null Tämä kolahti: Barack Obaman kirja näyttää Yhdysvaltain presidentin vallan ja sen rajat

Joe Biden (vas) ja Barack Obama seurasivat kansallisen turvallisuuden tiimin kanssa Osama Bin Ladenin surmaamiseen päättyneen operaation kulkua toukokuussa 2011. Kirjasta selviää, että niin tässä kuin monissa muissakin päätöksissä presidentti joutuu toimimaan ilman varmaa tietoa, todennäköisyyksien varassa.

Joe Biden (vas) ja Barack Obama seurasivat kansallisen turvallisuuden tiimin kanssa Osama Bin Ladenin surmaamiseen päättyneen operaation kulkua toukokuussa 2011. Kirjasta selviää, että niin tässä kuin monissa muissakin päätöksissä presidentti joutuu toimimaan ilman varmaa tietoa, todennäköisyyksien varassa.

Tämä kolahti: Barack Obaman kirja näyttää Yhdysvaltain presidentin vallan ja sen rajat

Barack Obama aloitti kautensa katastrofaalisessa taloustilanteessa, kuten Joe Biden nyt. Aikaa ei ollut hukattavana.

Ex-presidentti Barack Obaman kirja Luvattu maa (Otava 2020) kuului monen joululahjatoiveisiin. Kiinnostava tämä lähes 900-sivuinen opus onkin. Kirjaan on tulossa myös jatkoa, sillä tässä ei päästä edes Obaman ensimmäisen kauden loppuun.

Kirja päättyy varsinaiseen cliffhangeriin, kun Obama palaa Marine One -helikopterilla tapaamasta Osama Bin Ladenin surmanneita Yhdysvaltain SEAL-erikoisjoukkojen sotilaita ja heidät kohteeseensa kuljettaneita lentäjiä.

Jään odottamaan seuraavaa kirjaa, joka kertoo Obaman toisesta kaudesta. Erityisesti kiinnostaa hänen arvionsa Donald Trumpin noususta. Tässä kirjassa Trump vain vilahtaa republikaanipuolueen nousevana hahmona, joka levittää birtherisminä tunnettua salaliittoteoriaa, jonka mukaan Obama ei olisi syntynyt Yhdysvalloissa. Obama joutui sen vuoksi kaivamaan esiin ja julkaisemaan oman virallisen syntymätodistuksensa.

Kirjan alkupuoli käsittelee Obaman poliittisen uran alkua, ja hänen nousuaan ensin osavaltioparlamenttiin, sitten senaattoriksi, demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi ja lopulta ensimmäiseksi afroamerikkalaiseksi presidentiksi.

Lukijalle käy selväksi, että Yhdysvaltain politiikka on lähes jatkuvaa vaalikampanjaa ja siihen liittyvää varainhankintaa. Kaksipuoluejärjestelmällä on oma vaikutuksensa jo pitkään syventyneeseen polarisaatioon. Vaikka Obama halusi kamppailla sitä vastaan, hän ei onnistunut tässä. Niin suuret olivat ne voimat, jotka jakoivat yhdysvaltalaisia erilleen.

Obama valitsi varapresidentikseen esivaalissa yhtenä vastaehdokkaanaan olleen Joe Bidenin. Tämä asetti ehdoksi sen, että saa olla mukana tärkeimmissä päätöksissä. Tästä kokemuksesta on paljon hyötyä keskiviikkona virkaansa astuvalle Bidenille.

Bidenin haasteet ovat yllättävän samanlaiset kuin Obaman olivat tämän aloittaessa työnsä. Myös silloin Yhdysvaltain talous oli pahasti kuralla ja työttömyysluvut korkealla. Vuonna 2008 syynä oli luotto- ja pankkikriisi, nyt koronapandemia ja sen aiheuttama taantuma.

Samaan aikaan, kun Obama korjasi liki katastrofaalista taloustilannetta, hän ajoi läpi omaa ohjelmaansa, jonka tärkein elementti oli terveydenhuoltouudistus. Se toi 30 miljoonaa köyhää sairausvakuutuksen piiriin republikaanien vastustuksesta huolimatta.

Kirjasta käy selväksi, että maailman voimakkaimman maan presidentillä on vain pari vuotta aikaa saada läpi tärkeimpiä tavoitteitaan. Vaikka hänellä olisi enemmistö niin kongressissa kuin senaatissa, monissa asioissa tarvitaan tukijoita myös vastapuolelta. Jo seuraavissa kongressin välivaaleissa puolueiden valta-asetelma saattaa muuttua, ja niin kävi myös Obamalle. Loppukaudella presidentti joutuu jo suuntaamaan ajatuksiaan uudelleenvalintaansa ja miettimään politiikkaansa sen mukaisesti.

Barack Obaman kirjassa Luvattu maa kerrotaan hänen valinnastaan presidentiksi ja presidenttiyden ensimmäisestä kaudesta.

Barack Obaman kirjassa Luvattu maa kerrotaan hänen valinnastaan presidentiksi ja presidenttiyden ensimmäisestä kaudesta.

Niille, jotka ajattelevat, että valinta sodan ja rauhan välillä on eettisesti yksinkertainen, Obaman kirja on silmiä avaavaa luettavaa. Kun käytössäsi on supervallan sotilaallinen koneisto ja tiedossasi on, että voit estää sen avulla mahdollisen kansanmurhan, käytätkö voimaasi vai katseletko vierestä? Entä miten toimit, kun tärkeää liittolaismaatasi johtaa itsevaltainen presidentti, joka aikoo usuttaa panssarit mielenosoittajien kimppuun? Miltä tuntuu lähettää miehiä ja naisia sotaan, jota ei haluaisi maansa käyvän, mutta josta ei noin vain pääse eroon, ja sitten käydä tapaamassa heitä sotasairaalassa?

Lukijalle saattaa tulla yllätyksenä se, miten iso rooli Yhdysvalloilla oli Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Obama käveli siellä kutsumatta sisään Kiinan ja Intian pääministerien ja Brasilian ja Etelä-Afrikan presidenttien kokoukseen. Nämä eivät halunneet päästövelvoitteiden koskevan omia maitaan. Obama sanoi näille kertovansa toimittajille olleensa valmis Yhdysvaltain kasvihuonekaasujen isoon leikkaukseen, ”mutta te herrat päätitte olla tekemättä mitään.” Taktiikka kannatti, ja Kiinan presidentti pyysi sopimusluonnosta luettavakseen. Maat sitoutuivat päästövähennyksiin.

Myös Obaman suhde kristinuskoon vilahtaa kirjassa muutamassa kohdassa. Ensin hän joutuu vaikeuksiin, kun hänen seurakuntansa pappi pitää tulikivenkatkuisen puheen Yhdysvaltain rotusuhteista. Puhe päätyy mediaan, ja Obama empii sen vuoksi jopa presidenttiehdokkuuttaan. Toinen pappi Otis J. Moss, kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin työtoveri, onnistuu selättämään hänen epäilyksensä.

Saarnan jälkeen Obama pohtii vakavana, että hänen käsiinsä suotaisiin kohta valtuudet räjäyttää koko maailma ydinaseilla.

Virkaanastujaispäivänään Barack ja Michelle Obama osallistuivat yksityiseen jumalanpalvelukseen. Siellä pappi saarnasi Vanhan Testamentin Danielista ja tämän ystävistä, jotka kuningas Nebukadnessar heitti tuliseen pätsiin, koska nämä kieltäytyivät kumartamasta häntä. Saarnan jälkeen Obama pohtii vakavana, että hänen käsiinsä suotaisiin kohta valtuudet räjäyttää koko maailma ydinaseilla. Lisäksi hän mietti virkaanasettajaisiinsa liittyvää terroristiuhkaa, josta ei kertonut edes vaimolleen. Ensimmäinen tummaihoinen presidentti herätti niin suurta pelkoa ja vihaa.

Virkaanasettajaistensa iltana Obama rukoili rukouksen, jonka hän kertoo toistaneensa joka ilta presidenttikautensa aikana. ”Se oli rukous, jossa kiitin kaikesta, mitä minulle oli annettu. Rukoilin, että syntini annettaisiin anteeksi. Rukoilin, että perhettäni ja Yhdysvaltojen kansaa varjeltaisiin pahalta. Rukoilin johdatusta.”

Entä kirjan nimi Luvattu maa? Se viittaa pitkään tiehen, joka Yhdysvaltain mustalla väestönosalla on ollut matkalla orjuudesta nykypäivään. Martin Luther King, sen paremmin kuin Raamatun Mooses, ei saanut nähdä luvattua maata. Sinne hänet vei vasta Joosua. Vaikka Obaman valinnalla presidentiksi oli tässä mielessä suuri symboliarvo, Yhdysvaltain tilanne kertoo siitä, että kaikille tasa-arvon takaavaa luvattua maata ei ole vielä saavutettu.


Toimittajan fiilikset:

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi