null Helatorstai on vaikea pyhä, koska emme ymmärrä, mitä silloin tapahtui – ”Jumalan valtakunta on älyn ulottumattomissa”

Kristuksen taivaaseenastumista esittävä Bernardino Gandinon (1587–1651) maalaus on Pyhän Marian kirkossa Pohjois-Italian Bresciassa.

Kristuksen taivaaseenastumista esittävä Bernardino Gandinon (1587–1651) maalaus on Pyhän Marian kirkossa Pohjois-Italian Bresciassa.

Hengellisyys

Helatorstai on vaikea pyhä, koska emme ymmärrä, mitä silloin tapahtui – ”Jumalan valtakunta on älyn ulottumattomissa”

Helatorstai on mystinen pyhä, jota kannattaa lähestyä ihmetellen, sanoo pastori Katja-Maaria Vilén.

Helatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä on meille haasteellinen pyhä, koska siinä tapahtuu niin mystinen asia, toteaa vantaalaisen Hämeenkylän seurakunnan pappi ja taidemaalari Katja-Maaria Vilén.

Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen 40 päivän aikana, minkä jälkeen hän astui taivaaseen.

Vilén kiinnittää huomiota helatorstain ja helluntain tapahtumien poikkeuksellisuuteen.

Kuolemassa ihmisen henki poistuu, mutta ruumis jää jäljelle. Jeesukselle nämä ­asiat tapahtuivat toisinpäin. Helatorstaina Jeesuksen ruumis poistui maan päältä, mutta hänen henkinen läsnäolonsa moninkertaistui, kun hänen oppilailleen lähetettiin helluntaina Pyhä Henki.

Vilén toteaa, että helatorstain haasteellisuus liittyy kysymykseen taivaasta: emme tiedä, mihin Jeesus meni.

– Meidän on vaikea kestää sitä, että emme pysty selittämään asiaa tyhjentävästi. Jumalan valtakunta on aistien ja älyn ulottumattomissa. Jeesus itse sanoi, että taivasten valtakunta kuuluu lasten kaltaisille ja hengessään köyhille.

Meidän on vaikea kestää sitä, että emme pysty selittämään asiaa tyhjentävästi.

– Katja-Maaria Vilén

Meille kerrotaan, että Jeesus avasi oven valtakuntaan, jonka näemme kuoleman jälkeen. Toisaalta taivasten valtakunta on jotakin, mikä murtautuu esiin jo nyt ja vaikuttaa meissä.

Helatorstaista kertovissa teksteissä Jeesuksen oppilaat saavat myös käskyn, johon sisältyy sekä tehtävä että lupaus.

– Jeesus lähettää meidät olemaan todistajiaan kunkin omalla tavallamme. Samalla hän lupaa, että emme ole yksin, vaan hän on kanssamme joka päivä salatulla tavalla.

Helatorstaita kannattaa Vilénin mukaan lähestyä kuvien ja ihmettelyn kautta. Yksi tapa on Jeesuksen taivaaseen astumista käsittelevän kirkkotaiteen katseleminen.

Helatorstain ja helluntain välisenä aikana Jeesuksen oppilaat odottivat Pyhän Hengen tuloa. Vilénin mukaan jokaisen ihmisen sisimmässä on täyttymistään odottava Jumalan kaipaus.

– Voimme raivata tilaa oman kaipauksemme kuuntelemiselle. Se voi olla pienen ajan tai hetken ottamista ja sen tutkimista, mitä annettavaa Pyhällä Hengellä voisi olla.

Helatorstaina vältettiin työntekoa

Niin sanottuihin arkipyhiin lukeutuva helatorstai palautettiin alkuperäiselle paikalleen kalenterissa vuonna 1992. Vuosina 1972–1991 Kristuksen taivaaseen astumisen päivän vietto siirrettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta lauantaipäivään.

Maatalousyhteiskunnassa kylvökauden alkuun ajoittuva helatorstai oli yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Silloin vältettiin työntekoa ja rukoiltiin hyvää satoa.

Helatorstain päivämäärä vaihtelee, koska pääsiäisen ajankohta liikkuu. Pyhäpäivän nimi tulee ruotsin kielestä: hela-sanan kantasana on muinaisruotsin pyhää tarkoittava sana haelghi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.