Eduskunta hyväksyi kirkkolain uudistuksen maaliskuun alussa. Edellinen iso uudistus tehtiin 30 vuotta sitten.
Eduskunta siunasi kirkkolain uudistuksen – tavoitteena keventää kirkon hallintoa ja lisätä seurakuntien toiminnanvapautta
Eduskunta hyväksyi pitkään vireillä olleen kirkkolain uudistuksen viimeisessä täysistunnossaan 2.3.
Kirkkolain kokonaisuudistuksen myötä kirkon hallinto kevenee, kun päätösten alistusmenettelystä ylemmälle viranomaiselle eli kirkkohallitukselle ja tuomiokapituleille luovutaan kaikilla tasoilla.
– Tavoitteena on keventää kirkon hallintoa sekä selkeyttää eri viranomaisten rooleja ja toimivallan rajoja. Samalla lakiuudistus lisää seurakuntien itsenäistä päätöksentekoa ja toiminnanvapautta, sanoo kansliapäällikön erityisavustaja Elina Hellqvist kirkkohallituksesta.
– Lakiin lisätään myös seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeva säännös.
Koronapandemian aikana törmättiin siihen tosiasiaan, että kirkkolain mukaan etäkokoukset eivät olleet kirkon hallinnossa mahdollisia. Puute korjattiin maaliskuussa 2021. Nyt uudistettu kirkkolaki mahdollistaa lisäksi sähköisen päätöksentekomenettelyn, jolloin päätöksenteko ei edellytä toimielimen kokoontumista.
Kirkkolain säännöksiä henkilötietojen suojasta on myös päivitetty tiedonhallintalain mukaisiksi.
Pitkä prosessi päätökseen
Uudistuksessa kirkkolain rakenne muuttuu, kun varsinaisesta kirkkolaista siirtyy asioita kirkkojärjestyksen puolelle. Kirkkolain hyväksyy tai hylkää viime kädessä eduskunta, kun taas kirkkojärjestys on kirkon sisäinen asia. Siitä päätetään kirkolliskokouksessa. Uusi kirkkojärjestys tulee voimaan yhtaikaa uuden kirkkolain kanssa.
– Osa asioista siirtyy erillislakeihin. Lakipakettiin kuuluvat siis myös lait kirkon viranhaltijoista, kirkon työmarkkinalaitoksesta ja kirkon eläkerahastosta, Elina Hellqvist kertoo.
Varsinaisesta kirkkolaista siirtyy asioita kirkkojärjestyksen puolelle.
Kirkkolain kokonaisuudistus on ollut vireillä laskutavasta riippuen jopa 12 vuotta. Sitä on työstänyt useampi kodifiointityöryhmä. Kirkkohallitus teki kirkolliskokoukselle esityksen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistamisesta keväällä 2017. Vuotta myöhemmin, toukokuussa 2018, kirkolliskokous teki päätöksen kirkkolakiehdotuksesta, joka saatettiin eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esityksenä vuonna 2019.
Lakiehdotus juuttui eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ja päätyi vielä kirkolliskokouksen uuteen valmisteluun. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle kesäkuussa 2022, ja eduskunta hyväksyi uudistetun kirkkolain maaliskuussa 2023.
Tähtäimessä on nyt saada laki voimaan 1.7.2023 alkaen.
Sähköinen äänioikeusrekisteri ei vielä etene
Kirkkolain kokonaisuudistus on työllistänyt kirkkohallitusta suuresti. Valmistelussa on ollut myös monen toivoma seurakuntavaalien äänioikeutettujen luettelon muuttaminen sähköiseksi, mutta valmistelu pysähtyi kolme vuotta sitten kirkkolain uudistustyön vuoksi. Jatkuuko tämä työ nyt?
– Uudistuksia voidaan ryhtyä valmistelemaan, kun on tiedossa se säädöspohja, johon muutosesityksiä tehdään. Ensisijaisesti joudumme kuitenkin keskittymään uuden kirkkolainsäädännön täytäntöönpanotoimiin, vastaa Elina Hellqvist.
Hänen mukaansa sähköistä äänioikeusrekisteriä voidaan kehittää itsenäisenä hankkeena, vaikka nettiäänestys ei toteutuisi kirkon vaaleissa.
Jaa tämä artikkeli:
