Donald Trump antaa äänen ”sydänmaiden raivolle” – Yhdysvaltain kahtiajaon syvyyttä ei maailmalla ymmärretä
Donald Trumpin kannattajiin vetoavat tämän käyttämät iskulauseet America First ja Make America Great Again. Ensin mainitusta hän on tehnyt ulkopolitiikkansa johtotähden, jälkimmäisen hän rekisteröi tavaramerkiksi.

Donald Trumpin kannattajiin vetoavat tämän käyttämät iskulauseet America First ja Make America Great Again. Ensin mainitusta hän on tehnyt ulkopolitiikkansa johtotähden, jälkimmäisen hän rekisteröi tavaramerkiksi.

Donald Trump antaa äänen ”sydänmaiden raivolle” – Yhdysvaltain kahtiajaon syvyyttä ei maailmalla ymmärretä

Yhdysvallat valmistautuu välivaaleihin äärimmäisen jännittyneessä tilanteessa. Osa kansasta ei voi sietää toista puoluetta kannattavia. Myös äärioikeisto on saanut lisää tilaa sanomalleen.

Amerikkalaiset äänestävät 6.11. kongressin välivaaleissa. Jaossa ovat kaikki edustajainhuoneen 435 paikkaa ja senaatissa 35 paikkaa sadasta. Lisäksi valitaan osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä ja kuvernöörejä.

Republikaaneilla on tällä hetkellä enemmistö molemmissa kongressin kamareissa, mikä on antanut presidentti Donald Trumpille vahvan tuen ajaa politiikkaansa. Demokraattien voitto muuttaisi tämän tilanteen, joten Trump on tehnyt vaaleista itseään ja ajamaansa linjaa koskevan kansanäänestyksen.

Vaaleihin valmistaudutaan poikkeuksellisen jännittyneessä tilanteessa, sillä toista osapuolta leimaavien puheiden lisäksi maassa on tapahtunut myös konkreettisia väkivallantekoja.

Liittovaltion poliisi FBI tutkii pommikampanjaa, tai ”räjähdyskelpoisesta aineksesta tehtyjä paketteja”, jotka Cesar Sayoc -niminen Trumpia intohimoisesti kannattava mies lähetti tämän tunnetuille vastustajille. Paketteja oli lähetetty muun muassa Barack Obamalle ja Clintoneille.

Pittsburghin Tree of Life -synagogaan iskenyt Robert Bowers tappoi 11 ihmistä Yhdysvaltain historian pahimmassa juutalaisiin kohdistuneessa väkivallanteossa. Tekijä oli juutalais- ja pakolaisvastaisuuden lisäksi pettynyt myös Trumpiin, joka hänen mielestään on globalisti eikä nationalisti.

– Hän oli äärioikeistolainen, jonka mukaan Trump on osoittautunut petturiksi, huiputtajaksi ja juutalaisen salaliiton käsikassaraksi, kommentoi dosentti Markku Ruotsila.

Ruotsila on Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistossa ja Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Ruotsilan tuoreesta kirjasta Sydänmaiden kapina: Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu (Gaudeamus) ilmenee, että kirkkohistorian tuntemus on olennaisen tärkeää Yhdysvaltain tilanteen ymmärtämiseksi. Yhdysvallat on vahvasti uskonnollinen maa.

Sydänmaiden kapina nosti Trumpin valtaan

Ruotsila selittää Trumpin nousun presidentiksi ”sydänmaiden kapinalla” ja sillä, että vastaavaa on tapahtunut aiemminkin. Ensimmäinen konservatiivinen kapina oli vastareaktio presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelmaan 1930-luvulla, toinen 1960- ja 1970-luvun kulttuuriseen ja poliittiseen repeämään kansalaisoikeustaisteluineen ja kolmas Barack Obaman kauteen maan johdossa.

Ruotsilan mukaan sydänmaat ovat ne osat Yhdysvalloista, jotka ovat maaseutua ja pikkukaupunkeja. Maantieteellisesti sydänmaiden ytimessä ovat keskilännen ja syvän etelän osavaltiot. Ajatusmaailmallisesti käsite tarkoittaa arvokonservatiiveja ja uskonnollisia ihmisiä.

Koska Yhdysvallat on kahtiajakautunut maa, kaikki vaalit ratkaistaan pienessä 3–5 prosentin marginaalissa.

– Markku Ruotsila

Ruotsilan mukaan Yhdysvallat on ollut syvästi jakautunut 1960-luvun murroksesta lähtien. Trump osasi vaalikampajassaan lukea ja pukea sanoiksi sydänmaiden ihmisten tuntoja paljon paremmin kuin muut republikaanit. Nyt hän pyrkii toteuttamaan vaalilupauksiaan ja puhuu kannattajilleen kielellä, jota nämä haluavat kuulla. Tämän taidon hän oppi liike-elämässä.

– Sydänmaiden raivo on totta. Trump menettäisi kannattajansa, jos ei sanoittaisi sitä ja tekisi politiikkaa, joka tyydyttää heitä ja poistaa tyytymättömyyden aiheuttajia. Kun demokraatit yrittivät estää Brett Kavanaughin nimittämisen korkeimman oikeuden tuomariksi, se vahvisti sydänmaiden ihmisten tuntemuksia, että liberaalieliitti on heitä vastaan jatkuvasti ja joka päivä, sanoo Ruotsila.

Trumpia äänestäneet sydänmaan ihmiset kokevat, että heidän rakastamansa Amerikka on katoamassa. Heitä ei Ruotsilan mukaan niinkään kiinnosta se, mitä Yhdysvallat maailmalla tekee. Heitä kiinnostaa heidän oman elinpiirinsä ja elämäntapansa säilyminen. Heille vaaleissa oli kyse ennen muuta periaatteista, identiteeteistä, arvoista, tunteista ja uskonnosta, mutta myös aineellisesta tyytymättömyydestä.

Trump voitti vaaleissa monille yllättäen myös ruostevyöhykkeellä eli Suurten järvien teollisuusalueella, joka on ollut perinteisesti demokraattien aluetta. Siellä puri Trumpin viesti työpaikoista, Amerikan edun ajamisesta, vapaakauppasopimusten purusta ja protektionistisestä kauppapolitiikasta. Yksi tulevien välivaalien isoista kysymyksistä on, pysyvätkö nämä äänestäjät yhä Trumpin takana.

Yhdysvallat on erityinen, mutta mitä sitten?

Osaa Trumpin äänestäjistä motivoivat Ruotsilan mukaan myös etnisyyteen ja sukupuoleen liittyvät ennakkoluulot. Trumpilla ei hänen mukaansa itse ole suhdetta äärioikeistoon eikä hän ole rasisti, mutta hän käyttää hyväkseen peitellysti rasistista koodisanastoa. Niin ovat tehneet myös muut poliitikot.

– Koska Yhdysvallat on kahtiajakautunut maa, kaikki vaalit ratkaistaan pienessä 3–5 prosentin marginaalissa. Jokaisen ääni on tärkeä varsinkin vaa’ankieliosavaltioissa. Ehdokkaiden täytyy käyttää kaikkia argumentteja ja keinoja. Oman ääniosuutensa lisäämiseksi he vetoavat usein piilotetusti etnisiin ennakkoluuloihin.

– Eettisesti tämä on kyseenalaista, mutta niin tapahtuu. On mahdotonta sanoa tarkasti, miten paljon tämä vaikutti vaaleissa. Voin vain sanoa, että aineellinen tyytymättömyys yhdistyi uskonnosta, tunteista ja identiteeteistä kumpuavaan tyytymättömyyteen ja joidenkin kohdalla ne yhdistyivät myös etnisiin ennakkoluuloihin, kiteyttää Ruotsila.

Trumpin valitsivat presidentiksi kaikkein konservatiivisin katolilainen ja herätyskristillisesti protestanttisin osa äänestäjistä.

– Markku Ruotsila

Yksi tapa kuvata Yhdysvaltain konservatiivien ja liberaalien vastakkainasettelua on kuvata sitä, millaisen maan he haluavat. Kumpaakin yhdistää ajatus siitä, että Yhdysvallat on erityinen, mutta konservatiivisuus katsoo taaksepäin säilyttääkseen erityisyyden. Tähän kytkeytyy ajatus markkinataloudesta, heikosta keskusvallasta ja keskittyminen ulkopolitiikassa vain oman maan etuun.

Liberaalit uskovat, että Yhdysvallat on vasta tulemassa siksi hienoksi maaksi, joka se voisi olla. He uskovat valtiovallan keinoihin taloudessa, sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa ja aktiivisessa ulkopolitiikassa.

Kristillinen oikeisto auttoi Trumpin voittoon

Ruotsila käy kirjassaan läpi Yhdysvaltain konservatiivisuuden eri ryhmittymiä, niiden ajattelua ja kytköksiä Trumpiin ja tämän politiikkaan. Osa ryhmistä on ylätason eliittiä, kuten alun perin vasemmistosta republikaaneihin siirtyneet neokonservatiivit (uuskonservatiivit). Heillä oli iso rooli George W. Bushin ulkopolitiikassa, jossa demokratiaa ja vapautta vietiin maailmalle vaikka pakolla.

Trump itse on enemmänkin vanhan liiton konservatiivi eli paleokonservatiivi ja libertanisti. Hän on toteuttanut paleokonservatiivien toiveita asettaessaan Yhdysvaltain oman kansallisen edun – ja vain sen – puolustamisen ja maksimoimisen maan uudeksi ulkopolittiiseksi doktriiniksi. Vapaakauppasopimusten neuvotteleminen uusiksi, Naton eurooppalaisten maiden kovistelu, tullimuurit, maahantulorajoitukset ja kova linja siirtolaisiin sopii heille.

Varauksettomasti vapaaseen markkinatalouteen uskoville libertaristeille, joille vapaakauppa on tärkeää ja jotka ovat maahanmuuton suhteen melko suvaitsevaisia, tällaiset toimet eivät tuota suurta iloa. Heidän ajatteluunsa istuu kuitenkin hallinnon purkaminen ja Obaman aikaisten elinkeinoelämän toimintavapautta rajoittavien säännösten purkaminen. Tähän sisältyy myös ympäristönsuojelu ja Kioton ilmastosopimus.

Suurin yksittäinen Trumpia äänestäneiden ryhmä koostui tutkimusten mukaan kristillistä oikeistoa kannattavista, yhtä lailla talous- kuin arvokonservatismiin uskovista äänestäjistä. Heitä oli Ruotsilan mukaan kolme kymmenestä äänestäjästä. ”On harvinaisen selvää, että Trumpin valitsivat presidentiksi kaikkein konservatiivisin katolilainen ja herätyskristillisesti protestanttisin osa äänestäjistä.”

Heilläkään kyse ei ollut vain uskonnollisista syistä, vaikka kuusi kymmenestä Trumpia äänestäneistä kertoi, että äänestyspäätökseen vaikutti Trumpin profiloituminen uskonvapauden puolustajaksi ja abortin vastustajaksi. Varsinkin ruostevyöhykkeellä talous, ihonväri ja luokka-asema olivat olennaisia tekijöitä. Yhdysvaltain sisäiset jakolinjat ovat Ruotsilan mukaan keskeisesti uskonnollisia ja eettisiä. Siksi Trumpia äänesti myös useampi musta ja latino kuin kahta aiempaa republikaanien ehdokasta.

Kristillinen oikeisto etunenässä yli puolet kaikista yhdysvaltalaisista uskoi, että vapaan Yhdysvaltain ja kristinuskon tarina on maassa ohi, ellei suuntaa käännetä. Trumpia äänestäneet kaipasivat Ruotsilan mukaan kovaotteista miestä, joka pystyy muuttamaan maan suunnan.

Donald Trump on liikemies, jonka mukaan Amerikan tarina on bisnes ja työnteko. Trump on opiskellut tarkkaan ensin asiakaskuntansa, sitten kannattajiensa tuntoja. Liikemiesurallaan hän kehitti tietoisesti itselleen esiintymistyylin, jota kutsui ”totuudenmukaiseksi liioitteluksi.” Imago on hänelle tärkeä.

Donald Trump on liikemies, jonka mukaan Amerikan tarina on bisnes ja työnteko. Trump on opiskellut tarkkaan ensin asiakaskuntansa, sitten kannattajiensa tuntoja. Liikemiesurallaan hän kehitti tietoisesti itselleen esiintymistyylin, jota kutsui ”totuudenmukaiseksi liioitteluksi.” Imago on hänelle tärkeä.

Obaman politiikkaa seurasi väistämättä vastareaktio

Ruotsilan mukaan Obaman politiikka oli lopullinen niitti, joka lietsoi esiin sydänmaiden kapinahengen. Obama ajoi hänen mukaansa demokraattipuolueen maallistunutta vasemmistosiipeä miellyttänyttä politiikkaa, joka järkytti kristillistä oikeistoa ja myös osaa herätyskristillisestä vasemmistosta.

Obama kumosi Reaganin voimaan saattaman Mexico City -säännön, joka kielsi käyttämästä verovaroja abortteja suorittavien kehitysyhteistyöjärjestöjen tukemiseen. Hän ajoi seksuaalivähemmistöjen asiaa. Hän päätti vastata taloustaantumaan valtion voimakkaalla puuttumisella ja vei terveydenhuoltouudistuksensa läpi presidentin asetuksilla, kun ei saanut niitä läpi republikaanien valtaamassa kongressissa. Lisäksi Obama hylkäsi alkuperäisen uskontomyönteisen puheensa ja puhui sydänmaiden asukkaista ”katkerina ihmisinä, jotka tarraavat aseisiin tai uskontoon tai inhoon itsestään poikkeavia kohtaan.”

Hillary Clinton ei ole uskonnoton, mutta hän pidättyi tuomasta uskoaan esille ja tuomitsi kristilliset konservatiivit ja ruohonjuuritason oikeistolaiset ”surkeiksi tapauksiksi”. Hän oli siksi Ruotsilan mukaan ihanteellinen vastaehdokas Trumpille, joka oli rekisteröinyt vaalitunnuksensa ”Make America Great Again” omaksi tavaramerkikseen ja julisti tukeaan sydänmaiden ihmisille.

Trumpin aikana kristillinen oikeisto on saanut Valkoisessa talossa suuremman vaikutusvallan kuin koskaan aikaisemmin. Trump on kahdessa vuodessa toteuttanut suuren määrän kristillisen oikeiston tavoitteita. Hän toimeenpani lain, joka tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Hän palautti voimaan Mexico City -säännön. Ennen kaikkea hän varmisti tuomarinimityksillään Korkeimpaan oikeuteen konservatiivienemmistön.

Äärioikeisto sai Trumpin voitosta uutta nostetta

Ruotsilan mukaan noin 20 prosenttia Trumpia äänestäneistä voidaan luokitella äärioikeiston kannattajiksi tai ainakin olevan tämän ryhmän kanssa samaa mieltä maahanmuutosta ja valkoisesta kulttuurista.

Yhdysvaltain varsinaisesta äärioikeistosta löytyy monenlaisia ryhmiä, joista osalla on juuret kaukana maan historiassa. Tällainen ryhmä on avoimen rasistinen Ku Klux Klan, joka aloitti toimintansa jo sisällissodan aikana. Sitä isompi ryhmä on Militialiike, johon sisältyy vahvasti aseistautuneita ja muusta yhteiskunnasta eristäytyviä ryhmiä, jotka pelkäävät liittovaltion vievän heidän vapautensa.

Äärioikeistolaiset salaliittoteoreetikot uskovat Yhdysvaltain liittovaltion toimivan yhteistyössä juutalaisten vapaamuurarien Illuminatiksi kutsutun salaliiton kanssa joko suoraan tai YK:n tai monikansallisten järjestöjen kanssa. Militialiike ajattelee puolustavansa ainoaa oikeaa Amerikkaa. Toinen vastaavan tapainen ryhmä on Patrioottiliike, jonka äärilaidalta on tullut muun muussa aborttiklinikoihin iskeneitä ja aborttilääkäreitä murhanneita abortinvastustajia.

Kristillinen identiteettiliike puolestaan on Ruotsilan mukaan fasistinen tai uusnatsistinen ryhmä. Se on äärioikeiston väkivaltaisin osa, joka on sekoitus kansallissosialistista antisemitismiä ja rasismia, mutta ilmiasultaan ja viralliselta opiltaan kristillinen. Se uskoo siihen, että kristityt ovat maan päällä, kun Antikristus käy rakentamaan maailmanimperiumia ja alkaa vainota vastustajiaan.

Viimekesäisen tutkimuksen mukaan 31 prosenttia amerikkalaisista uskoo uuden sisällissodan alkavan viiden vuoden sisällä.

– Markku Ruotsila

Uusin ryhmittymä äärioikeistossa on Alt-Right, joka on löyhä, lähinnä verkossa toimiva suuntaus. Sillä ei ole yhtä johtajaa, eikä tarkkarajaista linjaa ja tavoitteistoa. Toisin kuin muissa äärioikeistolaisissa ryhmissä, Alt-Rightissa on paljon uskonnottomia ja myös pakanallisia suuntauksia. Osissa Alt-Rightia on naisvihaa, ja siellä puhutaan jopa ”valkoisesta shariasta” eli sukupuolittuneesta yhteiskunnasta, jossa naisia estettäisiin tekemästä työtä, äänestämästä vaaleissa ja ottamasta osaa yhteiskunnan asioihin.

Alt-Rightin ydinjoukon muodostavat kuitenkin nimettöminä pysyttelevät sanoman levittäjät ja trollaajat. Toiminnan ydin on rasististen meemien levittämisessä ja poliittisen korrektiuden ja suvaitsevaisuuden kulttuurin haastamisessa. Usein käytetään ironiaa ja komiikkaa. Lopullisena tavoitteena on valkoisen rodun miesten ylivalta.

Alt-Rightin uusnatsisiivelle kristinuskon juutalaiset juuret ovat ongelma, kuten myös kristinuskon opetukset laupeudesta ja kaikkien ihmisten yhtäläisestä ihmisarvosta. Sekä Alt-Right että Patriootti- ja Kristillinen identiteetti -liikkeet ovat taistossa sekä vasemmistoa että valtavirran oikeistoa ja kristillistä oikeistoa vastaan. Alt-Right ei halua palata mihinkään menneeseen, vaan aloittaa alusta.

”Positiivisen ajattelun teologian” teologian kehittäjä pastori Norman Vincent Peale oli Trumpien perheystävä, joka vaikutti suuresti Donald Trumpin maailmankatsomukseen. Pealen mukaan kristinuskon kautta voi saada Pyhän Hengen rajattoman, kaiken saavuttamisen mahdollistavan voiman. Synti, armo ja pelastus eivät olleet tämän menestyksen teologian oppi-isän opetuksessa niin keskeisiä kuin voittaminen.

”Positiivisen ajattelun teologian” teologian kehittäjä pastori Norman Vincent Peale oli Trumpien perheystävä, joka vaikutti suuresti Donald Trumpin maailmankatsomukseen. Pealen mukaan kristinuskon kautta voi saada Pyhän Hengen rajattoman, kaiken saavuttamisen mahdollistavan voiman. Synti, armo ja pelastus eivät olleet tämän menestyksen teologian oppi-isän opetuksessa niin keskeisiä kuin voittaminen.

Uhkaako Yhdysvaltoja jopa sisällissota?

Kun Trumpin käyttämä retoriikka koveni 2010-luvulla, suuri osa äärioikeiston kannattajista alkoi ryhmittyä hänen taakseen. Trumpin puheet pohjustivat epäsuorasti tietä vielä radikaalimman sanoman levittämiseen. Esimerkiksi Trumpin pitkään levittämä valheellinen väite siitä, ettei Obamalla ole amerikkalaista syntymätodistusta, keräsi kannatusta äärioikeistossa. Moni amerikkalainen uskoi Obaman olevan muslimi, vaikka hän on protestanttikristitty.

– Jos republikaanit samaistuvat äänestäjien enemmistön mielissä äärioikeistoon, heille käy huonosti. Merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan ole. Enemmistöksi vuoteen 2050 mennessä mahdollisesti tulevat latinot ovat arvokonservatiiveja, ja heidän luonnollinen paikkansa on republikaanisessa puolueessa. Uskonnottomien määrän nousu sen sijaan vahingoittaa republikaaneja ja auttaa demokraatteja, Ruotsila arvioi.

Välivaaleissa demokraattien voitto voi Ruotsilan mukaan johtaa siihen, että Trumpin kannattajat pettyvät ja Yhdysvallat ajautuu poliittiseen umpikujaan. Republikaanien voitto merkitsisi Trumpin linjan vahvistumista: linjan jota puolet kannattaa ja puolet vastustaa. Lopputulokselle ratkaisevaa on talouskehitys, joka nyt on ollut positiivinen.

– Kaikkein todennäköisintä on kuitenkin kulttuurisotien jatkuminen. Demokraattien voittaessa lisääntyy äärioikeiston väkivalta, republikaanien voittaessa vasemmiston. Viimekesäisen tutkimuksen mukaan 31 prosenttia amerikkalaisista uskoo uuden sisällissodan alkavan viiden vuoden sisällä. Itse en usko, mutta väkivalta voi lisääntyä, pohtii Ruotsila.

Maan kahtiajakautumisesta kertoo se, että 64 prosenttia Trumpia ja 61 prosenttia Clintonia äänestäneistä kieltäytyy edes ystävystymästä kenenkään vastapuolta äänestäneen kanssa. Lastentarhat, koulut, yliopistot, työpaikat, vapaa-aika ja media on mahdollista valita niin, ettei toisinajattelevaa tarvitse kohdata.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi