Kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita pitää arvioida, mutta miten uskoa voidaan mitata?
Turvapaikanhakijoiden kääntymyksen aitoutta arvioidaan Maahanmuuttovirastossa ja oikeusistuimissa.

Turvapaikanhakijoiden kääntymyksen aitoutta arvioidaan Maahanmuuttovirastossa ja oikeusistuimissa.

Kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita pitää arvioida, mutta miten uskoa voidaan mitata?

Sadat turvapaikanhakijat on kastettu Suomessa kristinuskoon. Maahanmuuttovirasto ja oikeusistuimet joutuvat arvioimaan kääntymyksen aitoutta.

Yli 700 turvapaikanhakijaa odottaa Suomessa uutta ratkaisua turvapaikkahakemukseensa, koska he ovat täällä ollessaan kääntyneet kristinuskoon. Monissa muslimimaissa, kuten Afganistanissa ja Irakissa, kääntymyksestä voi seurata vainoa ja jopa kuolemanvaara. Siksi nyt pyritään arvioimaan yksilöllisesti kääntymyksen aitous ja suojelun tarve.

Miten viranomaiset ja oikeusistuimet voivat mitata ihmisen uskoa?

Ennen kuin lähtee vastaamaan, Helsingin yliopiston Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikön johtaja ja ekumeniikan professori Risto Saarinen haluaa tehdä selväksi, ettei hän ota kantaa yksittäisiin turvapaikkahakemuksiin.

Saarinen ei myöskään kritisoi viranomaisia, jotka tekevät parhaansa hankalassa tilanteessa. Samalla hän korostaa, että niin tekevät myös kirkko ja papit, jotka eivät kasta ihmisiä kirkon jäseniksi ilman kasteopetusta.

– Ensinnäkään sellaista asiaa ei ole kuin uskonnollinen usko yleensä. Islamissa ja kristinuskossa on erilaisia asioita, jotka liitetään uskoon. Kristinuskossa uskoa kuvataan ennen kaikkea luottamuksena Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa. Usko ei ole mikään teoreettinen juttu, jossa pitäisi luetella jotain oppisisältöjä, vaan luottamusrakenne, korostaa Saarinen.

Risto Saarisen mukaan varsinkin suomalaisessa kulttuurissa ihmisille on ollut vuosisataisesti selvää, että uskoon liittyy sellaisia asioita kuin kaste, rippikoulu, ehtoollinen ja se, että lausuu jumalanpalveluksessa uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen.

– Luterilaisessa kirkossa on ajateltu, että pienet lapset ja henkisiltä kyvyiltään ei niin älykkäät ihmiset voivat olla ihan samalla tavalla uskovaisia kuin oppineet. Usko ei ole tiedollinen kyky, vaan yksinkertainen asia, johon ei vaadita ihmeellisiä selvityksiä.

Uskolla on vaikutusta elämässä, mutta siihen miten se näkyy, ei ole tarkkoja kriteerejä. Uskosta on Saarisen mukaan puhuttu myös tienä, mikä kertoo siitä, että usko kehittyy.

Kun Jeesus sanoo, että hedelmistään puu tunnetaan, on hyvä huomata, että siemenestä hedelmiin kuluu aikaa.

Kristillinen usko ei ole oppikysymysten ulkoa latelemista, vaan luottamusta Jeesukseen, sanoo professori Risto Saarinen.

Kristillinen usko ei ole oppikysymysten ulkoa latelemista, vaan luottamusta Jeesukseen, sanoo professori Risto Saarinen.

Usko ei ole tiedollinen kyky, vaan yksinkertainen asia.

– Risto Saarinen

Kaste on vahva merkki kääntymyksestä

Aikuisen kastetta edeltää aina rippikoulu. Esimerkiksi islamista kristinuskoon kääntyvälle turvapaikanhakijalle tämä on tärkeää paitsi uskon omaksumisen, myös oikeusturvan kannalta. Hänen vanha yhteisönsä saattaa suhtautua kääntymiseen vihamielisesti, joten on tärkeää, että päätös on harkittu.

– Kaste on selkeä ulkopuolisesta sisäpuoliseksi tulemisen symboli ja merkki. Kun annat kastaa itsesi kristityksi, niin se on muslimeille selvä merkki siitä, että henkilö on erkaantunut islamista ja kääntynyt kristityksi. Joko henkilö on aito kristitty tai sitten tosi epätoivoinen. Koska kääntymällä henkilö ottaa ison riskin ja joutuu eroon yhteisöstään, en kuitenkaan usko, että sitä ainakaan kovin usein tapahtuu hyötymistarkoituksessa.

Saarinen on hämmästynyt siitä, että Suomessa sadat ja Euroopassa jopa kymmenet tuhannet muslimit ovat kääntyneet kristityiksi. Hän pitää tätä kirkkohistoriallisena ilmiönä, sillä aiemmin tämä on ollut hyvin harvinaista. Jokin kristinuskossa vetää puoleensa ja herättää uskomaan uudella tavalla.

Kun paras tapa mitata uskoa eivät ole oppikysymyksiin kohdistuvat kyselykaavakkeet, niin miksi Kirkon tutkimuskeskus mittaa suomalaisten uskoa kysymällä, uskooko henkilö joihinkin oppikysymyksiin kuten kirkko opettaa?

Saarinen ihmettelee tätä.

– Toiminnasta sopii kysyä, kuten sitä, kuinka usein käy kirkossa tai rukoileeko. Jos kysytään vakaumuksen sisältöä, niin siihen paras tapa eivät ole tällaiset kyselykaavakkeet. Ei Paavalikaan lähettänyt seurakuntiin lomakkeita. Uskon vaikutusta pitäisi tutkia pidemmällä ajalla ja mitata uskonyhteisön koheesiota, yhteenkuuluvuutta.

Lopuksi Saarinen nostaa uskon mittaamisesta esille vielä yhden asian, sen perimmäisen.

– Viime kädessä toisen ihmisen uskoa ei voi mitata. Vain Jumala näkee ihmisen sydämeen.

”Oikeus ei pidä aitona”

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä jakoi Twitterissä 6.10. otteita hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa arvioidaan turvapaikanhakijan kääntymisen aitoutta.

Otteiden mukaan turvapaikanhakija aloitti syksyllä 2015 rippikoulun. Sen päätyttyä hänet oli kastettu kirkon jäseneksi. Hallinto-oikeus toteaa, että pelkkä ”muodollisen kasteen ottaminen” ei ole riittävä selvitys aidosta kääntymisestä. Myöskään yksinomaan henkilön ulkoisen käyttäytymisen perusteella asiaa ei voida arvioida. Nämä seikat voidaan kuitenkin ottaa huomioon kokonaisarviossa.

Turvapaikanhakija on kertonut saaneensa kristinuskosta sisäisen rauhan. Hallinto-oikeuden mukaan hänen opilliset tietonsa kristinuskosta ovat olleet varsin pinnalliset. Turvapaikanhakija on kertonut aktiivisesta osallistumisesta jumalanpalveluksiin ja raamattupiiriin. Todistajat ovat kertoneet, että heidän näkemyksensä mukaan turvapaikanhakijan vakaumus on aito.

Todistajien kertomukset eivät kuitenkaan ole hallinto-oikeuden mielestä sellaisia, että niiden perusteella tästä voisi vakuuttua. Uskonnon näkyminen arjessa on suullisessa käsittelyssä jäänyt oikeudelle epäselväksi. Turvapaikanhakija kertoo, että veli on kääntymisen vuoksi uhannut hänen henkeään.

Lopulta hallinto-oikeus päätyy siihen, ettei kääntyminen ole uskottavaa eikä hakijaan tämän kotimaassa Afganistanissa kohdistu uhkaa sen vuoksi. Näin ollen turvapaikkaa ei voida antaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi