluviranomaisen.

Maahanmuuttopäätöksen peruste voi Hetemäen mukaan olla uskonnollinen vaino, mutta tuolloin vaino koskettaa yleensä koko perhettä ja sen syynä on vanhempien tekemä valinta.

– Se kohdistaisivatko sukulaiset lapsiin erillistä vainoa uskonnon vaihtamisen jälkeen, ei ole asia mitä erikseen kysytään pieniltä lapsilta. Se olisi lasten pelottelua. Mutta näin epäammattimaisesti ei kai kukaan käyttäytyisi?

Suomi rikkoo lasten oikeuksia monessa asiassa

Hetemäen mukaan Unicefin huoli lasten oikeuksien toteutumisesta Suomen turvapaikkapolitiikassa on tätä yksittäistä linjausta paljon laajempi. Suomi on Unicefin mielestä rikkonut lasten oikeuksia niin lainsäädännössään kuin yksittäisissä turvapaikkapäätöksissä.

Unicef lähetti alkuviikosta kirjelmän sisäministeri Kai Mykkäselle ja Maahanmuuttovirastolle. Kirjelmässä se nosti esille YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Nykyinen ulkomaalaislaki rikkoo tätä sopimusta, vaikka kansallisen lainsäädännön ei pitäisi voida näin tehdä. Unicef korostaa, että virkamiesten vastuulla on huolehtia ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisesta.

Unicefin mukaan keskeinen ongelma on puutteellinen lasten edun harkinta turvapaikkapäätöksissä. Turvapaikanhakijalasten mahdollisuuksia saada oikeusapua on myös rajoitettu. Perheenyhdistämiselle asetettu toimeentuloedellytys voi myös vaarantaa lapsen edun.

MigriLeaks-sivusto tarkensi julkaisemansa tekstin alkuperää

Maahanmuuttoviraston uudesta kuulemiskäytännöstä kertoi ensimmäisenä blogisivusto MigriLeaks. Kirkko ja kaupungin jutussa kävi ilmi, että MigriLeaksin julkaisema viesti ei ole kaikilta osin yhdenmukainen Maahanmuuttoviraston virallisen tiedotteen kanssa. Maahanmuuttoviraston uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi sanoi, että ulkopuolinen taho on lisäillyt MigriLeaksin julkaisemaan tekstiin omiaan.

MigriLeaksin julkaiseman tekstin mukaan Maahanmuuttovirasto alkaa kysellä turvapaikanhakijaperheiden lapsilta näiden vanhempien uskonnosta. Anu Karpin mukaan tieto ei pidä paikkaansa.

Pakolaisten puolesta ry:n varapuheenjohtaja Tuija Kajasvirta kertoi saaneensa blogikirjoituksessa jaetun tekstin hyvin tuntemaltaan henkilöltä, joka työskentelee eräässä vastaanottokeskuksessa. Teksti oli Kajasvirran mukaan ollut ”avoimessa postissa”, mutta hän ei tiennyt, oliko kyse sähkö- vai paperipostista.

MigriLeaks julkaisi 24.5. uuden blogikirjoituksen, jossa tarkennettiin tekstin alkuperää: ”Olemme selvittäneet, että 20.5. julkaisemamme versio oli peräisin erään vastaanottokeskuksen työntekijöiden välisestä postittelusta. Se, missä kohtaa viesti on muuttunut, ei selvinnyt.”

MigriLeaksin mukaan erot tekstien välillä ovat pieniä. ”Muutamaan sanaan tarttuminen vaikuttaa yritykseltä viedä huomio pois olennaisesta.”

Teksti: Topias Haikala

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi