Korkeasaaren eläintenhoitaja Outi Hannikainen: ”Nykyisin eläintarhoilla on suurempi tarkoitus kuin eläinten näyttely” 
Outi Hannikainen hoitaa markhoreita eli kierteissarvivuohia.

Outi Hannikainen hoitaa markhoreita eli kierteissarvivuohia.

Korkeasaaren eläintenhoitaja Outi Hannikainen: ”Nykyisin eläintarhoilla on suurempi tarkoitus kuin eläinten näyttely” 

Korkeasaaressa vapautuvia tiloja annetaan uhanalaisille eläimille.

1. Outi Hannikainen, olet työskennellyt Korkeasaaressa 20 vuotta ja hoitanut tarhan kaikkia eläimiä peto-, märehtijä- ja linturyhmissä sekä trooppisissa taloissa. Mikä tilanne on jäänyt mieleesi?

– Kun tulin petoryhmään, laumassa oli iso, vanha urosleijona ja sen teini-ikäiset pojat. Talviaikana leikimme sisätiloissa niin, että pujotimme köyden oven alta ja pennut saivat pyydystää sitä. Pojat leikkivät köyden kanssa, kun isäleijona tuli sisälle. Se murahti, ja pojat tietysti väistivät ja lähtivät muualle.

– Isäleijona jäi katsomaan köyttä. Se vilkaisi ympärilleen, hyökkäsi köyden kimppuun ja leikki sen kanssa kuin pieni kissa. Aina välillä se pysähtyi ja katseli taas ympärilleen kuin tarkistaakseen, ettei kukaan näe Suuren Leijonan leikkivän. Ajattelin, että kissa on kissa, oli koko mikä tahansa.

2. Onko eläintenhoitajan työ pelkkää kädestä syöttämistä ja silittelyä?

– Tarkoituksena on pitää eläimet mahdollisimman villeinä. Siksi eläimiä kosketaan lähinnä vain eläinlääkinnällisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Korkeasaaren eläimistä ei tehdä lemmikkieläimiä. Vaikka kovasti tekisi mieli, emme ruoki eläimiä kädestä emmekä silittele niitä.

– Eläimiä ei kesytetä kiima-ajan vuoksi. Silloin eläinten käytös on hyvin erilaista kuin tavallisesti ja tarvitaan molemminpuolista kunnioitusta. Jos eläimet eivät kunnioita hoitajia, niistä tulee kiima-aikana tosi arvaamattomia. Kun annamme eläinten olla rauhassa, ne antavat hoitajien tehdä työnsä rauhassa.

Vaikka kovasti tekisi mieli, emme ruoki eläimiä kädestä emmekä silittele niitä.



3. Eikö eläinten kuuluisi liikkua vapaana luonnossa eikä olla eläintarhassa vangittuina?

– Nykyisin eläintarhoilla on suurempi tarkoitus kuin eläinten näyttely. Kun tiloja vapautuu, niitä annetaan uhanalaisille eläimille. Osa Korkeasaaren eläimistä kuuluu luontoonpalautusohjelmaan, ja siihen kuuluvia eläimiä tulee koko ajan lisää. Korkeasaaresta on lähtenyt alppivuohia Alpeille, Mongolian villihevosia Mongoliaan ja ilveksiä Saksaan. Tahtoisimme palauttaa amurinleopardejakin takaisin luontoon, mutta ensin salametsästys pitäisi saada kuriin.

– Meillä on myös eläimiä, joilla on hyvät kannat luonnossa. Ne ovat täällä muusta syystä. Esimerkiksi afrikanpikkuvuohia vierailijat saavat silittää päästäkseen tutustumaan eläimeen lähemmin. Pikkuvuohilla on opetuksellinen tarkoitus. 

4. Mikä Korkeasaaren eläin tekee sinuun erityisen vaikutuksen?

– Tykkään kovasti kotimaisista elämistä, ja ilves on yksi suosikeistani. Aina kun puhutaan isoista kissaeläimistä, puhutaan leijonista ja tiikereistä eikä muisteta, että meillä on Suomessa ihan oma kissaeläin.

– Aikoinaan minulla oli pieni käärmekammo, mutta käärmeitäkin olen hoitanut. Silloin aloin ymmärtää, kuinka upeita ne ovat. Kaikkiin eläimiin kiintyy, kun niitä hoitaa.

5. Mikä sinulle on pyhää?

– Luonto on minulle pyhä. Luonnossa voin rauhoittua ja saan siitä energiaa. Luonto on kokonaisuudessaan ihmeellinen systeemi. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi