Ramez Ansaran rippikoulussa saa kritisoida sekä Raamattua että Koraania
Ramez Ansara on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa.

Ramez Ansara on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa.

Ramez Ansaran rippikoulussa saa kritisoida sekä Raamattua että Koraania

Pastori Ramez Ansara antaa turvapaikanhakijoille kasteopetusta, jossa kriittinen ja itsenäinen ajattelu on tärkeässä osassa.

Arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara aloitti työnsä Myllypuron kirkolla vuoden 2011 alussa. Mukana oli seitsemän ihmistä, mutta jo saman vuoden lopulla kirkkoon kokoontui 87 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vuosina 2015–2016 toi Ansaran työn piiriin uusia ihmisiä ja muutti työn luonnetta.

Tänään Ansara toimii pappina lähes neljällesadalle ihmiselle. Hän on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa. Haastattelupäivää seuraavalle sunnuntaille on sovittu kolme kastetta.

En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina.

– Ramez Ansara

Työhön on tullut myös uusia haasteita, kuten luottamuksen rakentaminen kristittyinä Suomeen tulleiden ja täällä kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden välille. Luottamuspulan vuoksi näihin ryhmiin kuuluvat kristityt kokoontuvat erillään, vaikka heillä on sama äidinkieli.

– Monet kristittyinä tulleet eivät hyväksy uusia kristittyjä yhteyteensä, koska epäilevät, että muslimeista kristityiksi kääntyneet haluavat vain käyttää kirkkoa hyväksi, Ansara sanoo.

Heikko koulutus vaikeuttaa turvapaikan saamista

Tällä hetkellä Ramez Ansara vetää arabiankielistä rippikoulua 22 hengen ryhmälle, joka kokoontuu kerran viikossa Herttoniemen kirkolla. Tavallisimmin kastetta edeltää 45–60 tunnin opetus.

Kun Ansara arvioi, että oppilas on valmis, hän kysyy, haluaako tämä kasteen.

– Annan kasteopetusta kaikille ihmisille, joita nämä asiat kiinnostavat. En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina, hän sanoo.

Ansaran työhön kuuluu myös suosituksien tekeminen kristityiksi kääntyneille turvapaikanhakijoille Migrin päätöksiä varten. Hän arvioi, että noin joka kymmenes heistä saa oleskeluluvan.

Ansara kritisoi Migrin linjaa, jossa kielteisiä päätöksiä perustellaan kristillisen uskon pintapuolisuudella. Ansaran mukaan taustalla on usein turvapaikanhakijan alhainen koulutustaso.

– Mielestäni kyse on syrjinnästä. Tunnen kristityiksi kääntyneitä ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa edes omaa nimeään. Tiedän jo ennen Migrin haastatteluja, etteivät he osaa kertoa uskostaan loogisesti.

Kriittinen keskustelu uskosta vie omaan prosessiin

Antaessaan kasteopetusta Ansara hyötyy siitä, että hän on taustaltaan palestiinalaiskristitty. Hyvä islamin tuntemus antaa mahdollisuuden lähestymistapaan, jota hän kutsuu ”vertailun teologiaksi”.

Oppitunneilla käsitellään muun muassa kysymystä Jumalan olemassaolosta ja profeetta Muhammedin asemaa. Yhdessä pohditaan myös sitä, onko Koraani tullut Allahilta suorana arabiankielisenä ilmestyksenä.

Kriittistä raamatuntutkimusta muistuttavan lähestymistavan avulla Ansara näyttää oppilailleen, että Koraanissa on epäjohdonmukaisuuksia, historiallisia epätarkkuuksia ja suoria kristillisiä vaikutteita.

Tekstien kriittinen lukeminen jatkuu Raamatun äärellä. Ansara osoittaa, että minkä tahansa asian voi halutessaan perustella Raamatulla. Esimerkiksi toisen ihmisen tappaminen olisi helppo oikeuttaa kertomuksella Daavidista ja Goljatista.

– Haluan näyttää, että kristityillä on oikeus keskustella kriittisesti uskosta ja Raamatusta. En halua, että oppilaillani on pintapuolinen usko, jossa heille opetetaan tietynlaiset kriteerit ja sitten he elävät niiden mukaan. Siksi on tärkeää, että ihminen tuo oman persoonansa mukaan prosessiin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi