null Korkeasaaren eläimet selättävät kuumuuden

Eläinten jäätelömieltymykset poikkeavat ihmisille tutuista mauista. Vai miltä kuulostaa mangosilakkasorbetti tai verigranita?

Eläinten jäätelömieltymykset poikkeavat ihmisille tutuista mauista. Vai miltä kuulostaa mangosilakkasorbetti tai verigranita?

Hyvä elämä

Korkeasaaren eläimet selättävät kuumuuden

Pitkään jatkunut helle on huomioitu myös eläintarhassa. Korkeasaaressa on vilvoiteltu muun muassa viileissä kylvyissä ja jääherkkuja nauttien.

Osa eläimistä kuten meistä ihmisistäkin kestää kuumuutta paremmin, osa huonommin. Luonnoneläimille pitkään jatkuva helle ja kuivuus voivat olla isompi haaste, sillä tarhaeläimet elävät jatkuvassa ihmisten hoidossa ja seurannassa.

– Eläimet toki sopeutuvat kuumuuteen, mutta me autamme tässä parhaamme mukaan. Kaikilla eläimillämme on varjoa ja viileämpi paikka. Voimme myös laittaa tarjolle sadettimia ja pienemmille eläimille ihan vaan iso jääblokki, jonka päällä ne saattavat maata ja hangata siihen itseään. Ruuankin voi tarjota jäisenä. Eläimet saavat sitten valita mieluisimman viilennystavan, kertoo Hanna-Maija Lahtinen, joka on toinen Korkeasaaren kuraattoreista ja toimii lähiesimiehenä nisäkkäiden eläintenhoitajille.

Poikkeuksellinen lämpö ei ole aiheuttanut havereita Korkeasaaressa. Eläimiä valvotaan kaiken aikaa ja ne ovat jatkuvassa ihmisten hoidossa.

Osalla eläintarhan eläimistä on tarjolla kylmä kylpy eli allas, jossa on viileää vettä. Tarhan isoimmat kädelliset, berberiapinat rakastavat vesiletkun roiskeilla leikkimistä. Siihen puuhaan ne pääsevät, kun sisätiloja pestään.

Monenlaiset jääherkut viilentävät eläimiä

– Eilen annoimme pikkuapinoille eli valkopääsakeille, keisari- ja kultaleijonatamiriineille sekä pikkumarmoseteille jäädytettyä banaania. Karhujen makumieltymykset ovat vähän erikoisempia, sillä ne pitävät aivan erityisesti pakastetusta mangososeesta, jossa on silakoita joukossa. Isoille kissoille teemme verijäätelöä eli pakastamme verta.

Toista video

Kaikki kissayksilöt, lajiin katsomatta, eivät kuitenkaan piittaa jäisestä ruokatarjoilusta.

– Esimerkiksi lumileopardit eivät välitä jäisistä ruokajutuista. Tiikerit puolestaan ovat aivan innoissaan. Yleensä niille, kuten muillekin eläimille, ruoka sulatetaan, mutta kun ne saavat jäniksensä suoraan pakkasesta, ne leikkivät kovan kopukan kanssa pitkään.

Korkeasaaren karhut, jotka ovat yli kymmenvuotiaita, tietävät Lahtisen mukaan jo mitä odottaa. Jäinen vesimeloni häviää hetkessä parempiin suihin.

Monenlaisten jäätuotteiden valmistus ja jakelu suunnitellaan hyvin. Rehukeittiöllä on kokonainen jäähuone ja pienempiä pakkasia löytyy eri työpisteiltä, joten kaikille eläimille riittää viilennystä.

Eläimet ovat helteelläkin tarhassa turvassa

Poikkeuksellinen lämpö ei ole aiheuttanut havereita Korkeasaaressa. Eläimiä valvotaan kaiken aikaa ja ne ovat jatkuvassa ihmisten hoidossa. Epätavallisessa tilanteessa saaren eläinlääkäri rientää apuun. Luonnossa olevien eläinten tilanne on Lahtisen mukaan haastavampi, joten siilien tukiruokinta ja vesiastioiden tarjolle laitto ovat tärkeä apu kuivuudesta kärsiville.

– Meidän herkimmät ja tarkimmin kuumuudessa silmälläpidettävät eläimemme ovat pieniä ja terraariossa asuvia lajeja, joiden suintilojen lämpöä ja kosteutta tarkkaillaan jatkuvasti.

Paitsi eläimistä, myös kaikista Korkeasaaren kasveista huolehtii tiimi, joka seuraa tarkasti niiden tilaa. Toki myös työntekijöiden hyvinvointiin on kiinnitetty erityishuomio kuumilla ilmoilla, joten tauot viileämmässä tilassa, hellehatut, riittävä juotava ja aurinkorasva ovat olleet osa hellerutiineja.

Kesäkausi jatkuu elokuun 

Kesäkausi jatkuu Korkeasaaressa vielä elokuun ajan. Sääennusteiden lupaama viilenevä ilma saanee eläimet entisestään aktivoitumaan.

– Eläimet saavat itse valita, ovatko sisällä vai ulkona. Esimerkiksi berberiapinat ovat nyt mieluummin nautiskelleet viileämmistä sisätiloista ja lähteneet ulos lähinnä syödäkseen sekä aamulla ja illalla kun on viileämpää. Karhuilla taas on tarhassa niiden itse kaivamia luolia, joissa on viileämpää. Marat puolestaan tekevät pesäkuoppia maahan. Linnutkin, muun muassa riikinkukot ja kanat kuoputtavat kylpykuoppia. Uusimmilla tulokkaillamme alppimurmeleilla on myös valtavat kaivuutyömaat ja talvehtimisonkaloita syntyy. Niistä yksi on kerrallaan vahtivuorossa, kun toiset kaivavat itsensä jopa kolmeen metriin.

Lahtinen ymmärtää toimittajan huolen siitä, voivatko murmelit putkahtaa kaivuupuuhissaan yllätyskylään vierustarhaan.

– Kalliotarha estää putkahtamasta naapuriin leijonien puolelle, joten ei hätää, Lahtinen naurahtaa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.