Kirkolliskokous pitää kiinni siitä, että eduskunta hyväksyy kirkkolain, jossa on myös kirkon tunnustusta kuvaava pykälä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kyseenalaisti tämän.
Kirkkolaki lähtee kirkolliskokouksesta eduskuntaan tunnustuspykälän kanssa
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tunnustuspykälän sisällyttäminen kirkkolakiin on ongelmallista.
Turussa tällä viikolla koolla ollut evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti hyväksyä kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen. Erityisen vilkkaasti keskusteltiin siitä, pitäisikö kirkon tunnustuksen määrittelevä pykälä yhä sisällyttää eduskunnan hyväksymään kirkkolakiin, vai kuuluisiko se kirkon itsensä päättämään kirkkojärjestykseen.
Tunnustuspykälässä käsitellään kirkon keskeistä opillista perustaa. Sen sisältö nyt esitetyssä muodossa on kirkkolaissa seuraava: ”Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”
Kirkkolain uudistuksella on pitkä valmisteluhistoria, sillä tarve uudistukselle nähtiin jo vuonna 2005. Vuonna 2018 kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkolainsäädännön kokonaisuudistusesitys eteni eduskuntaan, jossa perustuslakivaliokunta havaitsi esityksessä monia ongelmia. Asia palasi kirkolliskokouksen käsittelyyn.
Perustuslakivaliokunta korosti uskonnonvapautta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan maaliskuussa 2020 laatiman lausunnon mukaan kirkon tunnustuksessa ei ole kyse kirkon järjestyksestä ja hallinnosta, jotka Suomen perustuslain mukaan sisältyvät kirkkolakiin.
Perustuslakivaliokunnan mielestä kirkon tunnustuksen sisällyttäminen kirkkolakiin on ongelmallista uskonnonvapauden kannalta. Uskonnonvapauteen nimittäin sisältyy myös uskonnollisen yhdyskunnan tietynasteinen autonomia, johon kuuluu myös oikeus päättää oman tunnustuksensa sisällöstä.
Vaikka eduskunta voi tehdä kirkolliskokouksen esittämään kirkkolakiin vain teknisiä muutoksia ja hyväksyä tai hylätä sen, tunnustuspykälän jättäminen lakiin sisältää mahdollisen ongelman. Perustuslakivaliokunnan mukaan tunnustus voisi olla riippuvainen lainsäätäjän poliittisesta tahdosta esimerkiksi tilanteessa, jossa kirkko haluaa muuttaa tunnustuksen sisältöä, mutta lainsäätäjä ei tällaista muutosta tee.
Siksi tunnustuspykälän olisi perustuslakivaliokunnan mielestä parempi olla kokonaan kirkon itsensä käsissä ja osa kirkkojärjestystä, jonka kirkolliskokous yksin päättää. Kirkolliskokouksen enemmistö oli asiasta toista mieltä. Se päätti äänin 57–49, että tunnustuspykälä säilyy kirkkolaissa.
Kirkolliskokouksesta ehdotus etenee valtioneuvoston käsittelyyn. Kirkkolainsäädännön uudistus tuo mukanaan rakenteellisesti johdonmukaisemman ja käyttäjän kannalta selkeämmän kirkkolainsäädännön. Muutokset ovat pääasiassa lainsäädäntöteknisiä. Tullessaan voimaan uusi kirkkolaki korvaa nykyisen 1.1.1994 voimaan tulleen kirkkolain.
Talouskuria kirkon hallintoon, eläkemaksua alemmas
Kirkolliskokouksessa puhetta riitti myös talousasioista. Kirkolliskokous hyväksyi Kirkon keskusrahaston talousarvion vuodelle 2022 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2022–2024 sekä otti kantaa keskusrahaston talouden tasapainottamissuunnitelmaan. Kirkolliskokous edellyttää kirkon hallinnosta vielä lähes miljoonan euron lisäsäästöjä nyt laaditun tasapainottamisohjelman lisäksi. Kirkkohallituksen henkilöstökulujen osalta sopeuttaminen voidaan talousvaliokunnan mukaan jakaa vuosille 2023 ja 2024.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta edellyttää, että Kirkkohallitus valmistelee Kirkon eläkerahaston perimien eläkemaksujen alentamista koskevan esityksen käsiteltäväksi vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä. Kirkolliskokouksen talousvaliokunta totesi mietinnössään, että Kirkon eläkerahaston eläkemaksut ovat Suomen korkeimmat.
Kirkolliskokous lähetti aloitteen evankelioimistoiminnan vahvistamisesta kirkossa käsikirjavaliokuntaan. Aloitteen lähtökohtana on luterilaisen uskon ja kirkon heikentynyt rooli yhteiskunnassa. Aloitteessa todetaan, että erilaiset rationaaliset syyt kirkkoon kuulumiseen, kuten perinteen säilyttäminen, kirkolliset toimitukset tai kirkon monenlainen hyvän tekeminen, eivät riitä pysäyttämään kirkosta eroamisen vauhtia.
Kirkolliskokous päätti myös pyytää Kirkkohallitusta valmistelemaan esityksen kirkkojärjestyksen muuttamisesta siten, että aikuisellekin kastetulle voidaan erityisestä syystä lisätä kasteen jälkeen enintään kaksi kummia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eduskunta siunasi kirkkolain uudistuksen – tavoitteena keventää kirkon hallintoa ja lisätä seurakuntien toiminnanvapautta
AjankohtaistaEduskunta hyväksyi pitkään vireillä olleen kirkkolain uudistuksen viimeisessä täysistunnossaan 2.3.
