null Diakonissalaitos auttaa heikoimpia ja tekee bisnestä sosiaali- ja terveysalalla

D-asemat eri puolilla Helsinkiä ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja osa Diakonissalaitoksen toimintaa. Projektipäällikkö Saija Karjala ja yhteisötyöntekijä Anne Hietalahti työskentelevät Kontulassa.

D-asemat eri puolilla Helsinkiä ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja osa Diakonissalaitoksen toimintaa. Projektipäällikkö Saija Karjala ja yhteisötyöntekijä Anne Hietalahti työskentelevät Kontulassa.

Diakonissalaitos auttaa heikoimpia ja tekee bisnestä sosiaali- ja terveysalalla

150-vuotiaasta Helsingin Diakonissalaitoksesta on kasvanut säätiökonserni, joka tekee yhä työtä sellaisten ihmisryhmien parissa, joita moni muu ei auta. Taloutta turvaavat tytäryhtiöt.

Kuinka auttaa päihdeongelmaisia, kerjäläisiä, syrjäytyneitä nuoria, kidutettuja ja muita heikkoja niin, että toiminta on samalla taloudellisesti kannattavaa? 150-vuotisjuhliaan viettävä Helsingin Diakonissalaitos on tasapainoillut tämän teeman kanssa koko historiansa ajan.

Diakonissalaitoksen alkuaikoina kolme neljäsosaa tuloista tuli perustaja Aurora Karamzinilta tai hänen hankkimiltaan rahoittajilta.

Nykyään Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka alla toimii erilaisia yksikköjä, hankkeita ja tytäryhtiöitä. Rahoitusta tulee monesta suunnasta: tytäryhtiöiden, kuten esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluita tarjoavasta Hoivan tekemästä liiketoiminnasta, varainhankinnan kautta sekä sijoituksista ja kiinteistöistä. Lisäksi HDL tekee työtään erilaisina hankkeina, joissa on mukana omaa rahaa, yhteistyökumppaneita ja ulkopuolista rahoitusta.

Terveystalo-kaupalla haettiin vakautta

Viime vuodet ovat olleet Diakonissalaitokselle taloudellisesti haastavia. Kilpailu sosiaali- ja terveysalalla on kovaa ja koulutuspalveluiden valtionosuuksia on leikattu. Säätiökonsernin varsinaisen toiminnan tulos oli viime vuonna 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös vuoden 2017 tilikaudella varsinaisen toiminnan tuloksen arvioidaan jäävän negatiiviseksi.

Toisaalta tilanteeseen on myös reagoitu. Toimintaa on yhtiöitetty, ja jo vuonna 2014 osa Diakonissalaitoksen aiemmin kokonaan omistamasta lääkärikeskus Diacorista myytiin LähiTapiolalle. Tänä vuonna Diacor ja Terveystalo yhdistyivät ja Diakonissalaitoksesta tuli yksi merkittävistä Terveystalon vähemmistöomistajista.

– Kaupalla haettiin vakautta ja sitä, että säätiöllä on sen verran omaisuutta, että tätä työtä pystytään tekemään vielä ainakin toiset 150 vuotta, sanoo Diakonissalaitoksen talousjohtaja Alisa Yli-Villamo.

Yksityistä terveydenhoitoa ja muun muassa työterveyshuoltoa tarjonnut Diacor tuotti Diakonissalaitokselle noin kaksi miljoonaa euroa osinkotuottoa vuodessa.

– Diacorillakin oli vuotensa ja vuotensa, mutta olihan se tärkeä osinkovirran lähde. Diacorin tarjoama terveydenhuolto ei ollut ihan ydinaluettamme, mutta se oli sijoitus, joka turvasi työn heikommassa asemassa olevien parissa, Yli-Villamo kuvailee.

Kyllä me uskomme, että arvoilla voi erottautua kilpailutuksissa, vaikka hintakin on tärkeä.

Jatkossa HDL keskittyy enemmän sosiaalipalveluihin

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluilla on entistä laajemmat ja avoimemmat markkinat ja kilpailu kovaa. Yli-Villamon mukaan Diakonissalaitoksella suhtaudutaan muutokseen avoimin mielin. Joissakin palveluissa kilpailu kovenee, mutta toisaalta Diakonissalaitos tekee paljon töitä sellaisten erityisryhmien parissa, jotka vaativat erityisosaamista.

Suunta on se, että jatkossa Diakonissalaitos painottuu enemmän sosiaalipalveluihin kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asumispalveluihin.

– Kyllä me uskomme, että kilpailutuksissa arvoilla voi erottautua, vaikka hintakin on tärkeä. Laadussa ja ammattitaidossa olemme vahvoilla.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi