Eija-Riitta Korholalle Jeesus on kaavojen räjäyttäjä ja ihminen puolustamisen arvoinen
Eija-Riitta Korhola on europarlamentista putoamisensa jälkeen väitellyt tohtoriksi ja jatkanut ihmisoikeustyötä.

Eija-Riitta Korhola on europarlamentista putoamisensa jälkeen väitellyt tohtoriksi ja jatkanut ihmisoikeustyötä.

Eija-Riitta Korholalle Jeesus on kaavojen räjäyttäjä ja ihminen puolustamisen arvoinen

Entiselle europarlamentaarikolle usko on osallistumista. Nyt hän tahtoo käyttää yhteyksiään ihmisten auttamiseen.

Haastattelu on jo päättynyt, kun entinen europarlamentaarikko ja nykyinen monitoiminainen Eija-Riitta Korhola kertoo vielä yhden tarinan. Se tulee hänen mieleensä, koska hän jäi pohtimaan, että kristinusko ei voi olla vain ajatus- tai mielikuvahöttöä. Sen pitää olla kiinni elämässä.

Europarlamentaarikon uransa alkuvaiheessa Korhola lähti mukaan puolustamaan ihmisoikeuksia niillä keinoilla, joita hänellä parlamentaarikkona oli käytettävissään. Hän oli muun muassa laatimassa kannanottoa Kiinassa vangittujen, teloituksen uhkaamien kristittyjen puolesta ja lähetti asiasta tietoa eteenpäin.

Pari vuotta tämän jälkeen erään ihmisoikeusjärjestön edustaja kysyi Korholalta, haluaisiko hän tavata erään kiinalaisen. Korholan toimistoon tuotiin Peter Xu, Korholan mukaan ”Kiinan kidutetuin mies”.

Keskustelun kuluessa Korholalle selvisi, että hänen edessään istui mies, jonka pelastamiseksi hän oli toiminut. Peter Xu:lle selvisi myös, että Korhola oli yksi niistä, jotka eri puolilla maailmaa vaikuttivat hänen vapauttamiseensa. Kohtaaminen oli puolin ja toisin liikuttava.

Xu kertoi, että hän jaksoi kidutuksen keskellä, koska hän tiesi, ettei ole yksin. Korhola teki päätöksen, ettei vääryyttä kohdatessa pidä jäädä vain huokailemaan, vaan että pitää tehdä edes jotakin.

Meppinä sai tehdä paljon hyvää

Eija-Riitta Korhola oli meppinä europarlamentissa viisitoista vuotta, kunnes vuoden 2014 vaaleissa hän ei enää mennyt läpi. Europarlamentissa hän oli mukana pienessä puoluerajat ylittävässä ryhmässä, joka valmisteli parlamentin kiireellisiä ihmisoikeuspäätöslauselmia. Ihmisoikeudet olivat tulleet hänelle tärkeäksi asiaksi aiemmissa työtehtävissä Kirkon Ulkomaanavussa, Planissa ja freelance-toimittajana.

– Rakastin mepin työtä ihan älyttömästi. En osaa kuvitella muuta tehtävää, jossa voisin tehdä niin paljon hyvää. Sain käyttää valtaani niin, että sain lievitettyä joidenkin ihmisten kärsimystä. Viattomia pelastui vankilasta, kuolemantuomioita peruttiin. Olen kiitollinen siitä, että sain olla tällaisessa työssä mukana, kertoo Korhola.

Vuonna 2002 Korhola lähti mukaan perustamaan uutta ihmisoikeusjärjestöä. Hänet valittiin tuon järjestön eli First Step Forumin toiseksi puheenjohtajaksi ja siinä tehtävässä hän toimii yhä.

Järjestöä rakentamassa oli sen nykyinen toiminnanjohtaja, kokkolalainen rovasti Johan Candelin. Sen projekteihin palkataan paikallisia, jos tarvitaan.

Järjestössä tai oikeastaan verkostossa on poliitikkoja, lakimiehiä, diplomaatteja ja journalisteja, joilla on vaikutusvaltaa ja yhteyksiä. Siihen kuuluvat muun muassa Norjan pääministeri Kjell-Magne Bondevikin sekä Euroopan Unionin entinen puheenjohtaja Jerzy Buzek, Saksan entinen terveysministeri Hermann Gröhe ja presidentti Barack Obaman hengellinen neuvonantaja Joel Hunter. Suomesta siihen kuuluvat kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman.

First Step Forumissa on Korholan mukaan ortodokseja, katolilaisia, protestantteja, anglikaaneja ja poliittisesti sekä vannoutuneita sosialisteja että keskustaoikeistolaisia. Yhteistyökumppaneina on muslimeja.

– Kai intohimomme on vain käyttää näitä maallisia asemia hyviin asioihin. Työmme on kulissien takaista hiljaista diplomatiaa. Yritämme olla avuksi siellä, missä voimme ja työ on usein hyvin arkaluontoista.

Uskonnollisten vähemmistöjen sorto on usein osa konfliktia

First Step Forum keskittyy usein uskonnollisiin jännitteisiin.

– Uskonnon käyttö yhdistettynä valtaan on vaarallista riippumatta siitä, mistä uskonnosta on kyse. Uskonnollisten vähemmistöjen kohtelu on usein testi koko yhteiskunnalle. Jos vähemmistöjä kohdellaan hyvin, maan tilanne on toivoa herättävä. Jos vähemmistöjä kohdellaan huonosti, on syytä huoleen.

Järjestön syntyyn vaikutti havainto, että konfliktit ovat nykyisin useammin, tai ainakin ensin, valtioiden sisäisiä eivätkä niiden välisiä. Varhainen puuttuminen on hyvin tärkeää, ettei konflikti laajene ja syvene. Korhola huomauttaa, että kaava on aika usein sama. Ensin aletaan levittää väärää tietoa jostakin kansanryhmästä, sitten tilanne muuttuu syrjinnäksi ja lopulta suoranaiseksi vainoksi.

– Olemme yrittäneet puuttua tähän muun muassa Nigeriassa, jossa meillä on ollut journalismiprojekti. Siinä muslimitoimitttajat ovat kirjoittaneet asioista kristittyjen näkökulmasta ja päinvastoin. Kouluttaja oli entinen BBC:n toimittaja, Korhola mainitsee.

Jeesus ei tullut tuomaan uskontoa eikä uskonnollista elämänasennetta.

Korhola ottaa esille pari muuta esimerkkiä, joista ei suuria otsikoita ole näkynyt. Georgiassa järjestö sai sunni- ja shiiamuslimien liiton rauhanpalkinnon vuonna 2014. Järjestö esti aseellisen konfliktin paikallisessa kylässä kiistassa, joka koski minareetin tuhoamista. Kolumbiassa järjestön yhteyshenkilönä toiminut lähetystyöntekijä Russell Stendal vaikutti siihen, että Farc-sissit alkoivat neuvotella rauhasta.

– Teemme paljon yhteistyötä maltillisten muslimien kanssa. Poliittisen islamin motivoima terrorismi on yksi aikamme vaikeimpia ongelmia, mutta lännen ja islamin vastakkainasettelu on tarpeeton ja harhaanjohtava hahmotusvirhe. Ongelma on nimittäin ennen kaikkea islamin sisällä, maltillisen ja ääriajattelun välillä. Kun tämä oivalletaan, voidaan myös vastuuttaa niitä, jotka parhaiten voivat asiaan vaikuttaa, eli islamilaisen maailman omia auktoriteetteja.

Vuosikymmenien sisällissota Kolumbiassa päättyi, kun Farc-sissit suostuivat rauhaan. Kuva on helmikuulta 2016, kun sissit valmistautuivat äänestämään hallituksen kanssa tehdystä sopimuksesta. First Step Forum oli mukana vaikuttamassa sopimuksen syntyyn. Korhola on järjestön toinen puheenjohtaja.

Vuosikymmenien sisällissota Kolumbiassa päättyi, kun Farc-sissit suostuivat rauhaan. Kuva on helmikuulta 2016, kun sissit valmistautuivat äänestämään hallituksen kanssa tehdystä sopimuksesta. First Step Forum oli mukana vaikuttamassa sopimuksen syntyyn. Korhola on järjestön toinen puheenjohtaja.

Usko on osallistumista, ei omassa takataskussa

Eija-Riitta Korhola ei ole muutenkaan jäänyt toimettomaksi, vaan väitteli filosofian tohtoriksi ympäristöpolitiikan alalta. Hän opiskeli myös yritysten hallitusammattilaiseksi Kauppakamarissa.

Korhola ottaa kantaa blogistina Iltalehdessä, neuvoo ja konsultoi. Hän on toiminut myös kiinalaisen yliopiston vierailevana tutkijana. Muitakin tehtäviä riittää, mutta tärkeää on ollut se, että aikaa on nyt jäänyt aiempaa enemmän ystäville, lapsille ja kahdelle lapsenlapselle.

Hän ei ole hylännyt mahdollisuutta palata politiikkaan, mutta ei ole asiaa myöskään aktiivisesti pohtinut. Yllättäen iskenyt, nopeasti edennyt syöpä ja siitä toipuminen ovat suunnanneet ajatuksia enemmän lähitulevaisuuteen. Nyt Korhola sanoo, että hänelle kuuluu hyvää, eikä aio puhua sairaudestaan sen enempää. Hän on antanut asiasta vain yhden haastattelun ja päätös pitää. Hän myös kirjoittaa parhaillaan kirjaa, jossa aikoo kertoa tästä asiasta jotakin.

Korholan jaksamista on auttanut hengellisyys. Sille hän sanoo olevansa elämässään velkaa kaikesta.

– Ymmärrän, että on maailmankatsomuksellista luksusta, jos ihmiselle sattuu sellainen onni, että voi todella uskoa, että kaiken takana sittenkin on rakastava Jumala. Siihen kuitenkin löydän itseni uskomasta. Tajuan, että se on lahjaa ja kantanut minua elämän eri vaiheissa.

Korhola kuvaa uskoaan yhteisölliseksi ja ekumeeniseksi. Usko on yhdessä oloa, ehtoollisen nauttimista, myös yhdessä rukoilemista – osallistumista johonkin sellaiseen, joka ei ole hänen takataskussaan ja hallinnassaan. Heittäytymistä, kiitollisuutta, jopa suunniltaan oloa.

Voisiko Jeesuksen kopioida Kiinaan?

Uskossa Korholalle on keskeistä Jeesus. Korhola uskoo, että Jeesus ei tullut tuomaan uskontoa ja kristinusko on oikeastaan ei-uskonto.

– Jeesus ei tullut tuomaan uskontoa eikä uskonnollista elämänasennetta. Hän oli selvästikin konfliktissa uskonnollisen vallan kanssa. Jeesusta ei voi kukaan omistaa, hän kuuluu koko maailmalle. Ihminen on uskonnollinen olento, joka rakentaa ympärilleen kaavoja ja tottumuksia. Se on inhimillistä, teen niin itsekin, mutta Jeesus on kaavojen räjäyttäjä. Hän riisuu niitä.

Korholan mukaan Jeesus on radikaali ja yllättävä. Hän on suorastaan nerokas kohdatessaan ihmiset yksilöinä ja nähdessään itse kunkin syvimmät tarpeet.

Eräässä blogitekstissään Korhola pohti Jeesuksen kopioimista. Hän kertoi kahdesta tilanteesta, jossa Jeesuksen toiminta ja opetukset nousivat esille hyvin yllättävästi. Toinen oli suuressa kiinalaisyrityksessä, jossa upporikas johtaja oli havainnut, että pelkkä talouskasvu ei riitä onnellisen yhteiskunnan arvopohjaksi. Hänen katseensa kääntyi Pohjoismaihin ja niiden hengelliseen perintöön. Kristinusko itsessään ei häntä kiinnostanut, mutta johtaja ja hänen kollegansa halusivat ymmärtää, mikä Jeesuksen opetuksissa oli niin vallankumouksellista. Kiinalaiseen tapaan he pohtivat, voisiko Jeesus olla kopioitavissa.

Vähän vastaava tilanne tapahtui Pakistanissa vuosia sitten. Entinen pääministeri Benazir Bhutto järjesti johtaville musliminaisille demokratiaseminaarin, jota First Step Forum oli tukemassa. Bhutto arvioi, että pohjoismaisen naisen hyvä asema johtui Jeesuksesta. Hänen mukaansa Jeesus arvosti naisia ja lisäsi, että kristinusko tuo aina mukanaan luku- ja kirjoitustaidon, mikä parantaa naisten asemaa.

– Näitä asioita ei länsimaissa eikä Suomessa tajuta tai sitten niitä pidetään itsestäänselvyytenä. Kristinuskon yhteiskunnallinen vaikutus on monessa mielessä verrattavissa kopernikaaniseen vallankumoukseen. Tämä vallankumous liittyy siihen, miten Jeesus vaikutti köyhien, syrjittyjen ja sairaiden ihmisten ihmisarvoon.

Jeesus joutui aikansa somemyrskyyn

Jeesuksen opetuksiin kannattaisi Korholan mukaan tutustua myös nykyisenä vihapuheen ja somemyrskyjen aikana. Hän kertoo aikanaan Raamattua lukiessaan ihmetelleensä sitä, miten nopeasti kansan mielipide Jeesuksesta muuttui, kun häntä ensin tervehdittiin vapauttajana ja kohta jo haluttiin kuolemaan ristille.

– Nyt olen tajunnut, että Jeesus joutui oman aikansa somemyrskyyn.

 Tarvitaanko nykypoliitikoilta sellaista kanttia, että se edellyttää jo luonnevikaa?

Korholan mukaan sosiaalisessa mediassa vaaditaan nopeita toimenpiteitä ja tuomitaan ihmisiä ennen kuin faktat ovat edes selvillä. Vihanilmaisun kynnyksen madaltuminen likaa meidät ja myrkyttää maailmamme. Korhola siteeraa Jeesusta, joka sanoi: ”Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan se mikä tulee suusta ulos.”

– Saatan olla tälle vähän yliherkkä siksi, että minulla on poliitikon tausta ja tiedän, että poliitikot saavat usein pahasti siipeensä. Poliitikkona oleminen on nyt paljon raskaampaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Olen miettinyt, pystyvätkö tavalliset terveet ihmiset enää lähtemään politiikkaan. Tarvitaanko nykypoliitikoilta sellaista kanttia, että se edellyttää jo luonnevikaa?

– Psalmeissa Daavid rukoilee, että Jumala asettaisi hänen suulleen vartijan. Se olisi hyvä rukous itse kullekin, myös monille poliitikoille. Donald Trumpkin voisi ennen twiittejään pohtia tätä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi