Entinen varapresidentti Joe Biden on nyt virallisesti demokraattisen puolueen presidenttiehdokas. Hän on katolilainen, jonka uskoa arvostetaan yli kirkkokunta- ja uskontorajojen. Kuvassa Biden rukoilee Bethel AME -kirkossa Delawaressa. Hän otti kantaa rasismia vastaan ja totesi kansakunnan olevan tuskissaan. Bidenia on kiitetty empaattiseksi, toisin kuín Trumpia.
Uutistausta: Uskonnolla voi olla ratkaiseva asema Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – Joe Bidenin suhde uskoon on hyvin erilainen kuin Donald Trumpin
Evankelikaalien tuki Donald Trumpille horjuu tai ainakin siihen on tullut särö. Katolilainen Joe Biden lupaa yhdistää kansakunnan ja päättää ”pimeyden aikakauden”.
”Nykyinen presidentti on kietonut Yhdysvallat pimeyteen jo liian pitkään. Annan teille sanani: jos uskotte presidenttiyden minulle, ammennan meidän parhaista puolistamme, en huonoimmista. Olen valon, en pimeyden liittolainen.”
Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden lupasi linjapuheessaan yhdistää pahasti jakautuneen kansan ja tuoda toivoa vihan, tosiasioita epätoden ja oikeudenmukaisuutta etuoikeuksien haalimisen sijaan. Hänen mukaansa nyt käydään kamppailua Amerikan sielusta, siitä millainen Yhdysvallat pohjimmiltaan on.
Presidentti Donald Trump ottaa ensi viikolla vastaan republikaanisen puoleen presidenttiehdokkuuden. Hänenkin puheessaan kuullaan varmasti vahvaa retoriikkaa ja käytetään uskonnollissävytteisiä termejä. Niillä Trump pyrkii vetoamaan erityisesti omiin ydinkannattajiinsa, joista keskeisessä roolissa tulevan vaalituloksen kannalta ovat valkoiset evankelikaalit.
Osa evankelikaaleista aikoo äänestää Joe Bidenia
Suomalaisesta näkökulmasta suora uskontoon vetoaminen tuntuu oudolta. Yhdysvaltain vaaleissa uskonnolla on kuitenkin iso merkitys monille äänestäjille. Dosentti Markku Ruotsilan mukaan suurin yksittäinen Trumpia äänestäneiden ryhmä, kolme kymmenestä Trumpia äänestäneestä, koostui viime vaaleissa kristillisen oikeiston kannattajista.
Nyt evankelikaalien tuki horjuu ja myös moni Trumpia edellisissä vaaleissa kannattanut konservatiivinen katolilainen saattaa äänestää Joe Bidenia, joka viimeaikaisten mielipidetutkimusten mukaan on nyt selvästi suositumpi kuin Trump.
Trumpille läheinen Fox News julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mukaan 28 prosenttia valkoisista evankelikaaleista aikoo äänestää Bidenia. Tämä on 12 prosenttia enemmän kuin aiemmissa vaaleissa Hillary Clintonia ja kaksi prosenttia enemmän kuin Barack Obamaa. Jos tämä pitää paikkansa, siirtymä on merkittävä, kenties jopa ratkaiseva.
Toisaalta Pew Research Centerin mukaan Trumpin tuki evankelikaalien piirissä on yhä vahvaa. Tähän vaikuttavat hänen konkreettiset toimensa, kuten abortin vastustaminen, uskonnollisten järjestöjen aseman tukeminen, korkeimman oikeuden tuomarinimitykset sekä tuki Israelille. Israelin ja Arabiemiraattien tuore sopimus diplomaattisuhteista on asia, jota Trump mielellään korostaa kannattajilleen koronapandemian riivaamassa maassaan.
Presidentti Donald Trumpia syytettiin uskonnon hyväksikäytöstä politiikassa, kun hän käveli Valkoisen talon lähellä olevan episkopaalikirkon portaille. Häntä valokuvattiin siellä Raamattu kädessä. Poliisi hääti rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan mieltään osoittaneet ihmiset kyynelkaasulla Valkoisen talon edestä, jotta presidentti pääsi kulkemaan kirkolle.
Trump on nostanut esiin myös sen, että Biden on Jumalaa ja aseita vastaan (Kansallisen kivääriyhdistyksen tuki on Trumpille tärkeää) ja että Jumala on kertonut hänelle, että hän rakentaa Yhdysvalloista kaikkien aikojen suurimman talouden. Tämä oli jo toinen kerta, sillä Trump totesi tuumineensa Jumalalle jo kerran tehneensä näin. Toinen asia on, moniko äänestäjä tämän uskoo, kun maassa on koronan vuoksi pahin lama vuosikymmeniin.
Vaikka Trump on itse presbyteeri, hänen oppi-isänsä on menestysteologi Norman Vincent Peale. Tämä kehitti positiivisen ajattelun teologian, johon Markku Ruotsilan mukaan ei kuulu juuri muita perinteisen kristinuskon teemoja kuin se, että usko voimaannuttaa. Se, että usko tuo menestystä maan päällä, sopii hyvin liikemies Trumpin ajatteluun.
Joe Bidenia katolista uskoa pidetään aitona
Trumpin vastaehdokas Joe Biden on katolilainen. Jos hänet valitaan presidentiksi, hän olisi John F. Kennedyn jälkeen vasta toinen katolilainen presidentti Yhdysvaltain historiansa. Kennedy sai aikanaan vastaansa evankelikaalien johdon, muun muassa evankelista Billy Grahamin, epäilyn, että Kennedy ottaisi katolilaisena vastaan määräyksiä paavilta. Kennedy kiisti tämän ja kertoi ajavansa maansa asiaa.
Vaikka Biden on tavannut paavit Johannes Paavali II:n, Benedictus XIV:n ja Franciscuksen, hän ei kohtaa samanlaisia epäilyjä. Hänen henkilökohtaista uskonvakaumustaan nimittäin arvostavat myös monet evankelikaalit.
Bidenin kampanjatiimi pyrkii lähestymään erityisesti evankelikaalisia naisia ja nuoria.
Esimerkiksi Fullerin teologisen seminaarin professori Richard Mouw kertoi evankelikaaliselle Christianity Today -lehdelle, että Bidenin usko vaikuttaa todelta ja autenttiselta. Bidenin kampanjatiimi pyrkiikin lähestymään erityisesti evankelikaalisia naisia ja nuoria, joita huolettaa ilmastonmuutos ja arvelluttaa Trumpin käytös.
Biden on syntyisin katolisesta perheestä, saanut nunnilta opetusta katolisessa koulussa, käy itsekseen kirkossa rukoilemassa ja kantaa rukousnauhaa, ruusukkoa, mukanaan. Kun hänen ensimmäinen vaimonsa ja tyttärensä kuolivat auto-onnettomuudessa ja hänen poikansa myöhemmin syöpään, Biden turvautui Jumalaan. Hän on sanonut, ettei yritä käännyttää ketään, mutta hänelle itselleen usko tuo elämään toivoa ja merkitystä.
Osa konservatiivisista katolilaisista ja myös jotkut piispat vastustavat Bidenia, koska hän ei vastusta aborttia ja suhtautuu myönteisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Enemmistöllä Yhdysvaltain katolilaisista tämä ei ole ongelma, sillä yli puolet heistä on kirkkonsa kanssa eri linjoilla.
Varapresidenttiehdokas Kamala Harris halasi seurakuntalaisia Corinthian Baptist -kirkon jumalanpalveluksessa 11.8. 2019. Harris pyrki tuolloin presidenttiehdokkaaksi. Harris on baptisti ja kotoisin monikulttuurisesta ja moniuskontoisesta perheestä.
Ensimmäinen värillinen nainen varapresidenttiehdokkaana
Biden on suosittu erityisesti tummaihoisten ja latinojen keskuudessa, eikä tätä suosiota ainakaan laske se, että hän valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Kamala Harrisin. Jamaikalaissyntyisen isän ja intialaistaustaisen äidin tytär on ensimmäinen värillinen nainen Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaana.
Harris on syntyisin monikulttuurisesta ja myös moniuskontoisesta perheestä. Hänen äitinsä oli hindu, isä on kristitty. Kamala Harris on itse uskonnoltaan baptisti ja hänen miehensä juutalainen. Koko lapsuutensa ajan Harris kävi sekä hindutemppelissä että läheisessä mustien baptistien kirkossa. Nyt hänen kotikirkkonsa on San Franciscon Third Baptist Church. Kirkon papin mukaan Harris on hengellinen ja hän on itse siteerannut kampanjassaan myös Raamattua puhuessaan lähimmäisenrakkauden merkityksestä.
Mike Pence on evankelikaalien mies Valkoisessa talossa
Pew Research Internationalin mukaan kaksi kolmesta amerikkalaisesta ei pidä Donald Trumpia uskonnollisena. Merkittävän poikkeuksen tekevät valkoiset evankelikaalit, joista kaksi kolmasosaa ajattelee, että hän on ainakin jonkin verran uskonnollinen. Trumpin varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen uskoa ei sen sijaan juuri kyseenalaisteta.
Pence on syntyisen katolisesta perheestä, harkitsi papiksi ryhtymistä ja oli alun perin demokraatti. Hän kertoo antaneensa elämänsä Jeesukselle kristillisillä musiikkifestivaaleilla ja on sittemmin käynyt vaimonsa kanssa aktiivisesti evankelikaalien megakirkoissa. Markku Ruotsilan mukaan hän on evankelikaalien edustaja Valkoisessa talossa, eikä ollut sattumaa, että Pence seisoi Trumpin takana, kun tämä ilmoitti Yhdysvaltain tunnustavansa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.
Varapresidentti Mika Pence rukoilee Hope Christian -kirkossa Beltsvillessä Marylandissa. Pence on evankelikaali, joka on kotoisin katolisesta perheestä. Hän ei käytä alkoholia ja pitää uskoa ohjenuoranaan myös politiikassa.
Pence on ilmoittanut olevansa konservatiivisen Teekutsuliikkeen kannattaja ja ”kristitty, konservatiivi, republikaani, tässä järjestyksessä”. Hän on myös kertonut, että nojaa uskoonsa kaikissa valinnoissaan. Pence vastustaa tiukasti aborttia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, kuten samaa sukupuolta olevien avioliittoa.
Joe Biden sen sijaan osallistui samaa sukupuolta olevan parin häihin vuonna 2016. Tämän seurauksena kolme katolista piispaa teki selväksi, ettei moinen sovi kirkon opetukseen.
Donald Trump puolestaan sai kritiikkiä, kun hän käveli Raamattu kädessä Valkoisen talon vieressä olevan episkopaalisen kirkon portaille. Poliisi hääti mielenosoittajat pois kyynelkaasulla.
Episkopaalisen kirkon johtaja, piispa Michael Curry sanoi Trumpin käyttäneen kirkkorakennusta ja Raamattua poliittisina välineinä.
Yhdysvalloissa, maassa, jossa uskonto ja valtio on periaatteessa erotettu tiukasti toisistaan, uskonto on mitä suurimmassa määrin osa politiikkaa. Yksikään ehdokas ei voi jättää tätä huomiotta ja niinpä kirkossakäynnit ja uskonnollisten äänestäjien kalastelu kuuluvat kaikkiin vaaleihin. Näihin vaaleihin kenties enemmän kuin koskaan. Uskonto saattaa jopa ratkaista ne.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kristinusko ei ole enää itsestäänselvyys Yhdysvalloissa – jo joka neljäs on uskonnoton
AjankohtaistaVaikka uskonnottomuus on kansan parissa yhä enemmän valtavirtaa, Yhdysvaltain politiikan huipulla tilanne on toinen. Vain yksi 535 kongressiedustajasta ilmoittaa olevansa uskonnollisesti sitoutumaton.
